Väitös: Pitkittynyt olkapääsairaus on työkyvyttömyysriski, johon pitäisi puuttua ajoissa

Jo neljän kuukauden sairauspoissaolo olkapääsairauden takia johtaa tutkimuksen mukaan käytännössä työelämästä poistumiseen. Työkyvyttömyyseläkkeen riskiä suurensi erityisesti fyysisesti raskas työ. Työssä pysymistä voidaan tukea ergonomisilla ratkaisuilla ja työtehtävien muutoksilla.
rakennusalan työntekijöitä
Eira Viikari-Juntura

Eira Viikari-Juntura

johtava tutkija

Olkapään pehmytkudossairaudet, tyypillisimmin olkapään jännerakenteista alkunsa saavat kiputilat, kuten kiertäjäkalvosinoireyhtymä, ovat yleisiä työssä käyvillä – varsinkin ruumiillista työtä tekevillä. Nämä sairaudet yleistyvät iän myötä, aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja ja vaikuttavat elämään erityisesti työntekijöillä, jotka ovat työuransa keski- tai loppuvaiheessa.

Helsingin yliopistossa, HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa sekä Työterveyslaitoksessa tehty väitöskirjatutkimus osoitti, että henkilöt, joilla on ollut yli kymmenen vuorokautta kestänyt sairauspoissaolo olkapään pehmytkudossairauden vuoksi, menettävät laskennallisesti jäljellä olevista työvuosistaan huomattavan osan, pääasiassa ennenaikaisen vanhuuseläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen vuoksi.

Tutkimuksessa havaittiin, että kun olkapääsairauden vuoksi kirjoitettu sairausloma oli kestänyt 4–5 kuukautta, työhön paluuta ei enää käytännössä tapahtunut. Työkyvyttömyyseläkkeelle ja ennenaikaiselle vanhuuseläkkeelle siirtymisen lisäksi myös työttömyys oli verrattain yleistä.

– Vaikka asiaa ei olekaan tutkittu aiemmin, tulokset eivät yllättäneet olkapääsairauksia hoitavia ammattilaisia, kertoo väitöstutkija, fysiatrian erikoislääkäri Maria Sirén.

Monissa työterveyshuollon yksiköissä onkin ollut Sirénin mukaan jo useamman vuoden suosituksia siitä, että olkapääsairauden vuoksi ei pitäisi kirjoittaa pitkiä sairauslomia, vaan ensisijaisesti pitäisi pyrkiä pitämään työntekijä töissä esimerkiksi työnkuvaa muokkaamalla.

Raskas fyysinen työ usein sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla

Laajaan kansalliseen rekisteriaineistoon ja Terveys 2000 -tutkimuksen tietoihin perustuvan väitöskirjan muissa osatutkimuksissa selvitettiin, mitkä elintapatekijät ja kumulatiiviset työn kuormitustekijät altistavat pitkittyneelle sairauspoissaololle olkapääsairauden vuoksi.

– Jotta pitkittyneitä sairauspoissaoloja voitaisiin ehkäistä, on tärkeää tunnistaa ne tekijät, joita pitäisi muuttaa, Sirén sanoo.

Väitöstutkimuksessa selvisi, että päivittäinen tupakointi ja erityisesti altistuminen fyysisesti raskaalle työlle yli kymmenen vuoden ajan suurensivat olkapääsairaudesta johtuvan sairauspoissaolon riskiä. Myös altistuminen ainakin kahdelle yksittäiselle fyysiselle kuormitustekijälle yli kymmenen vuoden ajan suurensi riskiä.

Työkyvyttömyyseläkkeen riskiä suurensi erityisesti fyysisesti raskas työ. Työn fyysiset kuormitustekijät selittivät yli 40 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä molemmilla sukupuolilla ja työn psykososiaaliset kuormitustekijät niin ikään yli 40 prosenttia molemmilla sukupuolilla.

Hyvä ergonomia ja työn muokkaaminen tukemaan työssä pysymistä

– Työn fyysiset kuormitustekijät selittivät suuren osan niin pitkittyneistä sairauspoissaoloista kuin työkyvyttömyyseläkkeistäkin, joten vähentämällä näitä kuormitustekijöitä esimerkiksi ergonomisilla ratkaisuilla, on mahdollista vähentää olkapääsairauksista johtuvia työpanosten menetyksiä, Sirén summaa.

Työpaikoilla toteutettavilla ergonomisilla toimenpiteillä tai työtehtävien muutoksilla – riittävän varhaisessa vaiheessa toteutettuna – on tutkimuksen perusteella suuri työkyvyttömyyden ja siitä aiheutuvien kustannusten ehkäisypotentiaali, toteavat Työterveyslaitoksen tutkijat dosentti Svetlana Solovieva ja professori Eira Viikari-Juntura.

Psykososiaalisista kuormitustekijöistä erityisesti vähäiset vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön selittivät merkittävän osan olkapääsairauksien aiheuttamista työkyvyttömyyseläkkeistä, varsinkin miehillä.

– Tämä selittyy ainakin osin sillä, että kun omaan työtahtiin tai työasentoihin ei pysty vaikuttamaan, se lisää myös olkapään kuormittumista ja heikentää palautumista. Psykososiaaliset kuormitustekijät toki vaikuttavat myös yleisesti motivaatioon ja tyytyväisyyteen työssä, Sirén täydentää.

Olkapääsairaudet ovat pääsääntöisesti hyvänlaatuisia ja rauhoittuvat usein itsestään tai kuntoutuksen avulla täysin.

– Lähes puolet ihmisistä oireilee kuitenkin vielä vuodenkin jälkeen kivun alkamisesta. Tämä selittää myös olkapääsairauksiin liittyvää merkittävää työpanosten menetystä, Sirén täsmentää.

– Tämän tutkimuksen valossa olkapääsairauksien vuoksi ei kuitenkaan pitäisi kirjoittaa pitkiä sairauslomia ilman selkeää työhönpaluusuunnitelmaa, Sirén täydentää.

Lisätiedot

Väitös

Avainsanat

ergonomia
tuki- ja liikuntaelimistö
työkyky
fyysinen kuormitus
fyysinen työkyky
työkyvyttömyys

Jaa sisältö somessa!