Työterveyslääkärit toivovat lisää keinoja sisäilmasta oireilevien auttamiseksi

Työterveyslääkärit toivovat tiiviimpää yhteistyötä ja viestinnän parantamista työpaikan sisäilma-asioita hoitavien toimijoiden kanssa, osoittaa Työterveyslaitoksen selvitys. Toimijoiden rooleihin kaivataan selkeyttä ja työpaikan olosuhteista ajantasaista tietoa. Oireilevien auttamiseksi tarvittaisiin myös jäsenneltyjä, yhdenmukaisia tutkimusmenetelmiä ja käytäntöjä, joiden avulla oireiluun vaikuttavat monet tekijät voidaan ottaa paremmin huomioon.
-
Aki Vuokko
Aki Vuokko
apulaisylilääkäri
Hanna Keränen
Hanna Keränen
erikoislääkäri

Työterveyslaitoksen mediatiedote 9.2.2021

Työterveyslaitoksen selvityksessä kartoitettiin työterveyshuollon nykyisiä käytäntöjä sekä keinoja tutkimuksen, hoidon ja työkyvyn tuen kehittämiseksi, jotta sisäympäristössä oireilevia voitaisiin auttaa nykyistä paremmin.

– Vaikka työterveyshuollossa on lähtökohtaisesti hyvät valmiudet toteuttaa laaja-alaisesti ja moniammatillisesti hoito- ja tukitoimia, ovat toimet sisäympäristössä oireilevan kohdalla kuitenkin vakiintumattomia. Toimia hankaloittavat oireiden moninaiset syyt. Myös oireiden lääketieteellinen määrittely voi olla tulkinnanvaraista, kertoo apulaisylilääkäri Aki Vuokko Työterveyslaitoksesta.

– Kartoituksemme mukaan työterveyshuollossa kaivataan erityisesti tietoa työpaikan olosuhteista, eri toimijoiden roolien selkiyttämistä, strukturoituja apuvälineitä oireilevan henkilön tilanteen ja kuormitustekijöiden kartoittamiseen sekä terveydellisten merkitysten arviointiin. – Haastavimpia ovat tilanteet, joissa oireilu pitkittyy, vaikka rakennus on jo korjattu.

Sisäympäristöön liittyvät asiat vievät vain pienen osan työajasta

Kyselyyn vastanneiden lääkärien mukaan sisäympäristöön liittyvät asiat veivät alle 10 prosenttia heidän työajastaan. Oireilu sisäympäristössä oli vastaajien kokemuksen mukaan yleisempää julkisen sektorin työntekijöillä kuin yksityissektorilla. Oireilua esiintyi erityisesti opetus- ja koulutusalalla sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla.

Tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Vastaajat raportoivat, että kolmella neljäsosalla sisäilma-asioiden vuoksi vastaanotolla käyneistä potilaista oireet olivat lieviä ja ohimeneviä, mutta esiintyi myös keskivaikeaa (18 %) ja vaikea-asteista (7 %) oireilua. Vaikea-asteinen oireilu heikentää työkykyä, supistaa elämänpiiriä ja aiheuttaa tarvetta välttää tiettyjen tilojen käyttöä.

Asiantuntijat suosittelevat yhteistyön lisäämistä perus- ja erikoissairaanhoidon sekä kuntoutustoimijoiden kanssa

Jotta oireilevien tutkiminen, hoito ja työkyvyn tuki toteutuisivat mahdollisimman hyvin ja nopeasti, tarvitsee työterveyshuollon yhteistyötä perus- ja erikoissairaanhoidon sekä kuntoutustoimijoiden kanssa lisätä, sanovat selvityksen tehneet asiantuntijat.

Työterveyshuollon tehtävänä työkyvyn tukemisessa on hoidon ja kuntoutuksen koordinointi. Työterveyshuollossa tulisi nykyistä varhaisemmin ja systemaattisemmin käyttää riittävän laaja-alaisia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä työkyvyn tukitoimia sisäympäristössä oireilevien auttamiseksi.

– Työterveyslaitos onkin kehittämässä toisessa hankkeessaan keinoja työkyvyn tukitoimien integroimiseksi kiinteämmäksi osaksi sisäilmatilanteiden selvitysprosessia, kertoo erikoislääkäri Hanna Keränen Työterveyslaitoksesta.

Myös työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa kannattaa ottaa huomioon tässä selvityksessä esiin tulleet kehittämistarpeet ja tarjota uutta tutkittua tietoa sisäilmaan liittyvän oireilun moninaisista taustatekijöistä ja niiden terveydellisistä merkityksistä.

– Rakennukseen liittyvien tekijöiden ohella koulutuksessa on huomioitava monet yksilölliset ja yhteisölliset tekijät kuten kuormitus työssä ja yksityiselämässä. Koulutuksen kautta tieto ja toimintamallit välittyvät työterveyshuollon monialaisiin tiimeihin, työntekijöiden ja työpaikkojen tarpeisiin, sanoo Vuokko.

Toimia tarvitaan erityisesti vaikeasti oireilevien työkyvyn ja kuntoutumisen tukemiseen

Kyselyyn vastanneet työterveyslääkärit kokivat, että he eivät onnistuneet riittävästi helpottamaan vaikeasti oireilevan tilannetta, vastaamaan hänen odotuksiinsa eivätkä rakentamaan hyvää vuorovaikutusta. Tämän taustalla oli oireilevien eriävä näkemys oireidensa syistä, heidän huolensa sairastumisesta ja aiemmat huonot kokemukset terveydenhuollosta.

Samanlainen kohtaamisen vaikeus ja haaste yhteisen näkemyksen löytymisestä hoidon ja tuen muodoista tunnistetaan ympäristöherkkyydessä ja toiminnallisissa oirekuvissa. Toimia tarvitaankin erityisesti vaikea-asteisesti oireilevien työkyvyn ja kuntoutumisen tukemiseksi. Vaikka oireilun taustatekijöiden moninaisuus tunnistettiin työterveyshuollossa hyvin, syytekijöiden selvittely ja työkyvyn tukitoimet painottuvat usein altisteisiin.

Sinnikkäitä oireita voivat ylläpitää myös toiminnalliset mekanismit. Asianmukaisen tiedon lisäksi on kiinnitettävä huomio vuorovaikutustilanteisiin. Tämän toteutumista edistää työterveyslääkärin ymmärtävä ja luottamuksellinen suhtautuminen potilaaseen.

Jos tilamuutoksia tarvitsee tehdä, perusteluiden tulisi olla selkeät

Kun työterveyslääkäreiltä kysyttiin, mitä työhön ja työympäristöön liittyviä työkyvyn tuen keinoja he suosittelivat pitkittyvässä oireilussa, usein käytetty keino oli työtilan vaihto. Myös suosituksia sisäilman laadun parantamiseksi annettiin. Tilajärjestelyillä tilanne haluttiin saada hallintaan ja kuntoutuminen alkuun.

– Jos suositellaan tilan vaihtoa, pitää perusteluiden olla mahdollisimman selkeät, jotta muutostoimet eivät itsessään pahenna tilannetta ja lisää sisäilman kielteistä uhkamerkitystä. Oireita ei pidä tarpeettomasti liittää sisäilmatekijöihin, muistuttaa Vuokko.

Työterveyslaitoksen asiantuntijat tekivät yhteensä seitsemän suositusta kartoituksen perusteella. Suositukset on koottu selvityksestä tehtyyn raporttiin ks. s. 47.

Työntekijöiden oireilu sisäympäristössä – työterveyshuollon näkökulma -kartoituksen aineisto koottiin sähköisenä kyselynä 9.10.–16.11.2020. Kysely kohdennettiin viiden yliopiston työterveyshuollon erikoisalan kouluttajalääkäreille. Heitä pyydettiin vastaamaan kyselyyn ja lähettämään se eteenpäin vastattavaksi 1–3 työterveyshuoltoon erikoistuvalle lääkärille.

Kyselyssä selvitettiin sisäympäristössä oireilevien henkilöiden kohtaamista, hoidon ja työkyvyn tuen tarpeen laajuutta ja käytäntöjä työterveyshuollossa, sekä vastaajien osaamistarpeita hoidossa ja tukitoimissa. Vaikka vastausprosentti (12,2 %) kouluttajalääkäreiden osalta jäi matalaksi, vastauksia tuli kaikkien yliopistojen alueilta sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta.

Vastaukset olivat sisällöltään ja laadultaan monipuolisia. Selvitys toteutettiin osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa (2018–2028), joka puolestaan on osa valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -hanketta. Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman päätavoite on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa.

Julkaisu: Työntekijöiden oireilu sisäympäristössä – työterveyshuollon näkökulma. Vuokko, Keränen, Sainio, Jokela, Tulenheimo-Eklund, Juvonen-Posti, Reijula. Työterveyslaitos 2021. (www.julkari.fi)

Lisätiedot

  • Aki Vuokko, apulaisylilääkäri, Työterveyslaitos, puh. 043 8200 578, aki.vuokko[at]ttl.fi
  • Hanna Keränen, erikoislääkäri, Työterveyslaitos, puh. 050 414 3395, hanna.keranen[at]ttl.fi

Jaa sisältö somessa!