Miltä nuorten työntekijöiden mielenterveys näyttää toimintana?

Nuorten työntekijöiden arkea ja mielenterveyttä voi tarkastella myös arjen toiminnan näkökulmasta. Mitä he tavoittelevat työelämässä? Millaisia esteitä he kohtaavat?
-
Kristiina Lehmuskoski

Kristiina Lehmuskoski

tutkija

Sosiaalipsykologian klassikon Lev Vygotskin (1896–1934) mukaan sosiaalisen maailman ilmiöitä tulisi tarkastella ”elokuvamaisesti, ei valokuvamaisesti”.

Pysähtynyt kuva nuorten työntekijöiden mielenterveyden oirehdinnasta ilmenee usein kahtena eri selitysmallina: joko työelämä on liian kuormittavaa tai apua nuorten psyyken ongelmiin on liian vähän. 

Mitä jos alkaisimme kysyä toisenlaisia kysymyksiä, kuten: Millaisia asioita nuoret tavoittelevat työelämässä? Millaisia ihanteita, arvoja ja normeja he kantavat mukanaan? Millaisiin esteisiin he törmäävät ja miten he pyrkivät niitä ylittämään? Mitä mielenterveys on arjen toimintana? 

Tämänkaltaisten kysymysten myötä valokuva muuttuu elokuvaksi. Siirrytään hetkeksi seuraamaan, miltä seitsemän nuorten mielenterveyden toimijahahmon arki kuntasektorilla näyttää. 

Ideaalinsa kadottava ammattilainen on saapunut työvuoroonsa varhaiskasvatusyksikössä huomatakseen, että päivästä täytyy selviytyä taas vajaamiehityksellä.

Hän huokaisee ja luopuu suunnittelemastaan musiikkihetkestä, päivän pedagogisesta osuudesta, ja ryhtyy irrottamaan tappelevia lapsia toisistaan, koettaen samalla ymmärtää, mitä asiaa pienellä suomen kieltä vasta opettelevalla pojalla on.

Hän ojentaa yhden itkevistä pienokaisista kollegalleen Hauraalle ihmistyön ammattilaiselle, joka on näköjään taas palannut usein toistuvilta sairauspoissaoloiltaan. Myös hän kokee työnsä lasten parissa merkitykselliseksi.

Henkilökohtaisen elämän kasautuneet vaikeudet ovat kuitenkin joskus liikaa, ja hetken tauko kaaokseen näyttää hänestä ainoalta vaihtoehdolta. Sairauspoissaololta palattuaan hän kokee olevansa yhä ulkopuolisempi työyhteisössään. 

Siirrymme seuraamaan tietotyön ammattilaisten Riskitietoisen reflektoijan ja Autonomisen itsensäkehittäjän päivää. Heillä on kiire, on aina ollut ja kalenterista päätellen tulee olemaan. Jo opiskeluajoista lähtien he ovat sisäistäneet aktiivisen itseohjautuvuuden ideaalin.

Riskitietoinen reflektoija selailee koulutusoppaita. Hän on ruvennut epäilemään, että häneltä puuttuu osa kriittisistä paloista työelämän palapelissä. Hän panostaa tulevaisuuteen opiskelemalla jatkuvasti työn ohessa. Välillä mieleen hiipii huoli omien voimavarojen riittävyydestä.

Kun Riskitietoinen reflektoija kysyy, mitä työelämä minulta odottaa, Autonomisen itsensäkehittäjän kysymys on, mitä työelämä voi minulle tarjota. Hän etsii työelämästä itsensä toteuttamisen ja kehittämisen paikkoja.

Somekanavatkin välittävät viestiä siitä, että itsensä täytyy esittää ihmisenä, jolle tapahtuu kaiken aikaa jännittäviä asioita sekä töissä että vapaa-ajalla. Välillä minuusprojektit uuvuttavat.

Seuraavaksi kuva siirtyy koulun keittiöön, jossa Perinteisen työmoraalin ammattilainen valmistelee päivän ateriaa.  Hänelle ”työ on työtä” ja välttämättömyys elannon kannalta, ei niinkään itsensä toteuttamisen areena.

Ajoittain mieleen nousee huoli siitä, että tavallisen työn tekijää ei enää arvosteta. Palkkakin on riittämätön suhteessa elämisen kustannuksiin. Joskus työtä on liikaa, varsinkin jos työtoveri ei ilmaannukaan töihin.

Perinteisen työmoraalin ammattilaista harmittaa se, että osa työtovereista ei näytä sitoutuneen työhönsä. Hänelle itselleen työ on kunnia-asia, ja se tehdään hyvin myös silloin, kun ei niin huvittaisi. 

Missä tahansa yllä mainitussa työpaikassa voi työskennellä myös Alisuoriutuva toimijahahmo. Monilta osin hänen työnsä sujuu hyvin, mutta se saattaa olla tahmeaa sinänsä yksinkertaisissa asioissa.

Alisuoriutuva toimijahahmo on alkanut epäillä tämän johtuvan diagnosoimattomista oppimis- tai tarkkaavaisuushäiriöistä. Hän on pyrkinyt selvittämään asiaa, mutta usein hänen ongelmiensa syyksi on esitetty masennusta tai elämänhallinnan ongelmia.

Tuskaa hänelle tuottavat tilanteet, joissa hänen kova yrittämisensä jää huomaamatta. Alisuoriutuva toimijahahmo toivoo löytävänsä työelämästä tehtäviä, joissa hänen vahvuutensa ja tuen tarpeensa tulisivat nähdyiksi. 

Lopuksi kuvaan astuu klassisena mielenterveyden ”riskityyppinä” Puhumaton mies. Itse asiassa hän kyllä osaa puhua, mutta ei välttämättä siten kuin nykyään odotetaan ihmisten puhuvan. Asioiden sanoittaminen on hänelle raskasta. Parhaiten mieli kevenee toiminnan kautta, usein luonnon keskellä. Pahimmillaan kaveriksi ja luotetuksi tulee pullo. 

Kuvat pysähtyvät, ja jään miettimään hahmojen elämää. Ne eivät kuvaa yksittäisiä ihmisiä, vaan kulttuurisia toimintamalleja ja -kehyksiä. Jokainen toimijahahmo tavoittelee omalla tavallaan työssä ja elämässä itselleen merkityksellisiä asioita, kohtaa esteitä ja pyrkii löytämään niihin mahdollisia ratkaisuja.

Ongelmat koetaan helposti mielenterveyden alueella, vaikka syyt olisivat lähtökohtaisesti työelämän tai oman arjen toimimattomissa malleissa tai täyttymättömissä odotuksissa. 

Toimijahahmot osoittavat meille, että ratkaisuja pohtiessa sekä materiaalisilla että kulttuurisilla tekijöillä on merkitystä. On selvää, että osa ongelmista edellyttää ratkaisuja ylemmällä tasolla. Osa ratkaisuista sen sijaan voi löytyä siirtämällä tarkastelua yksilöistä yhteisöiden toimintaan.

Suuri osa toimintaraamien ja -mallien muutoksesta voi tapahtua muualla kuin perinteisen mielenterveyshoidon piirissä.

Lisätietoja:

Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? -tutkimushankkeessa olemme analysoineet, millaisia toimijahahmoja kuntasektorilla työskentelevät nuoret aikuiset, esihenkilöt ja työterveysammattilaiset kuvaavat. Tutkimuksessa haastateltiin 70:tä kunta-alan työntekijää. 

Tieteellinen artikkeli Mielenterveyden toimijahahmot. Laadullinen tutkimus kuntasektorin nuorista työntekijöistä on ilmestynyt Kuntoutus-lehden numerossa 4/2022.

Kiitämme lämpimästi Helsingin ja Espoon kaupunkien työterveyshuoltoja ja kaikkia tutkimuksemme haastatteluihin osallistuneita.

Tutkimus: toimijahahmoista uusi näkökulma nuorten aikuisten mielenterveyteen ja työkykyyn (Työterveyslaitoksen mediatiedote 14.12.2022)

Avainsanat

mielenterveys
nuoret

Jaa sisältö somessa!