Hyvinvointi sote-alan töissä on mainettaan parempaa 

Hoitoalan työt koetaan yhä varsin mielekkäiksi huolimatta kasvaneista työpaineista. Yli kaksi kolmasosaa Työterveyslaitoksen Henkilöstön hyvinvointitutkimukseen vastanneista kokee työnsä mielekkääksi. Työhönsä panostaa hyvin paljon tai paljon 88 prosenttia vastaajista. Tukea hyvinvointiinsa sote-alan työntekijät saavat toimivasta yhteistyöstä ja esihenkilöistään. 
Hoitaja mittaa potilaan verenpainetta.

Mika Kivimäki

Job title
tutkimusprofessori

Työterveyslaitoksen mediatiedote 14.1. 2022

Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen kyselyyn työstä, työyhteisöistä ja johtamisesta. Henkilöstön hyvinvointitutkimus on osa Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimusta, ja se tehdään vuorovuosin Kunta10-tutkimuksen kanssa. Kyselytutkimus on tehty jo yhdeksän kertaa vuodesta 2000 alkaen, ja pitkä aikasarja osoittaa sote-alan työhyvinvoinnin pitäneen pintansa huolimatta korona-ajan tuomista haasteista. Tutkimus kattoi yhteensä 13250 työntekijää, joista 8200 vastasi vuonna 2021 tehtyyn kyselyyn.  

Lähiesihenkilön toiminta koetaan oikeudenmukaiseksi  

Lähiesihenkilönsä koki oikeudenmukaiseksi 70 prosenttia vastaajista vuonna 2021 eli yhtä moni kuin vuonna 2019. Vuonna 2000 vastaava luku oli 61 prosenttia.  

– Pandemian aikana esihenkilöiden merkitystä on aivan oikein korostettu asiantuntijoiden puheenvuoroissa. Näissä tuloksissa nähdään se, että esihenkilöiden onnistuminen todella lisää työhyvinvointia, tutkimusprofessori Mika Kivimäki arvioi.  

Työnsä mielekkääksi arvioi 71 prosenttia vastaajista. 21 vuoden aikana lukema on vaihdellut vain vähän. Työyhteisönsä yhteistyön arvioi toimivaksi 66 prosenttia. Lukema oli sama kuin kaksi vuotta aiemmin, mutta viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2000.  

– Kaikkiaan hyvinvointi sote-ala näyttää olevan mainettaan parempaa. Työhön panostaminen ja työn kokeminen mielekkääksi osoittavat, että työtä pidetään motivoivana, Kivimäki sanoo.  

Työpaineet ovat kasvaneet  

Työpaineet sote-alan töissä ovat kuitenkin kasvaneet. Työpaineita mitattiin kysymyksillä työmäärän kohtuuttomuudesta tai siitä, riittääkö aika töiden tekemiseen. Työpaineista raportoi vuonna 2021 44 prosenttia vastaajista eli viisi prosenttiyksikköä useampi kuin vuonna 2019.   

Kyselytutkimuksessa on mitattu myös työstressiä, jossa työpaineet yhdistyvät vähäiseen työn hallintaan. Työstressiä raportoi kokeneensa 19 prosenttia vuonna 2021. Tämä lukema on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2000 lukema oli 13 prosenttia. Ammattiryhmistä työstressiä kokivat eniten röntgenhoitajat (28 prosenttia) ja sairaanhoitajat (25 prosenttia).  

Korona on lisännyt työnvaihtoaikeita

Henkilöstön hyvinvointitutkimuksen mukaan työnantajien vaihtamista harkitsevien määrä on noussut selvästi suuremmaksi verrattuna aikaan ennen koronaa. Vuonna 2019 työnantajan vaihtamista oli harkinnut tutkimukseen vastanneista 47 prosenttia. Vuonna 2021 vastaava luku oli 54 prosenttia. Sote-alan ammattiryhmistä tässä korostuivat sairaanhoitajat. Heistä 69 prosenttia kertoi harkinneensa työantajan vaihtamista, kun vuonna 2019 luku oli 56 prosenttia.  

– Työpaikan vaihtamisen harkitseminen ei kuitenkaan välttämättä kerro siitä, että hoitoalalta haluttaisiin pois. Kyse voi olla myös kiinnostuksesta vaihtaa omalla alalla toisiin tehtäviin, Kivimäki muistuttaa.  

Tutustu tutkimukseen 

Henkilöstön hyvinvointitutkimus (pdf) | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Tutustu myös

Kunta- ja hyvinvointialan seurantatutkimus (FPS)

Lisätiedot 

Mika Kivimäki, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 050 448 9300, [email protected] 

Jaa sisältö somessa!