Tapausselostus: Sisäilmaongelman ratkaiseminen onnistuu moniammatillisella yhteistyöllä

Miten sisäilmaongelman ratkaiseminen käytännössä onnistuu? Asiaan löytyy lukuisia ohjeita, mutta hyvin sujuneita hankkeita on esitelty vähän. Työterveyslaitoksen asiantuntijat kuvaavat tapausselostuksessa onnistuneen palvelukohteen.
Pyörätuolissa oleva henkilö, jonka kanssa hoitaja juttelee.

Millainen sisäilmaongelma oli?

Kohteenamme oli 1990-luvulla rakennettu terveydenhuoltorakennus, jossa työntekijöillä oli esiintynyt sisäilmaan liitettyä oireilua. Rakennuksessa oli tehty useita erilaisia tutkimuksia, joissa oli mm. todettu mikrobivaurioita ulkoseinäeristeissä ja pinnoitevaurioita lattioissa. Oireilun ja todettujen vaurioiden takia rakennuksessa oli tehty laaja peruskorjaus, jossa oli uusittu mm. julkisivut ja seinäeristeet, ilmanvaihto sekä lattia- ja kattopinnoitteet.

Työntekijöiden oireilu oli jatkunut peruskorjauksen jälkeen, minkä vuoksi oli tehty lisää tutkimuksia. Mitään poikkeavaa ei kuitenkaan ollut löytynyt ja oireilun syy ei ollut selvinnyt.

Kiinteistön omistaja ja työntekijät olivat väsyneet ongelman pitkittymiseen, mikä haittasi myös työntekoa. Lisäksi oli herännyt epäilyjä, ettei tehty peruskorjaus ollut riittävä, vaan jotain oli jäänyt korjaamatta. Peruskorjauksen jälkeen tehtyjen tutkimusten riittävyydestä oli kiinteistön omistajalla ja työntekijöillä myös erilaisia näkemyksiä.

Ongelma ei ratkennut, ja asiassa oltiin umpikujassa. Kiinteistöstä vastaavat olivat nostaneet "kädet pystyyn", koska ei tiedetty, mitä pitäisi tehdä tai korjata työntekijöiden oireilun vähentämiseksi. Korjaamiseen ilman perusteita ei haluttu ryhtyä, mutta rakennuksen purkamista oli harkittu. Myös työsuojeluviranomainen oli puuttunut tilanteeseen.

Ongelman pitkityttyä ja epäluottamuksen lisäännyttyä kiinteistön omistaja tilasi Työterveyslaitokselta selvityksen puolueettoman kokonaisnäkemyksen saamiseksi ja ongelman ratkaisemiseksi.

Mitä teimme sisäilmaongelman ratkaisemiseksi?

Moniammatillinen ryhmämme arvioi rakennuksen historiaa, peruskorjaus- ja tutkimustietoja, käyttäjien havaintoja, näkemyksiä ja toiveita sekä oiretilannetta. Ryhmään kuuluivat rakennustekninen asiantuntija (RTA), sisäilma-asiantuntija (RTA), lääkäri ja työyhteisöasiantuntija.

Viisi henkilöä keskustelee seisten.

 

Keskeisiksi ongelmiksi havaittiin:

  • asian käsittelyn oirekeskeisyys
  • eri toimijoiden roolien ja vastuiden epäselvyys
  • osapuolten välinen luottamuspula
  • pelko ja huoli sairastumisesta ja siitä, "mitä rakenteisiin oli jäänyt korjauksista huolimatta".

Arvioinnin pohjalta ehdotettiin vaiheittaista etenemistapaa ongelman ratkaisemiseksi moniammatillisen ryhmän tuella.

Ryhmän sisällä rakennustekninen asiantuntija ja sisäilma-asiantuntija vastasivat rakennuksen teknisen kunnon ja sisäilman laatuun liittyvien tekijöiden arvioinnista, lääkäri terveydellisen merkityksen arvioinnista ja työterveyshuollon toiminnan tukemisesta, ja työyhteisöasiantuntija sisäilmaryhmän toiminnan ja viestinnän tukemisesta.

Työ aloitettiin sisäilmaryhmän tapaamisella. Tapaamisessa käytiin läpi sisäilmaryhmän työskentelyyn osallistuvien roolit ja vastuut, sekä suunniteltiin jatkotyöskentelyä. Erityisesti kiinnitettiin huomiota viestinnän suunnitteluun. Lisäksi käytiin läpi sisäilmaryhmän jäsenten tavoitteet, jotka poikkesivat melko paljon toisistaan. Yhteiset tavoitteet kuitenkin määritettiin, ja ne olivat:

  • jo tehtyjen korjaustoimenpiteiden riittävyyden arviointi
  • työntekijöiden oireiden syiden selvittäminen
  • työrauhan turvaaminen työntekijöille

Sisäilmaryhmätyöskentelyn tukemisen rinnalla tehtiin rakennusta koskevia tutkimuksia. Rakennusta tutkittiin kuntoarviomenetelmin, seurantamittauksin ja lämpökuvauskartoituksella. Lisäksi otettiin ilma-, materiaali- ja pintanäytteitä mikrobien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC), formaldehydin ja teollisten mineraalikuitujen määrittämiseksi.

Kaksi miestä tutkii talon perustuksia.

 

Tutkimusten tavoitteena oli täydentää puuttuvia tietoja ja todentaa tai poissulkea työntekijöiden esiintuomia ja heitä huolestuttavia asioita. Tutkimustuloksia arvioitiin työterveyshuollon antamat tiedot huomioiden.

Rakennuksessa ei todettu kosteusongelmia, vaurioita tai epäpuhtauslähteitä, joten tavanomaisesta poikkeavia olosuhteita tai terveydellistä vaaraa ei ollut.

Rakennuksessa todettiin kuitenkin ilmanvaihdon toimintaan ja lämpöolosuhteisiin liittyviä epäkohtia, jotka voivat heikentää sisäilman laatua ja voivat olla osasyy koettuihin haittoihin ja oireisiin.

Miten viestimme tuloksista?

Viestinnän haasteena oli se, ettei poikkeavia olosuhteita tai terveydellistä vaaraa ollut todettu eikä rakennusta siten yksinään voitu pitää oireilun syynä.

Viestinnässä päädyimme seuraavan etenemistapaan sisäilmaryhmän yhtenäisyyden vahvistamiseksi:

  1. Tutkimustulokset käytiin ensin läpi pääkohdittain sisäilmaryhmässä.
  2. Sisäilmaryhmän tapaamisessa sovittiin, miten tuloksista viestitään yhdenmukaisesti ja siitä, että työntekijöille järjestettävään palautetilaisuuteen valmistaudutaan huolellisesti.
  3. Sisäilmaryhmässä pohdittiin etukäteen kysymyksiä, joita työntekijöillä mahdollisesti tulosten pohjalta nousee esiin.
  4. Kysymykset koottiin listaksi, minkä jälkeen yhdessä keskustellen haettiin sisäilmaryhmän yhteinen näkemys ja vastaus kyseiseen asiaan.
  5. Sovittiin myös siitä, kenen vastuulla on vastata kysymyksiin tulevassa palautetilaisuudessa.

Työntekijöille järjestetty palaute- ja keskustelutilaisuus jaettiin kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kerrottiin tutkimusten tulokset ja niiden terveydellinen merkitys. Tulosten esittelyjen jälkeen sisäilmaryhmän jäsenet kertoivat suunnitelluista jatkotoimenpiteistä ja korjauksista sekä työpaikan linjajohdon näkemyksistä.

Muutama henkilö istumassa, yksi puhuu mikrofoniin

 

Toisessa osassa asioita käytiin läpi paneelikeskustelun muodossa. Työntekijöitä pyydettiin ensiksi itsenäisesti pohtimaan kuulemaansa ja kokoamaan kysymyksiä, joita heillä heräsi. Kysymykset osoitettiin anonyymisti paneelille, jossa kiinteistön omistaja, työsuojelu, esimiesten ja työterveyshuollon edustajat sekä Työterveyslaitoksen edustajat niihin vastasivat. Kysymykset olivat pitkälti niitä, joita sisäilmaryhmä oli ennakoinut työntekijöillä olevan, joten panelistit olivat hyvin valmistautuneita vastaamaan varsin vaikeisiinkin kysymyksiin.

Mitä palautetta saimme?

Neljä kuukautta henkilöstölle pidetyn palautetilaisuuden jälkeen kiinteistön omistajalta sekä käyttäjien, työterveyshuollon ja tilapalvelun edustajilta kysyttiin puhelimitse palautetta. Saamamme palautteen perusteella tilanne oli rauhoittunut, ja työrauha palautunut. Sisäilmaryhmään tai työterveyshuoltoon ei ollut tullut uusia sisäilmaan liittyviä yhteydenottoja. Työterveyshuolto oli myös kehittänyt toimintatapojaan sisäilma-asioissa.

Miksi onnistuimme?

Selvityksen aikana moniammatillinen asiantuntijaryhmä teki yhteistyötä rakennuksesta vastanneen sisäilmaryhmän kanssa. Toiminta sisäilmaryhmän kanssa osoittautui huomattavan tärkeäksi osaksi sisäilmaongelman ratkaisemista. Sisäilmaryhmän jäsenten välisen yhteistyön, yhteisten tavoitteiden, toimintatapojen ja viestinnän selkiyttäminen vaikuttivat merkittävästi ongelman ratkaisemisessa.

Käsityksemme mukaan onnistuimme, koska

  • Sisäilmaryhmän yhteistyötä ja viestintää tuettiin ja kehitettiin.
  • Rakennuksessa tehtiin lisätutkimuksia, jotka osoittivat, että tehdyt korjaukset olivat onnistuneet ja riittäviä, mikä poisti epätietoisuutta huolta aiheuttaneista asioista.
  • Osasyitä työntekijöiden oireilulle löytyi ja toimenpiteitä niiden poistamiseksi tehtiin.
  • Eri osapuolet havahtuivat "yhteisen kielen" tärkeyteen ja asian moniulotteisuuteen.

Lisätietoja

Sirpa Rautiala

Sirpa Rautiala

tuotepäällikkö
Sähköpostiosoite
Sirpa.Rautiala [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 7168
Päivi Isokääntä

Päivi Isokääntä

vanhempi asiantuntija
Sähköpostiosoite
Paivi.Isokaanta [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 7471