Hanke

Pandemian seuraukset ja pandemiaresilienssiä tukeneet tekijät kunta-alalla

Tutkimushankkeessa selvitetään, miten koronapandemia muutti kunta-alan työtä ja miten muutokset työssä heijastuvat kunta-alan henkilöstön psykososiaaliseen työympäristöön, työhyvinvointiin ja työkykyyn. Tarkastelemme tätä myös iän, sukupuolen, ammatin ja perhetilanteen mukaan. Lisäksi selvitämme, miten koronavirustartunnat heijastuvat sairauspoissaolojen kehitykseen tartunnan jälkeen. Tulokset auttavat tunnistamaan sekä riskitekijöitä että hyvinvointia tukeneita tekijöitä.

Kasvomaskiin sonnustautunut henkilö katsoo kameraan.

Aikataulu

3/2023–8/2024

Tavoitteet

Koronapandemia muutti työelämää. Sen lisäksi, että se oli terveysturvallisuusuhka, se aiheutti laajasti taloudellisia ja sosiaalisia haasteita. Tartuntataudin leviämisen uhkaan vastattiin siirtymällä laajasti etätyöhön, jolla on havaittu sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia.

Pandemian vaikutukset vaihtelivat myös ammateittain, ja korona-aika näyttääkin lisänneen ammattien välistä polarisaatiota. Etätyö ei ole kaikissa ammateissa mahdollista, ja muita muutoksia olivatkin esimerkiksi muutokset työtehtävissä tai työyksikössä. Erityisesti terveydenhuollossa pandemia-aika heijastui lisääntyneenä kuormituksena jo ennestään kuormittuneessa henkilöstössä. Seurantatutkimustietoa ei kuitenkaan vielä ole.

Hankkeessa selvitetään:

miten koronaviruspandemia heijastui kunta-alan henkilöstön työhyvinvointiin ja työkykyyn
mitkä tekijät ja muutokset ovat tukeneet henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä pandemia-ajan läpi
miten koronavirustartunta heijastuu sairauspoissaolojen kehitykseen.

Tutkimushanke hyödyntää Kunta10-tutkimuksen aineistoa ja sisältyy Kuntahenkilöstön seurantatutkimuksen tutkimuslupaan (HUS/1210/2016) ja tietosuojailmoitukseen.

Tulokset ja vaikuttavuus

Aiemman tutkimuksen perusteella on oletettavaa, että muutokset työssä ja töiden organisoinnissa heijastuvat työntekijöiden hyvinvointiin, mutta koronapandemia aikaista prospektiivista tutkimustietoa on toistaiseksi niukalti. Ei myöskään ole tietoa siitä, mitkä tekijät organisaatioissa vahvistavat organisaation muutosjoustavuutta ja kriisikestävyyttä pandemiaolosuhteissa.

Tutkimustietoa koronavirustartunnan jälkeisistä sairauspoissaoloista ei toistaiseksi ole saatavilla. Vaikka pandemia vaikutti lähes kaikkiin, erityisesti vanhemmilla ihmisillä on ollut kohonnut riski vakavampaan tautimuotoon. Toisaalta erityisesti nuoret ovat kärsineet sosiaalisten kontaktien rajoittamisesta.

Tutkimuksemme auttaa tunnistamaan sekä resilienttejä että haavoittuvia ryhmiä. Tieto koronan vaikutuksista eri ryhmiin auttaa kohdistamaan keinoja varauduttaessa tuleviin pandemioihin, muihin kriiseihin ja niistä selviämiseen.