Työterveyslaitoksen mediatiedote 14.12.2022
Kunta-alan nuorten työntekijöiden työkykyä tarkasteltiin tutkimuksessa työelämän ja kulttuurisen muutoksen näkökulmasta. Laajan haastatteluaineiston pohjalta muodostettiin seitsemän niin sanottua toimijahahmoa, kuten hauras ihmistyön ammattilainen, autonominen itsensä kehittäjä ja perinteisen työmoraalin ammattilainen.
Kun nuoret työntekijät hakevat erilaisten elämänhaasteiden takia apua työterveyshuollosta, heidän oireensa kehystetään usein masennukseksi tai ahdistukseksi. Tutkimuksessa keskeisiksi mielenterveyshaasteita esiin nostaviksi tekijöiksi nousivat heikot resurssit työpaikalla ja arjen toiminnassa. Toisaalta tulokset kertovat siitä, että ratkaisu- ja selitysmalleja etsitään mielenterveyden alueelta.
– Vaikka ongelmien sytyke olisi muualla, kuten työn niukoissa resursseissa tai siinä, että omat odotukset eivät toteudu, ne koetaan mielenterveyden alueella, kertoo tutkija Kristiina Lehmuskoski Työterveyslaitoksesta.
Nuorten aikuisten mielenterveys kytkeytyy kulttuurin ja työelämän muutokseen. Hahmot kuvaavat myös ammatti- ja sosiaaliluokkataustaisia eroja mielenterveyshaasteiden synnyssä ja ilmenemisessä.
– Toimijahahmot auttavat tunnistamaan erilaisia mielen haavoittuvuuden polkuja, jotka heijastuvat työkykyyn, sanoo tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta.
Nuorten työntekijöiden mielenterveyden toimijahahmot
Esihenkilöiden, työterveyshuollon edustajien sekä nuorten työntekijöiden haastattelujen pohjalta tunnistettiin seitsemän toimijahahmoa, jotka kuvaavat työssä käyvien nuorten aikuisten mielenterveyttä osana arjen toimintaa ja sen mahdollisuuksia.
Ideaalinsa kadottava ammattilainen työskentelee sote-alalla tai kasvatuksen ja koulutuksen sektoreilla. Työtä leimaavat niukat resurssit, kiire, alhainen arvostus sekä jatkuva sinnittely ja väsyminen. Kuormitusta aiheuttaa se, että työn eettiset ideaalit, kuten kasvun tukeminen tai hoiva, eivät toteudu hahmon arjessa. Myös hauras ihmistyön ammattilainen työskentelee samankaltaisissa töissä, mutta työn huonojen resurssien lisäksi hänen mahdollisuuksiaan toimia rajoittavat ylisukupolvinen huono-osaisuus ja henkilökohtaisen elämän kasautuneet vaikeudet. Hahmo jää usein työyhteisön ulkopuolelle.
Asiantuntija-ammateissa työskentelevien riskitietoisen reflektoijan ja autonomisen itsensä kehittäjän haasteet liittyvät yksilöiden kokeman kilpailun lisääntymiseen työelämässä: itseohjautuvuus ja aktiivinen toimintavaihtoehtojen kartoittaminen nousevat pärjäämisen edellytyksiksi. Riskitietoisen reflektoijan arki täytyy jatkuvalla työn ohessa opiskelulla ja tulevaisuuteen satsaamisella. Tämä on usein kuormittavaa. Autonominen itsensä kehittäjä sen sijaan etsii työelämästä itsensä toteuttamisen ja kehittämisen paikkoja, mikä kuitenkin saattaa johtaa elämän ylikuumenemiseen sekä töissä että vapaa-ajalla.
Rutiininomaisissa tehtävissä ja usein fyysisessä työssä työskentelevälle perinteisen työmoraalin ammattilaiselle työ on puolestaan välttämätön keino hankkia elanto, ei itsensä toteuttamisen areena. Mieltä vaivaa ajoittain työn huono arvostus ja taloudelliset huolet. Siitä huolimatta hahmo tekee työnsä hyvin silloinkin, kun se ei maistuisi. Hahmon mielenterveyttä kannattelee työssäkäynti ja lähipiiri. Tutkimusaineistosta kävi ilmi myös se, että työmotivaation puutteen ja heikon työelämän normeihin sitoutumisen nähtiin tuovan haasteita mielenterveyden alueelle.
Työelämän kiristyneet vaatimukset ja monimutkaistunut toimintaympäristö aiheuttavat puolestaan alisuoriutuvalle toimijahahmolle ongelmia. Hahmo saatetaan haasteidensa takia leimata laiskaksi tai tyhmäksi. Taustalla voi kuitenkin olla diagnosoimattomia oppimis- ja tarkkaavaisuushäiriöitä, joiden kanssa hahmo ponnistelee yrittäen löytää tuen tarpeitaan ja vahvuuksiaan vastaavan työn.
Klassisena mielenterveyden ”riskityyppinä” tutkimuksessa nousi esiin puhumaton mies, jolle on raskasta sanoittaa asioita siten kuin nykyään vaaditaan. Toimijahahmo keventää mieltään toiminnan kautta. Ongelmia tulee usein siinä vaiheessa, jos päihteet alkavat näyttäytyä ratkaisuna asioihin.
Toimijahahmot kuvaavat tyypillisiä toiminnan malleja, eivät yksilöitä
Tutkimuksessa tunnistetut toimijahahmot eivät kuvaa yksittäisiä ihmisiä, eikä typologiaa ole tarkoitettu yksilöiden luokitteluun. Toimijahahmot havainnollistavat ajallemme tyypillisiä toiminnan malleja, ja niitä voidaan käyttää erilaisten mielenterveyteen liittyvien työkykyongelmien tunnistamisessa.
Tutkimustulos nostaa esille tarpeen yhteiskunnallisille muutoksille mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi.
– On selvää, että monet toimijahahmoihin liittyvät kipupisteet ovat niin syvällä yhteiskunnan rakenteissa, että niiden korjaamiseen tarvitaan toimenpiteitä myös työyhteisöä ja terveyspalveluja laajemmalla tasolla, Ari Väänänen sanoo.
Tutkimushanke: Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan?
- Tutkimus on toteutettu Työterveyslaitoksen rahoittamassa Mitä jo mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? -hankkeessa.
- Tutkimushaastatteluihin osallistui 70 henkilöä pääkaupunkiseudulla.
- Tutkimuksessa kuultiin kolmea eri ryhmää: työterveyshuollon ammattilaiset, alle 35-vuotiaat kuntasektorin työntekijät sekä heidän esihenkilönsä eri kunta-alan sektoreilta.
- Tutkimuksen yhteistyötahot ovat Työterveys Helsinki sekä Espoon työterveyspalvelut.
Tutustu
- Tieteellinen artikkeli: Lehmuskoski, K., Väänänen, A., Juvonen-Posti, P. & Mattila-Holappa, P. Mielenterveyden toimijahahmot. Laadullinen tutkimus nuorista työntekijöistä kuntasektorilla Kuntoutus-lehden nuorten teemanumerossa 4/2022.
- Hankesivu: Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? Toimintamalleja kehittävä laadullinen tutkimus nuorista työssäkäyvistä aikuisista | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Tutkija Kristiina Lehmuskoski, Työterveyslaitos, kristiina.lehmuskoski [at] ttl.fi, +358304743170
- Tutkimusprofessori Ari Väänänen, Työterveyslaitos, ari.vaananen [at] ttl.fi, +358304742435
- Johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa, Työterveyslaitos, pauliina.mattila-holappa [at] ttl.fi +358304742743
