Mitä kielitietoisuus tarkoittaa monikielisellä työpaikalla?

Kieli vaikuttaa muun muassa vuorovaikutukseen, itsensä ilmaisemiseen, ymmärtämiseen, oppimiseen, osaamisen hyödyntämiseen, yhteisöllisyyteen ja työpaikoilla myös urakehitykseen. 

Kielitietoisuus on verraten uusi sana suomalaisessa työelämässä, joskin koulumaailmassa kielitietoisuuteen on herätty jo vuosia sitten.

Kielitietoisuudella tarkoitetaan sen tiedostamista, mihin kaikkeen kieli vaikuttaa. Se on myös kielenkäytön tilanteiden ja sanaston aktiivista havainnointia ja huomiointia siten, että kieleen liittyviä esteitä pyritään poistamaan. 

Kielitietoiset toimintatavat tukevat työn sujuvuutta

Kun työyhteisön jäsenillä on erilainen kielitausta, kannattaa pohtia, miten kieltä käytetään erilaisissa työhön liittyvissä tilanteissa, kuten kokouksissa ja työntekijöiden välisessä viestittelyssä. 

Kun sovitaan toimintatavoista ja tehdään linjauksia, kannattaa kuulla myös niitä työntekijöitä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin työpaikan yhteinen kieli. Ei siis pidä olettaa, mitä he toivovat. 

Muutoin voidaan viedä esimerkiksi heidän toivomansa mahdollisuus oppia ymmärtämään ja käyttämään suomea. Näin käy helposti, jos englanti on vahva yhteinen kieli.

Esimerkkejä kielitietoisesta työskentelystä kokouksissa: 

• Vaikka pääasiallinen kokouskieli olisi suomi, puheenvuoroja voi pitää myös englanniksi tai muulla yhteisesti ymmärretyllä kielellä. 
• Annetaan kaikille mahdollisuus varmistaa, että on riittävästi ymmärtänyt käsitellyn asian. Se voi tuntua aikaa vievältä, mutta pidemmän päälle aikaa säästyy.
• Panostetaan asialistojen ja muistiinpanojen selkeyteen. 

Vaikka linjaukset on hyvä tehdä organisaatiotasoisesti, kielen käytöstä kokouksissa on luonnollisesti hyvä sopia kokoustavissa yksiköissä. 

Mitä kieltä puhutaan kahvitauoilla?

Kieli voi niin yhdistää kuin erottaa. Kielenkäyttöä on hyvä pohtia myös epämuodollisen vuorovaikutuksen osalta. Käyttämällä kieltä, jota jotkut tilanteessa olevat eivät ymmärrä, heidät suljetaan joko tahallisesti tai tahattomasti ulos vuorovaikutuksesta. 

Tahallista kielellistä ulossulkemista on havaittu käytettävän muun muassa rajojen luomiseen eri ryhmien välille ja oman samaa kieltä osaavien ryhmän rajojen vahvistamiseen. Näin erityisesti, kun eri kieliryhmien välillä on jännitteitä. Tämä on omiaan lisäämään klikkiytymistä. 

Tahatonta kielellistä ulossulkemista tapahtuu helposti siitä syystä, että vahvan kielen ja erityisesti äidinkielen käyttö kieltä osaavien kesken tuntuu sujuvalta ja luonnolliselta. Omaa äidinkieltä käytetään ikään kuin automaattisesti, jos se on mahdollista. 

Tutkimuksista tiedetään, että kielellinen ulossulkeminen herättää ulossuljetuissa kielteisiä tunteita ja epäluuloa, vaikka ulossulkeminen olisi tahatonta. Siksi työyhteisössä on hyvä sopia kielilinjauksista myös epämuodollisessa vuorovaikutuksessa, kuten kahvitauoilla. 

Epämuodollisiin vuorovaikutustilanteisiin ei ole olemassa yhtä yleistä kielilinjausta, joka sopisi kaikkiin työyhteisöihin. Työyhteisöjen tilanteet voivat olla erilaisia. On siis hyvä arvioida, millaiset linjaukset sopivat parhaiten omaan työyhteisöön. 

Hyväksi havaittu ja moneen organisaatioon soveltuva linjaus on kuitenkin se, että epämuodollisissa tilanteissa voidaan käyttää mitä kieltä halutaan, mutta kieli vaihdetaan yhteiseksi sovituksi kieleksi, kun tilaan tai tilanteeseen tulee kieltä taitamaton henkilö. 

Kielilinjaukset kannattaa tehdä henkilöstön kanssa 

Monella kielilinjauksia tehneellä organisaatiolla on kokemusta siitä, että työyhteisön jäsenet eivät noudata linjauksia.

Tämä johtuu pitkälti siitä, että ihmisillä on niin vahva taipumus käyttää omaa äidinkieltään ja myös slangi- ja murresanoja. Oman äidinkielen käyttö tuntuu ymmärrettävästi sujuvimmalta. Vaatii vaivaa ja toistoa opetella uusille tavoille.

Kielilinjauksien noudattamisesta on myös jonkin verran tutkimustietoa. Oleellista kielilinjausten juurruttamisessa on, että työyhteisön jäsenet mieltävät, miksi niitä on laadittu ja mitä hyötyä niiden noudattamisesta on. 

Parhaiten linjaukset saadaan eläviksi, kun ne on laadittu henkilöstöä kuulemalla ja osallistaen. Näin varmistetaan myös se, että linjaukset ovat omassa työyhteisössä mahdollisimman toimivat. Kun linjauksia opitaan noudattamaan, niistä tulee osa työyhteisön luonnollista arkea. 

Linjauksia ja toimintatapoja kannatta myös aika ajoin tarkastella uudelleen. Työyhteisön kielitilanne on voinut muuttua:

Esimerkiksi työyhteisöön ja Suomeen muutama vuosi sitten tullut työntekijä on ehkä ehtinyt oppia suomea paljonkin. Ehkä työtoveri, jonka kanssa automaattisesti käyttää englantia, osaakin jo suomea ja haluaisi sitä käyttämällä oppia kieltä enemmän.

Lisätietoja:

Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa -opas

Moninaisesti parempi – Nostetta maahanmuuttajataustaisten naisten asiantuntijauriin -hanketta rahoittivat Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR).