Ei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin

Pandemian aikana työpaikat onnistuivat kehittämään monia tapoja koronariskien hallintaan. Samoja hyviä keinoja voi ja kannattaa soveltaa muidenkin riskien hallitsemiseksi.
-
Pia Perttula
Pia Perttula
johtava tutkija
Tiina-Mari Monni
Tiina-Mari Monni
kehittämispäällikkö

Havaitsimme Pandemia ja riskienhallinta -tutkimuksen aineistoa käsitellessämme, että uuden haasteen eli koronan edessä tilannetta seurattiin koko ajan ja riskien arviointia tehtiin jatkuvasti. 

Riskien arviointiin ja hallintakeinojen määrittämiseen osallistui työpaikoilta myös eri henkilöitä kuin perinteiseen riskien arviointiin. Työpaikat onnistuivat hallitsemaan riskiä hyvin.

Sitä tapaa, jota pandemian aikana käytettiin riskien arviointiin, kannattaisi hyödyntää muidenkin riskien arvioinnissa. Etenkin uusien riskien. Muistin varaan asioita ei kannata jättää, minkä vuoksi onkin hyvä, että riskien arviointi on dokumentoitu.

Pandemian aikana työpaikoilla siirryttiin pikaisella vauhdilla etätyön tekemiseen. Tutkimuksemme mukaan suuri osa työpaikoista aikoo jatkaa laajentunutta etätyökäytäntöä pandemian jälkeenkin. 

Etätyössä on tunnistettu paljon hyviä puolia, kuten työmatkoihin käytetyn ajan säästyminen. Aineistomme mukaan työntekijöitä kuitenkin kuormitti yhteisöllisyyden väheneminen, kun työtä tehtiin muualla kuin työpaikalla.

Tämä haastaakin nyt työpaikkoja pohtimaan, miten löytää työpaikalla tasapaino etä- ja läsnätyön välillä niin, että yhteisöllisyys säilyy. Kyseessähän ei ole pelkästään yksilön näkökulmasta sopivin tapa tehdä työtä, vaan työpaikalla tulisi sopia tavoista, joista hyötyvät sekä yksilöt että koko työyhteisö.

Kun työpaikoilla sovitaan toimintatavoista, esimerkiksi hybridityön (etä- ja lähityön yhdistelmä) tekemisestä, kannattaa siitäkin tehdä samanlainen vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen ja niihin liittyvien riskien arviointi kuin kaikista työtehtävistä.

Tässä olisi hyvä paikka muistella, että kuinkas riskien hallintaa tehtiinkään korona-aikana ja ottaa niitä arviointikeinoja taas käyttöön.

Tutkimuksemme mukaan esimerkiksi työterveyshuollon asiantuntemusta hyödynnettiin korona-aikana. Samoin asioiden edistymisen seurantaa tehtiin pienin väliajoin. Monille työpaikoille perustettiin valmiusryhmä seuraamaan tilannetta ja tekemään ratkaisuja koronariskin pienentämiseksi työpaikalla.

Ei unohdeta näitä hyviä oppeja jatkossakaan.

 

Lisätietoja:

Työterveyslaitos selvittää yhdessä työpaikkojen kanssa hyviä keinoja ja käytäntöjä, joilla voi tulevaisuudessa varautua koronapandemian kaltaisiin biologisiin riskeihin. Pandemia ja riskien hallinta -hankkeen verkkosivuilla julkaistaan tutkimuksen tuloksista ajantasaista tietoa. Se palvelee työpaikkoja, työterveyshuollon toimijoita, viranomaisia ja muita työelämän asiantuntijatahoja.

Jaa sisältö somessa!