Hanke

Erottavat emootiot: sukupolven ja -puolen rooli työelämän ja työkyvyn emotionaalisessa kokemisessa ja hallinnassa

Nuorten työntekijöiden kokema emootiokuorma ja emootioiden muuttuneet hallintatavat saattavat olla lisääntyneiden mielenterveyteen liittyvien työkykyhaasteiden taustalla. Tämä monimenetelmällinen tutkimus tuottaa tietoa emootiokuormasta ja emootioiden roolista osana työkykyä eritaustaisilla työikäisillä ja tukee uusien lähestymistapojen kehittämistä työkyvyn tukemiseen.

Tutkimushankkeen ytimessä on emootioiden muuttuva rooli osana työtä, työntekijyyttä ja työkyvyn hallintaa. Hankkeen keskeiset käsitteet ovat emootiokuorma ja emootioiden hallintamallit.

Emootiokuorma kuvaa työntekijän kokemaa toistuvaa tunteisiin liittyvää painetta ja taakan tunnetta työssä. Emootiokuorma voi nousta sekä ulkoisista olosuhteista että subjektiivisten toimintaraamien tuottamista haasteista. Se voi liittyä esimerkiksi työhön, täyttymättömiin odotuksiin ja ideaaleihin, itsensä johtamisen vaatimuksiin tai ristiriitoihin eri elämänalueiden välillä.

Emootioiden hallintamallit tarkoittavat erilaisia tapoja, joilla tunteita havaitaan, jäsennetään ja pyritään ratkomaan. Ne heijastavat sosiaalisesti rakentuneita tunteisiin liitettyjä arvoja, normeja ja odotuksia. Hallintamallit kuvastuvat siihen, millaisen roolin ja aseman emootiot saavat osana työkykyä.

Koettu emootiokuorma ja emootioiden hallintamallit voivat vaihdella työikäisessä väestössä. Esimerkiksi sukupolvittuneet ja -puolittuneet emootioiden hallintamallit saattavat heijastua siihen, miten koetun emootiokuormituksen kanssa toimitaan. Viime aikoina erityisesti nuorten aikuisten ahdistukseen, psyykkisen kuormitukseen ja psykoterapian käytön kasvuun liittyviä havaintoja voidaan pitää merkkeinä tunteiden muuttuvasta roolista kulttuurissa.

Aikataulu

2/2024–6/2026

Tavoitteet

Jäsentää nuorten työntekijöiden emootiokuorman ja emootioiden hallintatapojen roolia työkyvyn muodostumisessa ja osana mielenterveyden rakentumista.
Paikantaa erilaisia sukupolvittuneita ja -puolittuneita käsityksiä ja tapoja itsestä huolehtimisesta ja emotionaalisten haasteiden asemasta osana työkykyä.
Tunnistaa emootiokuormaa ja hallitsemattomuutta työssä kokevat työikäisten ryhmät.
Kartoittaa työssä koetun emootiokuorman asemaa työkyvyttömyyden selittäjänä eri sukupolvia ja -puolia edustavien työntekijöiden joukossa.
Tuottaa työkyvyn ja työhyvinvoinnin asiantuntijoille, poliittiseen ohjaukseen ja työorganisaatioille uusia lähestymistapoja, joissa otetaan huomioon emootioiden rooli osana sekä työtä että sukupolveen ja -puoleen liittyviä toimintamalleja.

Aineistot ja menetelmät

Tutkimukseen kuuluu laaja kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen osuus.

Laadullisessa analyysissä hyödynnetään laajaa pääkaupunkiseudulla kunta-alalta kerättyä haastatteluaineistoa.

Määrällisissä analyyseissä käytetään Terve Suomi- tutkimusaineistoa ja Suomen työikäistä väestöä edustavaa rekisteriaineistoa.

Tulokset ja vaikuttavuus

Hanke tuottaa tuoreita lähestymistapoja työkykyteeman jäsentämiseen. Se kytkee työntekijän työkyvyn ja mielen hyvinvoinnin kulttuuriin, työmarkkina-asemaan ja vaikutusmahdollisuuksiin. Hankkeen tulosten kautta emootioiden rooli, niiden määrittely ja käsittely, jäsentyy osaksi sosiaalisia ja taloudellisia toimintamahdollisuuksia, joissa työntekijät ja työkykyhaasteita ratkovat asiantuntijat toimivat.

Hanke tarjoaa tutkimustietoa väestöryhmittäin eriytyneestä emootiopohjaisesta työkyvystä. Tutkimustiedon pohjalta voidaan kehittää uusia lähestymistapoja työkyvyn ja mielen hyvinvoinnin haasteisiin. Tutkimalla emotionaalisen kokemisen ja jäsentämisen rajojen muutosta ja siitä nousevia jännitteitä työssä, hankkeen tulokset sitovat analyysiä mielenterveydestä ja työstä osaksi yhteiskunnan muutosta ja sen eriytymistä.

Hankkeen päätulokset julkaistaan tieteellisissä artikkeleissa ja esitelmissä. Hankkeen pohjalta rakennetaan työpaikoille ja asiantuntijoille tarkoitettu verkko-opas, joka koostaa näkökulmia mielenterveyteen kytkeytyviin työkykyongelmiin sekä työkykyjohtamiseen. Hankkeen tuotoksia kuvataan blogeissa, asiantuntijapuheenvuoroissa ja mediahaastatteluissa. Hankkeen keskeiset havainnot kootaan loppuraporttiin.