Käynnissä on suurin työelämän muutos vuosikymmeniin

Kriisit ja megatrendit ovat vaikuttaneet merkittävästi työelämän suuntaan. Työterveyslaitos tunnisti neljä keskeistä muutosta, joihin tulee kiinnittää huomiota työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisessä tulevina vuosina.
kuvituskuva: työelämän muutokseen vaikuttavia kriisejä ja megatrendejä: koronapandemia, ilmastokriisi, sota Ukrainassa, energiakriisi.
Sinimaaria Ranki

Sinimaaria Ranki

johtava asiantuntija
Antti Koivula

Antti Koivula

pääjohtaja
Eva Helaskoski

Eva Helaskoski

johtaja

Työterveyslaitoksen mediatiedote 13.1.2023

– Elämme suurinta työelämän muutosta vuosikymmeniin. Kriisien aiheuttama epävarmuus, massiivinen työvoimapula ja hyvinvointivaltion natiseminen ovat kaikki muutoksia, jotka edellyttävät määrätietoista työelämän kehittämistä, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Työterveyslaitoksen HELP-projektin tuottama Työelämän muutosnäkymät -tutkimuskatsaus nosti esiin kaksi asiaa, joihin tulee fokusoida työelämän kehittämisessä, jotta työhyvinvointia ja tuottavuutta saadaan paremmalle tasolle:

  • Riittävän vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden varmistaminen etä- ja hybridityössä.
  • Resilienssin ja strategisen uudistumisen varmistaminen erilaisten kriisien ajassa.

– Yhteiskunnan toimintavarmuuden ja luottamuksen kannalta on tärkeää, että meillä on hyvinvoivia ja resilienttejä työpaikkoja, jotka kykenevät kohtaamaan muutostilanteita, katsomaan tulevaisuuteen ja näkemään myös kriisistä nousevia uusia mahdollisuuksia, Antti Koivula sanoo.

Tutkimuskatsauksessa muistutetaan, että suurin osa tuottavuuskasvusta tulee kokonaistuottavuuden kasvusta.

– Osaaminen on vahvasti kokonaistuottavuuden taustalla, sillä osaava työvoima ottaa paremmin haltuun uudet teknologiat ja työtavat. Työhyvinvoinnilla taas on keskeinen merkitys työyhteisön oppimiselle, työntekijöiden suoriutumiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Kyse on paljolti siitä, miten tehdä fiksummin asioita työpaikoilla, sanoo johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Työterveyslaitoksesta.

Kriisit ja megatrendit muuttavat työelämän suuntaa

Työterveyslaitoksen Hybridityö, etätyö ja lähityö (HELP) -projektissa muodostettiin kokonaiskuva siitä, miten työelämä muuttuu, kun kriisi toisensa jälkeen murtautuu jo tunnettujen megatrendien keskelle.

– Koronapandemian aiheuttamista muutoksista merkittävin oli tietysti työelämän jakaantuminen lähityöhön ja etätyöhön. Hybridityö näyttää tulleen jäädäkseen aiempaa yleisempänä työnteon muotona. Sitä voi pitää historiallisena muutoksena, sanoo Sinimaaria Ranki.

Kun etätyö on yleistynyt, se on voimistanut tai muuttanut monia työelämän kehityskulkuja, kuten digitalisaatiota. Kriisien keskellä Suomen väestö ikääntyy. Työelämän kannalta väestön ikääntyminen on keskeinen megatrendi, joka etenee taustalla hitaasti mutta varmasti.

Työelämässä korostuu neljä muutosnäkymää

Tutkimustiedon perusteella koronapandemian jälkeisessä työelämässä korostuu neljä keskeistä muutosnäkymää, jotka on esitelty katsauksessa.

  1. Työ itsenäistyi, lähijohtaminen yksilöllistyi.
  2. Pandemia kiihdytti digitalisaatiota.
  3. Pitkään jatkuessaan yksinomainen etätyö uuvuttaa osaajankin.
  4. Digitalisaatio kiihdytti jatkuvaa työssä oppimista.

Eri toimialoilla muutokset voivat painottua eri tavoin. Vaikka juuri etätyö mahdollisti monille aiempaa itsenäisemmän päätöksenteon, sama ilmiö nähtiin myös lähityöyhteisöissä. Työn itsenäistymisen kehityskulku onkin ollut käynnissä jo pidempään, mutta se voimistui koronapandemian seurauksena.

Huomio työkyvyn tukemiseen ennaltaehkäisevästi

Työterveyslaitos muistuttaa, että on olemassa runsaasti tutkimustietoon pohjautuvia ratkaisuja, joilla voidaan vahvistaa nykyisen työvoiman työkykyä ja helpottaa uuden työvoiman kiinnittymistä työelämään.

– Työvoiman saatavuuden kannalta on keskeistä, että mahdollisimman moni työikäinen voi osallistua työelämään. Työkyvyn tukemisessa keskeisiä asioita ovat esimerkiksi osaamisen kehittäminen, mielenterveyttä tukeva työ sekä vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, sanoo ylilääkäri ja työterveys-yksikön johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.

Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon keskeinen tehtävä.

– Työelämän nopea muutos vaatii ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kehittämistä. Kaikilla työpaikoilla ja työterveyshuolloilla tulee olla riittävästi työkaluja uusiin työkykyhaasteisiin: mielenterveyden vahvistamiseen työssä, kognitiivisen kuormituksen hallintaan ja työolojen parantamiseen hybridityössä, Helaskoski sanoo.

Tutustu myös

Lisätiedot

  • Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos, [email protected], +358304742340
  • Sinimaaria Ranki, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos, [email protected], +35840 520 4553
  • Eva Helaskoski, johtaja, ylilääkäri, Työterveyslaitos, [email protected], +35846 851 2432

HELP-katsaus: Työelämän muutossuunnat

Avainsanat

etätyö
digitalisaatio
työn kehittäminen
resilienssi
vuorovaikutus

Jaa sisältö somessa!