Palautetilaisuudet ja viestintä

Palautetilaisuudet henkilöstölle ovat tärkeä osa viestintää ja  sisäilmatilanteen ratkaisua. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli viestiä työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden terveydellisestä merkityksestä.

Avoin ja rehellinen viestintä vahvistavat luottamusta

  • Vastavuoroisen viestinnän avulla voidaan tehdä kokonaisuutta ymmärrettäväksi, jakaa tietoa ja tunnistaa yhteisiä tavoitteita.
  • Viestinnän huolellinen suunnittelu lisää luottamusta ja säästää usein peloilta, huhuilta ja työyhteisön kuohunnalta.
  • Viestintää tulisi suunnitella jo prosessin alusta alkaen sisäilmaryhmässä ja tehdä yhdessä viestintäsuunnitelma.
  • Toiminnan ja viestinnän avoimuus ja rehellisyys sekä tilan käyttäjiä osallistava toimintatapa vahvistavat luottamusta.
  • Työnantajalla on vastuu siitä, että viestintä on riittävää.  

Viestinnän sisällöt ja toimintatavat sovitaan sisäilmaryhmässä

  • Viestintää toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Tärkeä periaate on, että ryhmä sopii viestinnän sisällöt ja toimintatavat yhteisesti.
  • Palautetilaisuudessa on hyvä olla paikalla sisäilmaryhmän riittävä edustus, myös työterveyslääkärin tulisi olla paikalla. Vaikka jokainen asiantuntija viestii ensisijaisesti omasta asiantuntemusalueestaan, viestinnän tulisi olla yhtenäistä.
  • Sisäilmaryhmässä kannattaa suunnitella etukäteen yhdessä muun viestinnän lisäksi palautetilaisuuksia ja sitä, miten eri osa-alueista ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä viestitään.
  • Sisäilmaryhmän on hyvä selvittää etukäteen, mitkä kysymykset askarruttavat työyhteisöä. Työyhteisöltä voidaan esimerkiksi kerätä etukäteen kysymyksiä palautetilaisuutta varten. Tämä helpottaa myös asiantuntijoiden valmistautumista tilaisuuteen.
  • Vuorovaikutustilanteissa on tärkeää olla rehellinen ja kertoa, mitä tiedetään ja mitä ei.

Jokaisen on tärkeää tulla kuulluksi ja ymmärretyksi

  • Vuorovaikutteisen viestinnän taidot ja menetelmät ovat erityisen tärkeitä tilanteissa, joissa koettu huoli ja pelot sisäilman terveysvaikutuksiin liittyen ovat voimakkaita.
  • Omille uskomuksille vastakkaista tietoa saatetaan pitää epäluotettavana, ja tunteiden ollessa voimakkaita tietoa voi olla vaikea vastaanottaa.
  • Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluksi ja heidän huolensa ymmärretyksi, he ovat valmiimpia kuuntelemaan uutta tietoa ja huomioimaan myös toisia näkökulmia tilanteeseen.

Vastaanotollakin on tärkeää kuunnella ja ymmärtää

  • Myös vastaanotolla saatetaan keskustella työpaikan sisäilmatilanteesta, mahdollisten tutkimuslöydösten terveydellisestä merkityksestä pohdittaessa yksittäisen työntekijän tilannetta.
  • Vastaanotollakin keskustelun tulisi olla vastavuoroista ja kuuntelevaa. Tällöin on hyvä tilaisuus keskustella yksilön käsityksistä liittyen sisäilmatilanteeseen ja terveydentilaan sekä välittää luotettavaa tietoa sisäilmatekijöiden terveydellisestä merkityksestä.

Ks. tarkemmin ohjeen kpl 3.1. Kokonaisvaltainen toimintamalli ja kpl 6.3 Palautetilaisuudet

Jatka terveydellisen merkityksen arvioinnin ohjeeseen tutustumista: 

Milloin arviointi tehdään?
Mitä arviointi sisältää?
Kuka arvioinnin tekee ja kenelle?
Arvioinnin lopputulos ja lausunto
Palautetilaisuudet ja viestintä
Palaa etusivulle: Terveydellisen merkityksen arviointi