Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimus (FPS)
1. Kunta10-tutkimus
Tutkimuksessa on mukana kuusi yli 100 000 asukkaan kaupunkia ja niiden viisi lähikaupunkia: Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat. Tutkimus on alkanut vuonna 1997. Helsinki oli mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa vuonna 2014.
Kohderyhmään kuuluvat kaikki noin 90 000 tutkimukseen osallistuvien kuntien palveluksessa olevaa vakinaista työntekijää ja pitkäaikaista sijaista. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein syys-lokakuussa, seuraavan kerran vuonna 2022. Kuulutko tutkittaviin? Lue lisätietoa täältä
Aineisto
Tähänastinen tutkimustieto sisältää:
- kyselyt vuosina 1997, 2000–2001, 2004, 2006, 2008, 2010, 2012, 2014, 2016, 2018, 2020 ja 2022.
- rekisteritietoja henkilöstöstä ja sairauspoissaoloista.
Hankkeen tuloksiin voi tutustua Työelämätieto-palvelussa:
Kysy hankkeesta
Jenni Ervasti
hankkeen projektipäällikkö, vanhempi tutkija
2. Henkilöstön hyvinvointitutkimus
Tutkimuksessa on mukana kolme sairaanhoitopiiriä, Kanta-Häme, Vaasa ja Pirkanmaa, sekä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto. Kohderyhmään kuuluvat kaikki noin 13 000 organisaatioiden työntekijää, ja tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein syys-lokakuussa.
Aineisto
Tähänastinen tutkimustieto sisältää:
- kyselyt vuosina 1998, 2000–2002, 2004, 2008, 2012, 2013–2014, 2015, 2017, 2019 ja 2021
- rekisteritietoja henkilöstöstä, työajoista ja sairauspoissaoloista.
Kysy hankkeesta
Mika Kivimäki
hankkeen projektipäällikkö, tutkimusprofessori
[email protected]
+358 29 412 7550
FPS-tutkimuskokonaisuuden vaikuttavuus
Keskeiset tulokset tiedotetaan kaikille tutkimukseen osallistuneille organisaatioille ja niiden henkilöstölle työyksikkötasolla. Tuloksia hyödynnetään henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamisessa.
Tutkimus tuottaa valtakunnallisesti tärkeää tietoa. Se on maan laajin ja pitkäaikaisin kunta- ja hyvinvointialan henkilöstöön kohdistuva tutkimus, ja se kattaa lähes 30 prosenttia kunta- ja hyvinvointialan työntekijöistä.
Seurannalla on suurta merkitystä koko julkisen sektorin kehittämisen kannalta. Toistettujen kyselyjen jälkeen on mahdollista entistä paremmin arvioida työelämän muutoksia ja niiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen.
