Spiroergometriatutkimus suorituskyvyn, työkyvyn ja toimenpidekelpoisuuden arviointiin

Spiroergmetrialla tarkoitetaan kaasujenvaihdunnan suoraa mittausta ergometrisen rasituskokeen yhteydessä. Tutkimuksen avulla voidaan selvittää, johtuuko suorituskykyä rajoittava väsyminen tai hengenahdistus sydämen tai keuhkojen toiminnan häiriöistä vai mahdollisesti lihasperäisistä syistä. 

Spiroergometria voidaan tehdä polkupyöräergometrilla tai juoksumatolla

Tutkimuksen aikana tutkittava hengittää tiiviin nenä-suunaamarin kautta virtausanturiin. Samalla hengitysilmasta imetään kaasunäytettä jatkuvasti analysaattoreihin. Tutkimuksessa mitataan tavallisen rasituskokeen mittausten lisäksi monia hengitykseen liittyviä muuttujia.

Tutkimuksen avulla saadaan tietoa tutkittavan

• aerobisesta kaasujenvaihduntakapasiteetista,
• anaerobisen metabolian ilmaantumisherkkyydestä, sekä
• ventilaation määrään liittyvästä poikkeavuuksista suhteessa hapenkulutukseen, hiilidioksidin tuottoon ja rasitusasteeseen.
   
• Verenkierron kapasiteetista saadaan tietoa suhteuttamalla hapenkulutus sydämen lyöntitaajuuteen rasituksen aikana (happipulssi). 
• Ventilaatiokapasiteetin riittävyyttä voidaan arvioida ventilatorisen hengitysreservin avulla.
• Mahdollista hengitysilman patologista virtausrajoitusta kuormituksen eri tasoilla voidaan arvioida virtaus-tilavuussilmukoiden avulla.

Kokeen aikana rekisteröitäviä muuttujia ovat mm.: hengitysfrekvenssi, hengitystilavuus, minuuttiventilaatio, hapenkulutus ja hiilidioksidin tuotto ja niiden avulla lasketut erilaiset muuttujat.

Lisäksi seurataan EKG:ta, verenpainetta ja oksimetrisignaalia. Keuhkojen toimintaa mitataan myös spirometria-puhalluksilla ennen rasitusta ja jälkeen rasituksen. 

Milloin spiroergometriatutkimusta kannattaa hyödyntää?

1. suorituskyvyn rajoittumisen erotusdiagnostiikka (sydän-, keuhko- tai lihasperäinen)
2. rasitushengenahdistuksen syyn selvittäminen
3. rasitusventilaation poikkeavuuksien selvittäminen (hypo- ja hyperventilaatio)
4. leikkaus- ja toimenpideriskien selvittäminen
5. sydänpotilaiden ennusteen arviointi 
6. työkyvyn arviointi
7. hoidon tehon ja kuntoutuksen arviointi

Spiroergometria voidaan tehdä fyysisen suorituskyvyn ja sen rajoitusten selvittämiseksi työkykyselvityksien yhteydessä.

Spiroergometriaa käytetään  pelastusalan työntekijöille

Pelastusalan työntekijöille spiroergometria suositellaan tehtäväksi alkutarkastuksessa ja määräaikaistarkastuksissa yli 40-vuotiaille viiden vuoden välein.

Harkinnan mukaan tutkimusta on tehtävä tiheämmin

• tutkittavan terveydentilan, riskiprofiilin ja iän perusteella (esimerkiksi yli 55-vuotiaille 1–2 vuoden välein) tai
• jos esimerkiksi suorituskyky kuntotesteissä heikkenee nopeammin kuin iän perusteella olisi oletettavaa.
• Myös ennen kuin pelastaja astuu virkaan tai sopimuspalokuntalainen osallistuu  savusukelluskurssille, on suositeltavaa tehdä spiroergometriatutkimus.
• Spiroergometriasta saatavaa hapenkulutuksen tulosta voi käyttää myös pelastustoimikelpoisuuden määrittämiseen, jolloin absoluuttisten tulosten perusteella lasketaan FireFit-indeksi.