Millaisia haasteita on nuorten aikuisten mielenterveyden oirehdinnan taustalla? Tutustu toimijahahmoihin

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin, millaisia haasteita ja kehityskulkuja nuorten työntekijöiden mielenterveyden oirehdinnan takana on. Tutkimuksessa tunnistetut mielenterveyden toimijahahmot kuvaavat mielenterveyttä diagnoosien sijaan työelämän ja kulttuurin muutoksen näkökulmasta, osana arjen toimintaa. Hahmoihin voi nyt tutustua Työelämätieto-palvelussa.
kuvituskuva: nuorten työntekijöiden mielenterveyden toimijahahmot
Kristiina Lehmuskoski
Kristiina Lehmuskoski
tutkija
Henkilökuva Ari Väänänen
Ari Väänänen
tutkimusprofessori
Henkilökuva Pauliina Mattila-​Holappa
Pauliina Mattila-Holappa
johtava asiantuntija

Mielenterveys on noussut nuorten työntekijöiden keskeiseksi työkykykysymykseksi. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa tarkasteltiin kunta-alalla työskentelevien alle 35-vuotiaiden nuorten arjen toimintaa ja sen raameja, joista mielenterveyshaasteet usein kumpuavat.  

Tutkimuksessa haastateltiin nuoria aikuisia, esihenkilöitä ja työterveyshuoltojen ammattilaisia ja hahmotettiin tekijöitä, jotka johtavat avun hakemiseen työterveyshuollosta.  

Haastattelujen pohjalta muodostettiin kahdeksan toimijahahmoa, jotka kuvaavat nuorten aikuisten toimintaa työelämän rakenteiden ja kulttuurisen muutoksen keskellä. Toimijahahmot on nyt julkaistu Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelussa.  

Hahmot nostavat esille mielenterveyden alle kertyneiden haasteiden moninaisuuden  

Toimijahahmot auttavat tunnistamaan erilaisia mielen haavoittuvuuden polkuja, jotka heijastuvat työkykyyn. Toimijahahmot kuvaavat myös ammatti- ja sosiaaliluokkataustaisia eroja mielenterveyshaasteiden synnyssä ja ilmenemisessä.  

– Hahmot tuovat esille sen, että mielenterveyskategorian alle on kertynyt joukko erilaisia yhteiskuntaan, työelämään ja yksilön elämänkulkuun kietoutuvia haasteita, tutkija Kristiina Lehmuskoski Työterveyslaitoksesta sanoo.  

Ideaalinsa kadottavalle ammattilaiselle kuormitusta aiheuttaa väärin resursoitu työ, jossa ei voi toimia omien arvojen mukaisesti. Autonominen itsensä kehittäjä taas kokee hankausta siitä, että omaan kehittymiseen liittyvät ideaalit eivät työelämässä toteudu.    

Aiemmin julkaistujen hahmojen lisäksi mukana on nyt myös normeihin kompastuja, jolla on vaikeuksia työmotivaation ja työelämän normien kanssa. Samalla elämänhallinta on hukassa. Hahmon kokemuksiin kuuluvat näköalattomuus ja merkityksettömyys.  

Tutkimuksessa esiin nousseiden haasteiden vastapainona löytyi myös voimavaroja. Nuoret pystyvät ottamaan etäisyyttä vallitseviin kuormittaviin ideaaleihin ja kyseenalaistamaan niitä. 

– Meillä on esimerkiksi korostunut paine itseohjautuvuuteen ja jatkuvaan kehittymiseen.  Osa nuorista pystyy tunnistamaan tämän ideaalin ja ottamaan siihen etäisyyttä. Toisaalta kehittymisen vaatimus kuormitti osaa hahmoista, Lehmuskoski sanoo.    

Väline työyhteisöille ja työterveyshuolloille 

Hahmoja voi käyttää erilaisten mielenterveyteen liittyvien työkykypolkujen tunnistamisessa. Niiden avulla on lisäksi mahdollista tunnistaa asioita, joiden suhteen olisi syytä ryhtyä tukitoimiin ajoissa. Jäsentelystä voivatkin hyötyä esihenkilöt sekä henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon ammattilaiset. 

– Halusimme kääntää katsetta yksilöistä myös työyhteisöihin. Solidaarisuus, yhteistyö ja esihenkilön osoittama arvoitus voivat kantaa silloinkin, kun resurssit ovat vähäisiä. Samalla selkeä tulos oli, että aliresursoiduilla ja aliarvostetuilla naisvaltaisilla aloilla ratkaisuja ei löydy, jos työn kehykset ovat kohtuuttomat, Lehmuskoski sanoo.  

Toimijahahmot eivät ole väline yksilöiden luokitteluun, vaikka moni saattaa tunnistaa itsessään piirteitä eri hahmoista. Hahmoja voi silti hyödyntää itseymmärryksen kasvattamisen välineenä.   

 Tutustu 

Tutkimushanke: Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? 

  • Tutkimus on toteutettu Työterveyslaitoksen rahoittamassa Mitä jo mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? -hankkeessa.   

  • Tutkimushaastatteluihin osallistui 70 henkilöä pääkaupunkiseudulla ja niissä kuultiin kolmea eri ryhmää: työterveyshuollonammattilaiset, alle 35-vuotiaat kuntasektorin työntekijät sekä heidän esihenkilönsä kunta-alan kaikilta sektoreilta.  

  • Tutkimuksen yhteistyötahot ovat Työterveys Helsinki sekä Espoon työterveyspalvelut.  

Lisätiedot 

  • Tutkija Kristiina Lehmuskoski, Työterveyslaitos, kristiina.lehmuskoski [at] ttl.fi, +358304743170 

  • Tutkimusprofessori Ari Väänänen, Työterveyslaitos, ari.vaananen [at] ttl.fi, +358304742435 

  • Johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa, Työterveyslaitos, pauliina.mattila-holappa [at] ttl.fi +358304742743 

Jaa sisältö somessa!