Työkyvyn arviointi ja tuki työterveyshuollossa
Työkykyasioiden koordinointi työterveyshuollossa TYÖOTE-toimintamallissa
Lähetteen työterveyshuoltoon tekee julkisen terveydenhuollon lääkäri. Hän:
- suunnittelee sairauden hoidon
- arvioi sairauden vaikutusta toimintakykyyn ja
- määrää toimenpiteestä sovitun TYÖOTE-toimintamallin mukaisen sairauspoissaolon.
Julkisen terveydenhuollon toimenpiteiden jälkeen potilaan tiedot lähetetään potilaan luvalla työterveyshuoltoon, jossa hänen työkykyänsä ja työkyvyn tukea arvioidaan yksilöllisesti.
- Työterveyshuollon nimetty ”postilaatikonhoitaja” tarkistaa lähetepostilaatikon päivittäin ja toimittaa lähetteet potilaan työpaikan tuntevalle työterveystiimille.
- Työkyvyn ja työkyvyn tuen arvioinnin tekee työolot tunteva työterveyshuollon moniammatillinen tiimi.
- Päätöksen sairauspoissaolon pituudesta tekee työterveyslääkäri.
Potilas voidaan lähettää julkisesta terveydenhuollosta työterveyshuoltoon myös silloin, kun työ vaikuttaa potilaan oireiluun tai sairauteen. Lähete siirtää hoitovastuun työkyvyn arvioinnista ja tukitoimista työterveyshuoltoon sekä juridisesti velvoittaa työterveyshuoltoa toimimaan. Sairauden hoito voi jatkua julkisessa terveydenhuollossa, vaikka työkyvyn arviointitoimet siirtyvät työterveyshuoltoon. Työhön paluun suunnittelu ja tukitoimet kuuluvat työterveyshuollon tehtäviin riippumatta työnantajan työterveyshuoltosopimuksen laajuudesta.
Case manager vastaa työkykyasioiden koordinoinnista
Case managerointi tarkoittaa sitä, että työterveyshuollossa otetaan vastuu potilaan työkyvyn arvioinnista, työkyvyn tukitoimista sekä kuntoutukseen ohjaamisesta.
Case manager on työterveyshuollossa työskentelevä henkilö, joka vastaa potilaan työkyvyn arvioinnin ja työkyvyn tukitoimien koordinoinnista. Case manager ottaa yhteyttä potilaaseen ja ohjaa hänet ammattilaisen vastaanotolle, jossa henkilön työkyky arvioidaan. Ajanvaraukset tulee tehdä ennen kuin erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon kirjaama sairauspoissaolo päättyy.
Case manager järjestelee työkyvyn arvioinnin lisäksi muita henkilöasiakkaan työkyvyn tukitoimia, kuten:
- työterveysneuvottelu ja
- työkyvyn tuen seurantakäynnit.
Työterveyshuollon moniammatillinen asiantuntijatiimi arvioi työkykyä ja suunnittelee työhön paluun tukitoimet. Arvioinnissa ja tukitoimien suunnittelussa otetaan huomioon potilaan terveydentilaan vaikuttavan sairauden ja hoidon lisäksi työn kuormitus ja vaatimukset.
Katso alta lista apukysymyksiä case manageroinnin suunnitteluun. Pohdi jo etukäteen, mitä työterveyshuollossa tulee huomioida?
Työkyvyn arvioinnissa ja työhön paluun tukitoimien suunnittelussa hyödynnetään työterveyshuollon moniammatillista asiantuntemusta.
Jotta TYÖOTE-toimintamalli toimii tehokkaasti, tulee työterveyshuollon yksikössä suunnitella seuraavat asiat:
Potilastarina: Lauri
Katso Laurin potilastarina. Videon kesto on reilu seitsemän minuuttia.
Työkykyä voi kuvata Työkykytalo-mallin avulla
Sekä työkyvyn arvioinnissa että työkyvyn edistämisessä työkyky tarkoittaa ihmisen kykyä suoriutua omassa työtehtävässään tai tehdä työtä. Työkykyä voidaan havainnollistaa Työkykytalon avulla. Työkykytalo-malli perustuu Työterveyslaitoksen tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä.
Työkykytalossa on neljä kerrosta:
- Ensimmäisessä kerroksessa löytyy terveys ja toimintakyky,
- toisessa kerroksessa osaaminen,
- kolmannessa arvot, asenteet ja motivaatio sekä
- neljännessä kerroksessa johtaminen, työyhteisö ja työolot.
Työkykytalo pysyy pystyssä, kun kaikki sen kerrokset tukevat toisiaan. Kun ihminen, työ tai toimintaympäristö muuttuu, täytyy huolehtia siitä, että kerrokset sopivat yhteen.
Työkyvyn arvioinnin menetelmät
Jotta henkilön työkykyä voidaan arvioida, täytyy tuntea hänen työhönsä liittyvä kuormitus ja vaatimukset. Yksi osa työkyvyn arviointia on potilaan oma arvio hänen työkyvystään. Itsearvioinnin apuna voi käyttää esimerkiksi alla olevia menetelmiä.
- Työkykyindeksi (TKI) on työkyvyn itsearviointimenetelmä, jota käytetään laajasti sekä Suomessa että kansainvälisesti.
- Kykyviisari on Työterveyslaitoksen itsearviointikysely, jonka avulla työikäinen henkilö voi arvioida omaa työ- ja toimintakykyään.
- Voit käyttää Kykyviisaria suomeksi, ruotsiksi ja selkokielellä sekä arabiaksi, englanniksi, farsiksi, hollanniksi, japaniksi, somaliksi ja kurdin soraniksi.
Potilaan omaa arviota täydentää työterveyshuollon ammattilaisten tekemä arviointi. Siinä voidaan käyttää apuna fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointimenetelmiä.
Kun arvioidaan psyykkistä toimintakykyä, voidaan haastattelun lisäksi käyttää psyykkisten ja kognitiivisten oireiden kartoittamiseen soveltuvia menetelmiä, esimerkiksi TOIMIA-tietokannasta löytyviä kyselyitä.
- Beckin depressiokysely
- Työhön paluun valmiuskysely
- Työhön paluun pystyvyyden tunne -kysely ja
- Koettu stressi -kysely
Fyysistä toimintakykyä arvioi tarkemmin työfysioterapeutti. Fyysisen toimintakyvyn arviointiin tarkoitettuja mittareita löytyy TOIMIA-tietokannasta, esimerkiksi:
- submaksimaalinen ergometritesti
- kyykistystesti
- käden puristusvoimatesti
- toiminnallinen tasapainotesti ja
- yläraajojen dynaaminen nostotesti.
Työkyvyn arvioinnissa voi myös hyödyntää työtehtäviä simuloivia tehtäviä, jos arviointia ei ole mahdollista tehdä työntekijän työpisteellä.
Fyysistä toimintakykyä mittaavat testit eivät ole suorassa yhteydessä työkykyyn. Niinpä suoria johtopäätöksiä potilaan työkyvystä ei voi tehdä pelkästään fyysisen toimintakyvyn tai potilaan oman arvion perusteella.
Jokainen työterveyshuollon ammattilainen kirjaa työkyvyn arvioinnin johtopäätökset potilasasiakirjoihin. Ammattilaisten johtopäätöksiä hyödynnetään työhön paluun suunnittelussa ja lausunnon tekemisessä.
Työkyvyn arviointiprosessi työterveyshuollossa
Julkisessa terveydenhuollossa tehdään lähete työterveyshuoltoon, jossa arvioidaan työkykyä sekä työkyvyn ja työhön paluun tukitoimet. Lähete saapuu työterveyshuoltoon, ja se toimitetaan case managerille, joka ottaa yhteyttä potilaaseen ja ohjaa hänet tarvittaville ammattilaisille työkyvyn arviointia varten.
Työkyvyn tukikeinoja
Työkykyä arvioi moniammatillinen tiimi
Työkykyä arvioidaan työterveyshuollossa moniammatillisesti. Työterveyshuollossa suunnitellaan tapauskohtaisesti, minkä ammattiryhmien edustajat osallistuvat työkyvyn arviointiin sekä kuka pitää yhteyttä potilaaseen ja hänen työpaikkaansa. Käytännössä vastaanottoaikoja varataan eri ammattilaisille niin, että otetaan huomioon potilaan yksilöllinen toipuminen.
Jotta potilaan työkyvyn tuen tarve ja työhön paluun ajankohta voidaan arvioida yksilöllisesti, tulee työterveyshuollon tiimillä olla tieto ja mahdollisuus:
- arvioida yksilöllisesti potilaan työ- ja toimintakykyä,
- muodostaa käsitys potilaan toipumisen ennusteesta,
- saada ymmärrys työn vaatimuksista,
- oppia tuntemaan työpaikan käytössä olevat työkyvyn tuen mallit sekä
- hankkia kokonaiskuva sosiaaliturvajärjestelmän mahdollisuuksista, joilla voidaan tukea työhön paluuta.
Ketkä kuuluvat työterveyshuollon moniammatilliseen tiimiin?
Tarvittaessa voidaan tiimiin ottaa mukana myös muita asiantuntijoita, kuten sosiaalialan asiantuntija.
Työhön paluu ja työkyvyn seuranta
Työkyvyn arvioinnin jälkeen ryhdytään suunnittelemaan potilaan oikea-aikaista työhön paluuta. hyödyntäen esimerkiksi työn muokkausmahdollisuuksia tai korvaavan työn mallia. Työn muokkaus tarkoittaa, että henkilön työtehtäviä sopeutetaan vastaamaan hänen työkykyään. Työn muokkaamista voidaan käyttää, kun oireet rajoittavat työntekoa jonkin verran. Korvaavaa työtä hyödynnetään silloin, kun potilaan oireet estävät kokonaan aiempien työtehtävien tekemisen.
Työhön paluun tukikeinoja
Työkyvyn seuranta
Työterveyshuollossa sovitaan kuka tiimistä seuraa asiakkaan työkykyä ja työkyvyn tuen tarvetta ennen työhön palaamista ja paluun jälkeen. Seuranta voidaan toteuttaa joko etäkontaktina tai vastaanottokäynteinä.
Työterveysneuvottelu
Työterveysneuvottelu järjestetään, kun työkykyyn ja työhön paluuseen liittyvistä käytännön asioista halutaan keskustella yhdessä työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon kesken. Aloitteen neuvottelun pitämiseen voi tehdä kuka tahansa keskusteluun osallistujista. Työterveysneuvottelussa keskustellaan työntekijän työ- ja toimintakyvystä suhteessa hänen työnsä vaatimuksiin. Neuvottelussa ei käsitellä yksityiskohtaisia terveystietoja.
Työterveysneuvotteluun osallistuvat:
- työntekijä
- esihenkilö ja
- työterveyshuollon edustaja.
- Työntekijä voi myös halutessaan pyytää itselleen tukihenkilön mukaan neuvotteluun.
Työpaikan edustajalla tulee olla mahdollisuus päättää, miten työhön paluun järjestelyt toteutetaan. Kaikilla työterveysneuvotteluun osallistuvilla henkilöillä on salassapitovelvollisuus, jos tapaamisessa käsitellään arkaluonteisia tietoja.
Valmistautuminen työterveysneuvotteluun
Työpaikan edustajan on selvitettävä, mitä mahdollisuuksia työpaikalla on muokata työntekijän työtä ja työjärjestelyjä. Lisäksi hän selvittää, mitä vaatimuksia eri työtehtäviin ja vaihtoehtoihin kuuluu.
Työntekijän on varmistettava, että työterveyshuollolla on käytettävissä kaikki hänen asiaansa koskevat sairauskertomustiedot. Usein tämä on helpointa hoitaa antamalla työterveyshuollon toimijalle oikeudet Kanta-järjestelmään.
Työntekijän on hyvä miettiä etukäteen, mitkä muokkaukset tai työtehtävien helpotukset tukisivat omaa työ- ja toimintakykyä sekä helpottaisivat työhön palaamista. Lisäksi työntekijä valmistautuu keskustelemaan työssä selviytymiseen vaikuttavista asioista.
Työtekijän ja työterveyshuollon edustajan on ennen työterveysneuvottelua keskusteltava asioista, jotka on hyvä tuoda esiin neuvottelussa. Samalla on hyvä miettiä, mitä työterveyshuollon kanssa käsiteltyjä asioita työntekijä ei halua tuoda esiin työnantajan kanssa yhteisessä työterveysneuvottelussa.
Työterveyshuollon on sovittava, kuka tiimistä kutsuu työterveysneuvottelun osapuolet koolle. Samalla on varmistettava, että neuvotteluun osallistuvalla työterveyslääkärillä on ajan tasaiset asiantuntijakirjaukset ja muut tarvittavat tiedot käytettävissään neuvottelutilanteessa. Näitä ovat, esimerkiksi:
- ajankohtainen tieto henkilön työkyvystä ja toipumisennusteesta
- tiedot työhön paluuseen liittyvistä tekijöistä ja aikatauluista sekä
- tiedot työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjatusta työpaikan varhaisen tuen malleista.
Neuvottelun johtopäätöksistä laaditaan muistio, johon kirjataan sovitut asiat, esimerkiksi miten ja kuka seuraa tilannetta työpaikalla ja työterveyshuollossa. Tarvittaessa voidaan sopia myös seurantapalaveri. Yleensä työterveysneuvotteluun kokoonnutaan työpaikan tai työterveyshuollon tiloihin, mutta neuvottelu voidaan pitää myös etäyhteydellä.