Työikäisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus

Työikäisien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottaa lukuisa määrä palveluntuottajia. Palvelukokonaisuudessa sovitetaan yhteen muun muassa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja sosiaalihuollon palveluja. Palveluiden tavoite on tarjota työikäiselle potilaalle tarkoituksenmukaista palvelua oikeassa paikassa, oikeassa laajuudessa ja oikeaan aikaan.

On tärkeää, että työikäisten sote-palveluita koordinoidaan hyvinvointialueilla. Se tarkoittaa, että työikäisen henkilön palvelut tuotetaan sujuvasti ja tieto kulkee tehokkaasti eri sote-toimijoiden välillä.

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki velvoittaa hyvinvointialueen tekemään yhteistyötä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
  • Hyvinvointialueilla on myös vastuu sovittaa palvelut kokonaisuuksiksi. 

Yhteistyötä työikäisen työkyvyn edistämiseksi

Jotta hyvinvointialueilla voidaan rakentaa oma palvelukokonaisuutensa työikäisille henkilöille, täytyy ensin:

  1. tunnistaa hyvinvointialueen keskeiset toimijat,
  2. luoda rakenteet yhteistyölle ja yhteistyön koordinoimiselle sekä
  3. kehittää yhteiset toimintatavat, joilla tuetaan työikäisten henkilöiden työkykyä.

Koska eri hyvinvointialueilla on monia työterveyshuollon palveluntuottajia, on alueille perustettu työterveyshuollon moniammatillinen yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmä koordinoi työterveyshuollon osaamisen tuomista osaksi hyvinvointialueella tehtävää eri sote-toimijoiden yhteistyötä ja käytännön kehittämistyötä.

Työterveyshuolto yhdistää työelämän ja terveydenhuollon

Työterveyshuolto osallistuu tällä hetkellä noin kahden miljoonan suomalaisen terveydenhuollon järjestämiseen. Työkyvyn arviointi ja tuki on työterveyshuollon ammattilaisten erikoisosaamista. Samalla se on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työpaikkoihin. Siksi potilas tulisikin mahdollisimman nopeasti ohjata työterveyshuoltoon, kun muualla terveydenhuollossa havaitaan työkykyongelmia. Yhteistyö helpottaa aina myös julkisen terveydenhuollon työtä. 

Työterveyshuollon kustannusten kohdistuminen

Tällä vuosikymmenellä työterveyshuollon osuus terveydenhuollon menoista on ollut alle 4 % (THL 2022). Eniten Suomessa maksaa erikoissairaanhoito. 

Vuonna 2024 työterveyshuollon kustannukset olivat 1277 miljoonaa euroa, josta 51 % kohdistui lakisääteiseen toimintaan ja 49 % sairaanhoitoon. 

​Työnantajille kohdistuu noin 87 % työterveyshuollon kustannuksista. Työnantajien osuus muodostuu asiakasmaksuista ja työtulovakuutuksesta, josta työnantajat maksavat osan. Palkansaajille ja yrittäjille kohdistuu noin 13 %. 

Valtion maksama osuus työterveyshuollon kustannuksista on alle 0,5 %, ja kohdentuu etenkin maatalousyrittäjien työterveyshuollon korvaamiseen.

Työnantajalle kohdistuu noin 87 % työterveyshuollon kustannuksista. Työnantajan osuus muodostuu asiakasmaksuista ja työtulovakuutuksesta, josta työnantaja maksaa osan. Palkansaajille ja yrittäjille kohdistuu noin 13 %. Tässä kuviossa ei ole huomioitu yrittäjien oman työterveyshuollon kustannuksia, mikä muodostaa noin 0,7 % kaikista työterveyshuollon kustannuksista. Valtion maksama osuus työterveyshuollon kustannuksista on alle 0,5 %, ja kohdentuu etenkin maatalousyrittäjien työterveyshuollon korvaamiseen.

Tässä kuviossa ei ole huomioitu yrittäjien oman työterveyshuollon kustannuksia, mikä muodostaa noin 0,7 % kaikista työterveyshuollon kustannuksista.

Prosenttiosuudet on pyöristetty kokonaisluvuiksi. Lopulliset osuudet on laskettu alkuperäisillä arvoilla, minkä vuoksi prosentit eivät täsmää täysin väliarvoista laskettuja. Lähde: Kelan työterveyshuoltotilasto v. 2024 sekä Kelan Aktuaari- ja talouspalveluryhmä.
 

Yhteistyöstä hyötyvät kaikki