Työuupumukseen liittyvät käytännöt ja niiden vaikutukset eri maissa
Tavoitteet
Suomessa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat yleisin sairauspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen myöntöperuste. Samaan aikaan ymmärrys työuupumuksesta ilmiönä, siihen vaikuttavista tekijöistä, sen seurauksista ja hoitokeinoista sekä toimintatavoista on muutoksessa. Tällä hetkellä työuupumusta ei määritellä Suomessa sairaudeksi.
Hankkeen tavoitteena on selvittää
- työuupumuksen diagnosointiin, hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä erilaisia käytäntöjä eri Euroopan maissa.
- mitä tiedetään erilaisten käytäntöjen seurauksista työuupumuksesta toipumiseen, työhön paluuseen ja työhön osallistumiseen.
- minkälaisia toimia työpaikoilla tehdään työuupumustapauksissa.
Aineistot ja menetelmät
Menetelmänä on tapaustutkimus. Hankkeen tutkijoiden jo olemassa olevaa kansainvälistä tutkijaverkostoa hyödyntäen kerätään tietoa työuupumukseen liittyvistä käytännöistä eri maissa. Tutkittaviksi tapausmaiksi valitaan maita, joissa työuupumukseen liittyvät määritelmät ja toimintamallit poikkeavat toisistaan. Painotus on kuitenkin maissa, joissa työuupumuksen torjuntaan ja hoitoon on kiinnitetty erityistä huomiota.
Aineisto kerätään haastatteluina, jotka nauhoitetaan ja litteroidaan. Kustakin tapausmaasta kerätään lisäksi tietoa aiheeseen liittyvien dokumenttien avulla.
Tulokset ja vaikuttavuus
Hankkeen tulosten perusteella esitetään arvioita siitä, millä tavalla työuupumuksen diagnosointi sairaudeksi muuttaisi yksilön, työpaikan, kuntoutusta tarjoavien tahojen ja muiden toimijoiden toimintaa Suomessa.
Lisäksi tehdään ehdotuksia siitä, mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta työuupumusta saataisiin ennaltaehkäistyä ja hoidettua Suomessa mahdollisimman hyvin.
Kysy hankkeesta
projektipäällikkö, erikoistutkija Johanna Kausto, Työterveyslaitos, johanna.kausto [at] ttl.fi, puh. 043 8200 698
työelämätutkimuksen apulaisprofessori ja Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja Anne Mäkikangas, Tampereen yliopisto, anne.makikangas [at] tuni.fi, puh. 050 4377 137
Tutkimusryhmä
Jari Hakanen
Mirkka Vuorento
Anne Mäkikangas, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus
Stela Salminen, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus
Riitta Sauni, Tampereen yliopisto, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta
Yhteistyötaho
Työterveyslaitos toteuttaa hankkeen yhdessä Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen kanssa.
Rahoittaja
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VNTEAS)
Hanke Valtioneuvoston selvitys- ja tukitoiminta -sivulla
