Hanke

Kuumatyön riskien hallintaa työpaikoille – HeatFit

Suomessa kuumatyötä tekee arviolta 60 000 työntekijää ja tilapäisesti kuumalle altistuu työssään jopa 600 000 henkilöä. Ympäristön lämpötila vaikuttaa merkittävästi fyysiseen työkykyyn ja työstä palautumiseen. Erityisesti fyysisesti raskaassa työssä työpaikan korkea lämpötila aiheuttaa riskin terveyden ongelmille. Kuumatyön riskit kasvavat Suomessa myös siksi, että ilmastonmuutos pidentää hellejaksoja.

Aikataulu

2/2024-11/2025

Tavoitteet

Kuumassa työskentelyn nykyisten suositusten lähtökohta on työympäristön lämpötila, ei kuumuuden aiheuttamat vasteet työntekijässä. Nyt tuotamme käytännönläheiset suositukset työpaikoille työ-leposykleistä sekä kuumatyöstä palautumisesta.

Suositukset on suunnattu sekä työpaikoille, joissa tehdään kuumatyötä että yleisesti hellejaksojen ajalle. Suositukset laaditaan nyt ensi kertaa pohjoisen subarktisissa olosuhteissa asuvalle väestölle. Tutkimuksia on tehty aiemmin ainoastaan lämpimissä maissa, joissa ihmiset ovat lähtökohtaisesti sopeutuneet korkeampiin lämpötiloihin.

Aineistot ja menetelmät

Tutkimus jakaantuu laboratorio- ja aineistotutkimukseen.

Laboratoriotutkimuksessa tutkimme laajoilla fysiologisilla ja kognitiivisilla mittauksilla sitä, miten työskentelyn lämpötila ja intensiteetti vaikuttavat hengitys- ja verenkiertoelimistön ja lihaksiston kuormittuneisuuteen sekä elimistön lämpökuormitukseen.

Tutkimme myös kehon syvälämpötilaa:

Miten syvälämpötila käyttäytyy eri työskentelylämpötiloissa ja työteholla?
Kuinka kauan kestää ennen kuin kehon syvälämpötila palautuu huoneenlämmössä, jos viilentäviä menetelmiä ei ole käytössä

Aineistotutkimuksessa hyödynnämme Työterveyslaitoksen Ilmastonmuutos ja työ -työntekijäkyselyn (2022) tuloksia. Aineisto on edustava otos palkansaajista Suomessa. Voimmekin tehdä kyselyn tuloksista yleistyksiä siitä, miten kuumassa työskentelyä ohjeistetaan työpaikoilla ja kuinka hyvin työntekijät tuntevat kuumassa työskentelyn käytännöt.

Aineistosta saamamme nykytilannekuvan avulla luomme suositukset kuumatyöhön varautumiseen työpaikoille. Suositusten laadinnassa hyödynnetään myös tutkimusryhmän Työterveyslaitoksessa tekemiä muita hankkeita edeltävän 15 vuoden ajalta.

Tulokset ja vaikuttavuus

Hankkeessa valmistettiin työn ja taukojen vuorottelusuositukset suomalaisille työpaikoille fyysisesti kuormittavaan työhön kuumassa työympäristössä. Suositukset ottavat ensi kertaa huomioon ympäristön lämpötilan lisäksi työn kuormittavuuden.

Keskiraskaassa ja raskaassa työssä työskentelyjakson pituus voi olla korkeintaan 30–45 minuuttia.
Jos kuumassa työskentely jatkuu pidempään, tulee työjaksojen lyhentyä ja taukojen keston pidentyä.
Lisäksi hankkeessa päivitettiin suositukset lämpökuormituksen haittojen minimoimiseksi.

Hankkeen suositusten avulla työpaikat voivat:

saada lisää ymmärrystä lisääntyvän kuumatyön riskeistä ja niihin sopeutumisesta Suomen ilmastossa.
varautua hellejaksojen aiheuttamaan työkuormituksen kasvuun
parantaa työntekijöiden työkykyä ja pienentää turvallisuusriskejä.
tukea esihenkilöiden varautumista kuumassa työskentelyyn.

Lisäksi suositukset tukevat työturvallisuuslainsäädännön ja työsuojelutoiminnan reagointia kuumatyön työturvallisuus- ja terveysriskeihin. Ne yhtenäistävät työpaikoille suunnattua yleistä kuumatyöskentelyn ohjeistusta.

Tutkimuksen tulokset:

auttavat tunnistamaan ilmastonmuutoksen tuomaa kuumatyötä. Kuumatyön määrän kasvu voi poiketa aiemmista selvityksistä.
antavat työpaikoille tietoa kuumatyöhön sopeutumisesta ja sen puutteista.
helpottavat kuumatyöhön sopeutumista erityisesti toimialoilla, joissa siihen tarvitaan vahvistusta.

Aineistotutkimuksen mukaan työpaikat osaavat jo varautua kuumatyöhön erityisesti ulkotöissä, mutta varautuminen vaihtelee paljon työpaikkojen välillä ja siinä on yhä kehitettävää.