Mitä arviointi sisältää?

Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa sisältää useita osa-alueita. Arvioinnin osa-alueet ovat: 1) rakennukseen ja 2) työyhteisöön ja työntekijöihin liittyvät tekijät sekä 3) työpaikan toimintatavat. Useimmiten työterveyslääkärin kannanottoja pyydetään sisäilman laadun ja olosuhteiden terveydellisen merkityksen arvioimiseksi. Yhtä tärkeää on arvioida muita tilanteeseen ja haittakokemuksiin osaltaan vaikuttavia tekijöitä esimerkiksi työpaikkaselvityksestä tai erilaisista kyselyistä tai muista lähteistä saatujen tietojen avulla.
Terveydellisen merkityksen arvioinnin osa-alueet sisäilmatilanteissa

Kuva. Terveydellisen merkityksen arvioinnin osa-alueet sisäilmatilanteissa

Tiedon lähteitä, jonka perusteella terveydellisen merkityksen arviointi tehdään:

Olosuhdearviointi

Terveydellisen merkityksen arvioinnin tekemistä varten tarvitaan tulokset olosuhdearvioinnista. Olosuhdearvioinnin tekee usein rakennusterveysasiantuntija (RTA). Olosuhdearviointi sisältää tiedot seuraavista asioista: rakennusosien ilmatiiviys ja vuotoilma, rakennusosien kunto, ilmastointijärjestelmät ja rakennusautomaatio sekä biologiset, fysikaaliset ja kemialliset altisteet.

Rakennuksen kuntoarvio tai kuntotutkimus eivät korvaa olosuhdearviota.. Tutustu tarkemmin Työterveyslaitoksen uusittuun ohjeeseen Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi”.

Sisäilmastokysely, työpaikkaselvitys ja muu ryhmätason tieto

Rakennukseen liittyvien tekijöiden lisäksi tilojen käyttäjien kokemiin haittoihin ja oireisiin sekä sisäilmaongelman ratkaisemiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Työterveyslääkäri tarvitsee tietoa myös muista kuin rakennukseen liittyvistä tekijöistä kokonaisvaltaista terveydellisen merkityksen arviointia varten. Tietoa voi saada esimerkiksi erilaisista kyselyistä ja työpaikkaselvityksistä. 

Sisäilmastokyselyt

Sisäilmastokyselyillä saadaan tietoa käyttäjien kokemien työympäristöhaittojen (esim. tunkkainen ilma, lämpöolosuhteet, melu) ja sisäilmaan liitettyjen oireiden yleisyydestä.

Kun käytetään kyselyä, jolla on toimintaympäristöön sopivat vertailuarvot, voidaan kyselyn tuloksia suhteuttaa vastaaviin muihin toimintaympäristöihin. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyssä© on käytettävissä vertailuaineistot toimisto-, koulu- ja terveydenhuollon toimintaympäristöihin.

Parhaimmillaan kyselyllä voidaan saada tietoa haittakokemusten lisäksi muista ongelman ratkaisun kannalta merkittävistä tekijöistä sisäilmatilanteessa. Pelkästään oireiden kysymistä ei suositella. On hyvä huomioida, että oireiden kyseleminen sisäilmatilanteissa voi liittää monenlaisia ihmisten kokemia oireita tarpeettomasti rakennukseen liittyviksi.

Työpaikkaselvitys

Työpaikkaselvityksestä saadaan tietoa työpaikan olosuhteista ja työyhteisön tilanteesta.  Työpaikkaselvityksissä tarkastellaan esimerkiksi valaistusta, ergonomiaa, psykososiaalisia kuormitustekijöitä, voimavaratekijöitä ja toimintaan liittyviä tekijöitä. Näillä voi olla vaikutusta myös sisäympäristön laatuun ja sen kokemiseen sekä sisäilmaongelman ratkaisun onnistumiseen. Työolot voivat parhaimmillaan olla keskeinen tuki työkyvyn ylläpitämisessä. Myönteisiä, vahvistettavia asioita ovat esimerkiksi sellaiset kunnossa olevat asiat kuten hyvä ilmapiiri ja toimivat työtilat.

Aiempien työpaikkaselvitysten hyödyntämisen lisäksi voidaan tarvittaessa tehdä myös suunnattu selvitys sisäilmatilanteessa. Suunnatussa selvityksessä voidaan tarkastella esimerkiksi työn tekemisen sujuvuutta, psykososiaalisia kuormitus- ja voimavaratekijöitä tai toimintatapoja sisäilmatilanteissa.

Muut kyselyt ja selvitykset

Monilla työpaikoilla tehdään säännöllisesti työhyvinvointikyselyjä, joissa kysytään suoraan henkilöstöltä heidän subjektiivisia kokemuksiaan muun muassa johtamisesta, työyhteisöjen tilanteista ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuden kokemisen työyhteisössä on todettu olevan yhteydessä sisäympäristön kokemiseen terveydelle haitalliseksi.

Muu työterveyshuollossa oleva ryhmätason tieto

Työterveyshuoltoon kertyy yleensä myös muuta tietoa työpaikan ja työyhteisön tilanteesta. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi vastaanottokäyntien syyt, sairauspoissaolotiedot tai tiedot työntekijöiden sairauksista osana kokonaistilanteen arviointia, mutta näiden perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä rakennuksen kunnosta tai sairastumisen riskistä työpaikalla.

Muut tiedot tilanteesta

Työterveyslääkäri voi saada sisäilmaongelman ratkaisemisen kannalta hyödyllistä tietoa myös muilla tavoin esimerkiksi sisäilmaryhmästä. Sisäilmaryhmän jäsenten näkemykset ja toimintatavat sisäilma-asioiden hoidossa voivat vaikuttaa siihen, millaisen ilmiasun sisäilmaongelma työpaikalla saa ja onko toiminnalla avoin, vuorovaikutteinen ja luottamusta lisäävä ilmapiiri.

Organisaation aiemmat, meneillään tai tulossa olevat muutokset voivat heijastua sisäilmatilanteeseen ja sen ratkaisemiseen. Myös rakennuksen historiaan ja aikaisempiin tapahtumiin liittyvät asiat (esim. vanhat kosteusvauriot tai epäily riittämättömistä korjaustoimenpiteistä) voivat huolestuttaa tilojen käyttäjiä edelleen. Näiden huolenaiheiden nostaminen keskusteluun ja käsitteleminen on tärkeää osana onnistunutta ratkaisua.

Ks. tarkemmin ohjeen kappale 4.2. Arvioinnin osa-alueet (linkki ohjeeseen)

Jatka terveydellisen merkityksen arvioinnin ohjeeseen tutustumista: 

Milloin arviointi tehdään?
Mitä arviointi sisältää?
Kuka arvioinnin tekee ja kenelle?
Arvioinnin lopputulos ja lausunto
Palautetilaisuudet ja viestintä
Palaa etusivulle: Terveydellisen merkityksen arviointi