Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimus (FPS)

Tutkimuskokonaisuus on saanut alkunsa jo 1997 ja viralliselta nimeltään se on Psychosocial factors and health: the Finnish Public Sector (FPS) study. Tutkimuksella on eettinen puolto HUS:n tutkimuseettiseltä toimikunnalta (HUS/1210/2016). Eettistä lupaa on päivitetty viimeksi 16.3.2023 sote-uudistuksen tuottamien uusien tutkimusorganisaatioiden vuoksi. 

Tutkimuksessa on mukana kuusi yli 100 000 asukkaan kaupunkia ja niiden viisi lähikaupunkia: Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat. Tutkimus on alkanut vuonna 1997. Helsinki oli mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa vuonna 2014.

Kohderyhmään kuuluvat kaikki noin 90 000 tutkimukseen osallistuvien kuntien palveluksessa olevaa vakinaista työntekijää ja pitkäaikaista sijaista. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein syys-lokakuussa, seuraavan kerran vuonna 2024. Kuulutko tutkittaviin? Lue lisätietoa täältä

Tähänastinen tutkimustieto sisältää: 

• kyselyt vuosina 1997, 2000–2001, 2004, 2006, 2008, 2010, 2012, 2014, 2016, 2018, 2020, 2022.
• rekisteritietoja henkilöstöstä ja sairauspoissaoloista.

Hankkeen tuloksiin voi tutustua Työelämätieto-palvelussa:

Vuosien 1998–2021 aikana tutkimuksessa on ollut mukana Kanta-Hämeen, Vaasan ja Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit, Jorvin sairaala sekä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto. Kohderyhmän koko on vaihdellut osallistuvien organisaatioiden mukaan. Viime vuosina se on kattanut noin 13 000 työntekijää.

Sote-uudistuksen myötä tutkimukseen osallistuvat organisaatiot ovat vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueita, joille kyselytutkimus toteutetaan kahden vuoden välein syys-lokakuussa. Mukana ovat Pirkanmaan, Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Vantaa-Keravan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueet.

Kohderyhmään kuuluvat kaikki noin 46 000 tutkimukseen osallistuvien hyvinvointialueiden palveluksessa olevaa työntekijää. Kuulutko tutkittaviin? Lue lisätietoa täältä

Tähänastinen tutkimustieto sisältää: 

• kyselyt vuosina 1998, 2000–2002, 2004, 2008, 2012, 2013–2014, 2015, 2017, 2019, 2021, 2023.
• rekisteritietoja henkilöstöstä, työajoista ja sairauspoissaoloista.

Hankkeen tuoreimpia tuloksia on esitelty Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023 -raportissa. Raporttiin on koottu tilannekuva hyvinvointialueiden työhyvinvoinnista Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? ja Hyvinvointialueiden työhyvinvointi -tutkimusten kyselyaineistojen pohjalta. 

Keskeiset tulokset tiedotetaan kaikille tutkimukseen osallistuneille organisaatioille ja niiden henkilöstölle työyksikkötasolla. Tuloksia hyödynnetään henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamisessa.

Tutkimus tuottaa valtakunnallisesti tärkeää tietoa. Se on maan laajin ja pitkäaikaisin kunta- ja hyvinvointialan henkilöstöön kohdistuva tutkimus, ja se kattaa lähes 30 prosenttia kunta- ja hyvinvointialan työntekijöistä. 

Seurannalla on suurta merkitystä koko julkisen sektorin kehittämisen kannalta. Toistettujen kyselyjen jälkeen on mahdollista entistä paremmin arvioida työelämän muutoksia ja niiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen.