Työkyvyn arviointi ja tuki työterveyshuollossa

Lainsäädäntö velvoittaa työterveyshuoltoa työkyvyn arviointiin ja työkyvyn tuen koordinointiin. Työterveyshuollolla on velvollisuus lisäksi seurata ja arvioida työkykyyn ja työhön palaamiseen liittyvien tukitoimien toteutumista ja vaikutusta. Seurantaa tehdään esimerkiksi siitä, miten työn muokkaaminen vaikuttaa potilaan työkykyyn.

Vastuu työkykyasioissa siirtyy työterveyshuoltoon

Julkisesta terveydenhuollosta lääkäri ja joillakin hyvinvointialueilla sairaanhoitaja, fysioterapeutti, terveydenhoitaja tai kätilö tekee potilaan suostumuksella lähetteen työterveyshuoltoon työkyvyn arviointia ja tukea varten.

Julkinen terveydenhuolto vastaa toimenpiteen jälkeisestä tai sairauden vaatimasta seurannasta ja hoidosta, jos ei työterveyshuollon kanssa ole asiasta erikseen sovittu. Julkisessa terveydenhuollossa arvioidaan sairauden vaikutus toimintakykyyn ja sairauden, hoidon tai toimenpiteen aiheuttamat rajoitukset.

Erikoissairaanhoidosta lähete tai muu ohjaus tehdään potilasryhmäkohtaisesti tai erikoisalakohtaisesti sovitussa ajankohdassa (esimerkiksi poliklinikkakäynnillä tai toimenpiteen yhteydessä). Perusterveydenhuollossa lähete tai muu ohjaus tehdään potilaskohtaisesti esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

Työ aiheuttaa tai pahentaa oireilua
Oireet/sairaus vaikeuttavat työssä selviytymistä
Sairaus rajoittaa työtehtäviä
Sairauden hoito vaikuttaa työkykyyn tai rajoittaa työtehtäviä
Toistuvia sairauspoissaoloja
Pitkittyneitä sairauspoissaoloja
Raskauden aiheuttamat työrajoitteet
Työn kuormitukseen ja työergonomiaan liittyvät ongelmat
Psykososiaalinen kuormitus työyhteisössä vaikuttaa työkykyyn

Selkeä ja johdonmukainen työkyvyn arviointi tukee yksilön työhön paluun edellytyksiä sekä oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisia työkyvyn tukitoimia työkyvyn ylläpitämiseksi, palauttamiseksi ja pysyvän työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseksi.

Työkyvyn arviointi ja tuki ovat työterveyshuollon ammattilaisten erikoisosaamista, ja työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työpaikkoihin.

Potilastarina: Lauri

Katso Laurin potilastarina. Videon kesto on reilu seitsemän minuuttia.

Työkyky kuvattuna Työkykytalo-mallin avulla

Sekä työkyvyn arvioinnissa että työkyvyn edistämisessä työkyky tarkoittaa ihmisen kykyä suoriutua omassa työtehtävässään tai tehdä työtä. Työkykyä voidaan havainnollistaa Työkykytalon avulla. Työkykytalo-malli perustuu Työterveyslaitoksen tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä.

Työkykytalossa on neljä kerrosta:

Ensimmäisessä kerroksessa löytyy terveys ja toimintakyky,
toisessa kerroksessa osaaminen,
kolmannessa arvot, asenteet ja motivaatio sekä
neljännessä kerroksessa johtaminen, työyhteisö ja työolot.

Työkykytalo pysyy pystyssä, kun kaikki sen kerrokset tukevat toisiaan. Kun ihminen, työ tai toimintaympäristö muuttuu, täytyy huolehtia siitä, että kerrokset sopivat yhteen.

Nelikerroksinen työkykytalo, jonka ensimmäisessä kerroksessa on terveys ja toimintakyky, toisessa kerroksessa osaaminen, kolmannessa arvot, asenteet ja motivaatio ja neljännessä johtaminen, työyhteisö ja työolot.

Edellytykset TYÖOTE-toiminnan mukaiselle työkyvyn arviointiprosessille työterveysyksikössä

Työterveyshuollon on toimittava riippumattomasti, eettisesti, luottamuksellisesti, monitieteisesti ja moniammatillisesti. Toiminnasta sovitaan työpaikan kanssa ja kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Lisäksi työkyvyn arvioinnin on perustuttava asiakkaan tarpeeseen ja se toteutetaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa kustannustehokkaasti.

Tarkoituksena on tukea työntekijän oikea-aikaista työhön paluuta työpaikan tilanteisiin räätälöiden. Asiakkaan aktiivinen osallistuminen on oleellista. Työkyvyn arviointiprosessin toimivuus edellyttää toiminnan organisointia ja osaamisen varmistamista.

Hyvän käytännön mukaiset piirteet toiminnassa

Työterveysyksikössä on työkyvyn arvioinnille ja sen koordinoinnille laadittu kirjallinen prosessikuvaus.
Kaikki työterveysyksikössä työkyvyn arvioinnin prosessiin osallistuvat henkilöt on perehdytetty työkyvyn arviointiin ja sen koordinointiin.
Työterveyshuollon palveluntuottaja järjestää säännöllistä täydennyskoulutusta työkyvyn arvioinnista ja huolehtii siitä, että henkilöstö osallistuu riittävästi.

Yrittäjä, joka työskentelee itse ja/tai jonka palveluksessa oleva henkilöstö työskentelee alihankintasopimuksella työterveyshuollon palveluntuottajalla, huolehtii säännöllisestä täydennyskoulutuksesta työkyvyn arvioinnista sekä itselleen että henkilöstölleen. Hän myös varmistaa, että henkilöstö osallistuu koulutuksiin riittävästi.

Työterveyshuollossa toimiva ammatinharjoittaja ja kukin työterveyshuollon ammattilainen vastaa omalta osaltaan työkyvyn arvioinnin osaamisensa ylläpitämisestä.

Työkyvyn arviointiin liittyvät roolit ja osaaminen

Työterveyslääkäri vastaa sairauspoissaolotarpeen arvioinnista, tuntee työhön paluuseen ja työkyvyn tukeen liittyvät sosiaalietuudet ja niiden perusteet sekä ohjaa tarvittaessa sosiaalialan asiantuntijalle.
Työterveyshuollon muut ammattilaiset tuntevat pääpiirteittäin työhön paluuseen ja työkyvyn tukeen liittyvät sosiaalietuudet ja niiden perusteet sekä ohjaavat tarvittaessa työterveyslääkärille.
Työterveyslääkäri tuntee kuntoutusjärjestelmän ja työikäisen kuntoutusmahdollisuudet ja niiden perusteet sekä ohjaa tarvittaessa sosiaalialan asiantuntijalle.
Työterveyshuollon muut ammattilaiset tuntevat pääpiirteittäin kuntoutusjärjestelmän ja työikäisen kuntoutusmahdollisuudet ja niiden perusteet sekä ohjaavat tarvittaessa työterveyslääkärille.
Kaikki työkyvyn arviointiin osallistuvat työterveyshuollon ammattilaiset tuntevat asiakkaan työn, työolosuhteet ja työn vaatimukset.
Työterveyshuollon ammattilainen osaa oman roolinsa mukaisesti arvioida asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn (fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen) suhteutettuna työtehtävän vaatimuksiin ja työolosuhteisiin.
Työterveyshuollon ammattilainen tuntee oman alansa keskeiset työ- ja toimintakyvyn arvioinnin mittarit ja menetelmät ja osaa tulkita näiden tuloksia työkykyä arvioidessaan.
Työterveyshuollon ammattilainen tuntee työterveysyhteistyössä sovitut työkyvyn tukeen ja työhön paluuseen liittyvät mahdollisuudet (esim. työn muokkausmahdollisuudet).

Työkyvyn arviointiprosessi työterveyshuollossa 

Lähetteen saapuminen julkisesta terveydenhuollosta työterveysyksikköön, toimii työkyvyn arvioinnin käynnistäjänä ja edellyttää työterveysyksiköltä selkeää työkyvyn arvioinnin prosessia ja käytäntöjen määrittelyä. Yksinkertaisimmillaan TYÖOTE-toiminnan mukainen työkyvyn arviointiprosessi voi alkaa ja päättyä case managerin ensimmäiseen yhteydenottoon asiakkaaseen, mikäli muita toimia ei tarvita. Mikäli kyse on sairauspoissaolon jatkotarpeen arvioinnista, case manageri ohjaa asiakkaan työterveyslääkärille. Työkyvyn ja sairauspoissaolon jatkotarpeen arvioinnissa hyödynnetään case managerin ja työterveyslääkärin lisäksi muita työterveyshuollon ammattilaisia (työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, työterveyspsykologi) tarpeenmukaisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Ylhäältä alas etenevä kaavio: Lähetteen käsittely, case manageri, työkyvyn arviointi - roolit ja tehtävät, johtopäätökset ja kirjaaminen, työkyvyn tuen suunnitelma osana yksilöllistä terveyssuunnitelmaa.

Kuva. Moniammatillinen työkyvyn arvioinnin prosessi.

Asiakkaan työkyvyn arviointiprosessille nimetään työpaikan työterveyshuollon vastuutiimistä case manageri, jolle nimetään sijainen.
Case manageri tarkistaa työterveyshuoltosopimuksen, toimintasuunnitelman ja työpaikan työkyvyn tuen mallin.
Case manageri ottaa yhteyttä asiakkaaseen viimeistään kolmantena arkipäivänä lähetteen saavuttua hänelle.
Case managerin ensimmäiselle yhteydenotolle asiakkaaseen on laadittu strukturoitu haastattelurunko.
Case manageri tekee alustavan arvion työterveyshuollon eri ammattilaisten tarpeesta asiakkaan työkyvyn arvioinnissa konsultoiden tarvittaessa työterveyslääkäriä.
Case manageri kirjaa ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä potilastietoihin asiakkaan lähtötilanteen (esim. asiakkaan oireet ja arvio työkyvystään, erikoissairaanhoidon toimista, toimintakyvyn rajoitteista, toipumisen ennusteesta ja sairauspoissaolon kestosta), työnkuvauksen/työolosuhteet ja työn vaatimukset sekä kysymyksen asettelun, miksi työkyvyn arviointi tarvitaan.
Case manageri informoi asiakasta työkyvyn arvioinnin toteuttamisesta (esim. arvioinnin tarpeesta, sen etenemisestä, eri ammattilaisten hyödyntämisestä) ja kannustaa häntä kertomaan esihenkilölleen työkyvyn arvioinnin etenemisestä.
Case manageri seuraa työkyvyn arvioinnin etenemistä työhön paluuseen/vakiintumiseen asti.

Lähetteen saavuttua terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn lähtötilanteen selvittämistä tekee case manageri (yleensä työterveyshoitaja)
Lääketieteellisen kokonaisarvion työ- ja toimintakyvystä, sairauspoissaolotarpeen ja kuntoutusmahdollisuuksien arvion ja lausunnot työkyvystä tekee työterveyslääkäri.
Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointiin osallistuu tarvittaessa työfysioterapeutti.
Psyykkisen/kognitiivisen/sosiaalisen työ- ja toimintakyvyn arviointiin osallistuu tarvittaessa työterveyspsykologi.
Työterveysyksikössä järjestetään lähetteen saavuttua vastaanottoajat työkyvyn arviointia varten (esim. ennen sairauspoissaolon päättymistä).
Työterveyshuollon ammattilainen selvittää asiakkaan oman arvion työ- ja toimintakyvystään.
Työterveyshuollon ammattilaisen arvio asiakkaan työkyvystä sisältää esitiedot, ammattilaisen haastattelun, havainnot ja tutkimukset ja niiden perusteella valittuja työ- ja toimintakyvyn menetelmiä ja mittareita.
Työterveyshuollon ammattilainen valitsee työ- ja toimintakyvyn mittarit ja menetelmät asiakkaan terveydentilaan, työhön, työolosuhteisiin ja työn vaatimuksiin perustuen.
Työterveyshuollon eri ammattilaisten osallistuminen työkyvyn arviointiin perustuu työn ja työolojen tuntemukseen sekä työterveyshuollon ammattilaisen arvioon henkilöasiakkaan tarpeesta.
Työterveyshuollon ammattilainen tunnistaa oman roolinsa ja tarpeen hyödyntää työterveyshuollon muita ammattilaisia.

Työterveyshuollon ammattilaisen tekemät johtopäätökset asiakkaan työ- ja toimintakyvystä perustuvat objektiivisesti tehtyyn työkyvyn arviointiin huomioiden työ ja työolosuhteet sekä työnantajan mahdollisuudet työn muokkaukseen
Työterveyshuollon ammattilainen kirjaa eri menetelmiin ja mittareihin perustuvat havainnot ja johtopäätökset asiakkaan ajankohtaisesta työkyvystä.
Työterveyslääkäri kirjaa tarvittaviin lausuntoihin lääketieteellisen kokonaisarvion asiakkaan työ- ja toimintakyvystä, arviointiin osallistuneiden työterveyshuollon ammattilaisten tekemät havainnot ja johtopäätökset, ja suunnitelman sen tukemisesta huomioiden työpaikan lähtökohdat ja näkemykset työhön paluusta.
Työterveyshuollon ammattilainen hyödyntää kirjaamisessa kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamisohjeistuksia soveltuvin osin.

Hyvä käytäntö TYÖOTE-toiminnan mukaiselle moniammatilliselle työkyvyn arvioinnille työterveyshuollossa (pdf)

Diaesitys: Hyvä käytäntö TYÖOTE-toiminnan mukaiselle moniammatilliselle työkyvyn arvioinnille työterveyshuollossa (pdf)

Case managerin haastattelurunko TYÖOTE-toiminnan mukaisen työkyvyn arvioinnin tarpeen arvioimiseksi ja käynnistämiseksi työterveysyksikössä

Haastattelurunko toimii muistilistana case managerin ensimmäiselle yhteydenotolle asiakkaaseen. Muistilistan avulla voidaan varmistaa, että keskeiset tiedot tulevat kartoitetuiksi ja työkyvyn arviointiprosessi käynnistyy johdonmukaisesti. Muistilistassa on eritelty ennen yhteydenottoa tarkistettavat asiat, lähtötilannehaastattelussa selvitettävät asiat, mitä case manageri saamiensa tietojen perusteella tulee muistaa arvioida ja informoida sekä lähtötilannehaastattelun jälkeiset tehtävät.

Case managerin haastattelurunko (pdf)

Menetelmiä ja mittareita työkyvyn arvioinnin tueksi

Työterveyshuollon ammattilaiset tulee suhteuttaa arvio asiakkaan toimintakyvystä työtehtävien vaatimuksiin ja työympäristöön sekä hallita oman alansa menetelmät, valita tarkoituksenmukaiset menetelmät ja mittarit ja osata tulkita niiden tulokset osana kokonaisvaltaista työkyvyn arviointia.

Menetelmien ja mittareiden käyttö työkyvyn arvioinnin tueksi edellyttää, että käyttäjällä on riittävä osaaminen niiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja mahdolliseen soveltamiseen. Menetelmien ja mittareiden valinta tulee tehdä yksilöllisesti asiakkaan työn sisällön, työolosuhteiden ja työn vaatimusten perusteella, huomioiden asiakkaan terveydentila ja mahdolliset toimintakyvyn rajoitteet.

Menetelmä- ja mittariluettelo (pdf)

Työhön paluu ja työkyvyn seuranta

Työkyvyn arvioinnin jälkeen ryhdytään suunnittelemaan potilaan oikea-aikaista työhön paluuta hyödyntäen esimerkiksi työn muokkausmahdollisuuksia tai korvaavan työn mallia. Työn muokkaus tarkoittaa, että henkilön työtehtäviä sopeutetaan vastaamaan hänen työkykyään. Työn muokkaamista voidaan käyttää, kun oireet rajoittavat työntekoa jonkin verran. Korvaavaa työtä hyödynnetään silloin, kun potilaan oireet estävät kokonaan aiempien työtehtävien tekemisen.

Työhön paluun tukikeinoja

Työkyvyn seuranta

Case manageri seuraa asiakaan työkykyä ja työkyvyn tuen tarvetta ennen työhön palaamista ja paluun jälkeen. Seuranta voidaan toteuttaa joko etäkontaktina tai vastaanottokäynteinä. 

Työterveysneuvottelu

Työterveysneuvottelu järjestetään, kun työkykyyn ja työhön paluuseen liittyvistä käytännön asioista halutaan keskustella yhdessä työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon kesken. Aloitteen neuvottelun pitämiseen voi tehdä kuka tahansa keskusteluun osallistujista. Työterveysneuvottelussa keskustellaan työntekijän työ- ja toimintakyvystä suhteessa hänen työnsä vaatimuksiin. Neuvottelussa ei käsitellä yksityiskohtaisia terveystietoja.    

Työterveysneuvotteluun osallistuvat:

työntekijä
esihenkilö ja
työterveyshuollon edustaja.
Työntekijä voi myös halutessaan pyytää itselleen tukihenkilön mukaan neuvotteluun.

Työpaikan edustajalla tulee olla mahdollisuus päättää, miten työhön paluun järjestelyt toteutetaan. Kaikilla työterveysneuvotteluun osallistuvilla henkilöillä on salassapitovelvollisuus, jos tapaamisessa käsitellään arkaluonteisia tietoja.

Valmistautuminen työterveysneuvotteluun 

Työpaikan edustajan on selvitettävä, mitä mahdollisuuksia työpaikalla on muokata työntekijän työtä ja työjärjestelyjä. Lisäksi hän selvittää, mitä vaatimuksia eri työtehtäviin ja vaihtoehtoihin kuuluu. 

Työntekijän on varmistettava, että työterveyshuollolla on käytettävissä kaikki hänen asiaansa koskevat sairauskertomustiedot. Usein tämä on helpointa hoitaa antamalla työterveyshuollon toimijalle oikeudet Kanta-järjestelmään. 

Työntekijän on hyvä miettiä etukäteen, mitkä muokkaukset tai työtehtävien helpotukset tukisivat omaa työ- ja toimintakykyä sekä helpottaisivat työhön palaamista. Lisäksi työntekijä valmistautuu keskustelemaan työssä selviytymiseen vaikuttavista asioista.

Työtekijän ja työterveyshuollon edustajan on ennen työterveysneuvottelua keskusteltava asioista, jotka on hyvä tuoda esiin neuvottelussa. Samalla on hyvä miettiä, mitä työterveyshuollon kanssa käsiteltyjä asioita työntekijä ei halua tuoda esiin työnantajan kanssa yhteisessä työterveysneuvottelussa.   

Työterveyshuollon on sovittava, kuka tiimistä kutsuu työterveysneuvottelun osapuolet koolle. Samalla on varmistettava, että neuvotteluun osallistuvalla työterveyslääkärillä on ajan tasaiset asiantuntijakirjaukset ja muut tarvittavat tiedot käytettävissään neuvottelutilanteessa. Näitä ovat, esimerkiksi:

ajankohtainen tieto henkilön työkyvystä ja toipumisennusteesta
tiedot työhön paluuseen liittyvistä tekijöistä ja aikatauluista sekä
tiedot työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjatusta työpaikan varhaisen tuen malleista.

Neuvottelun johtopäätöksistä laaditaan muistio, johon kirjataan sovitut asiat, esimerkiksi miten ja kuka seuraa tilannetta työpaikalla ja työterveyshuollossa. Tarvittaessa voidaan sopia myös seurantapalaveri. Yleensä työterveysneuvotteluun kokoonnutaan työpaikan tai työterveyshuollon tiloihin, mutta neuvottelu voidaan pitää myös etäyhteydellä.