Tiedote 39/2020,
– Vaikka epidemian torjuntaan jouduttiin yllättäen, vaikuttavat suomalaisten työpaikkojen työsuojelu- ja työterveysprosessit toimineen myös koronapandemian ehkäisyssä, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
Työpaikoilta saatuja tartuntoja on todettu suhteellisen vähän, HUSin syyskuun arvion mukaan noin 10 prosenttia kartoitetuista altistumistilanteista olisi lähtöisin työpaikoilta. Suurimmat tartuntaryppäät ovat liittyneet kausityöläisten yhteisasumiseen maatalous- ja rakennusaloilla ja näissäkin tapauksissa jatkotartunnoilta on vältytty. Täsmällisiä tietoja työpaikoilla tapahtuneista tartunnoista ei kuitenkaan ole saatavilla.
Riskinarviointi on avain koronatartuntojen ehkäisyyn työpaikalla
Työterveyslaitoksen teollisuustyöpaikkojen työsuojelupäälliköille tekemän kyselyn mukaan kaikissa kyselyyn vastanneissa työpaikoissa oli ryhdytty torjuntatoimiin ja yli 90 %:ssa työpaikoista torjuntatoimet perustuivat omaan riskinarvioon valtionjohdon ja viranomaisten ohjeiden ohella.
Riskinarviointi on normaali osa työpaikan turvallisuustoimintaa. Riskinarvioinnissa työnantaja tunnistaa työpaikan vaarat ja arvioi sen jälkeen niiden aiheuttaman riskin työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Riskin tasosta riippuen työnantaja toteuttaa erilaisia riskinhallintatoimia.
Koronavirus on uusi vaaratekijä, jonka vuoksi riskinarviointi on päivitettävä. Työterveyslaitos on tehnyt tarkistuslistan ja ohjeen koronatartunnan riskin arvioimisen tueksi. Riskin suuruuteen vaikuttavat muun muassa alueellinen tartuntatilanne, työn luonne, etätyömahdollisuudet, lähikontaktien määrä ja kesto, matkustustarpeet ja hygienian taso.
Riskinarvioinnin päivittämisessä työnantajaa tukevat työsuojelun ja työterveyshuollon ammattilaiset. Työterveyshuollon tehtävänä on mm. tehdä riskinarvion pohjalta terveydellisen merkityksen arviointi ja neuvoa työnantajaa esimerkiksi riskiryhmien työsuojelutoimissa.
Palvelualoilla on tehty runsaasti toimia koronaepidemian ehkäisyssä
Palvelualat kuten majoitus- ja ravintola-ala sekä kaupan ala joutuivat etulinjaan koronaepidemian ehkäisyssä heti keväällä. Esimerkiksi Suomessa noin 30 000 henkeä työllistävä K-ryhmä on tehnyt määrätietoista työtä henkilöstön turvallisuuden ja hyvinvoinnin eteen koko korona-ajan.
– Olemme ottaneet nopeasti ja ennakoivasti käyttöön lukuisia turvallisuuteen liittyviä toimia kaupoissa, logistiikassa sekä toimistotyössä henkilöstömme ja asiakkaidemme turvaamiseksi. Esimerkiksi koronan alkaessa lähdimme rivakasti asentamaan kauppoihimme turvapleksejä. Huoltovarmuusnäkökulmasta keskeisessä logistiikassa olemme tehneet mittavat toimet, jotta toimintavarmuutemme säilyy myös poikkeustilanteessa, kertoo hyvinvointijohtaja Katriina Ahtee K-ryhmästä.
Etätyön jatkuminen on haaste työhyvinvoinnille
Keväällä, jolloin etätyöhön siirtyi lähes 60 prosenttia työntekijöistä, etätyöläisten työhyvinvointi jopa parani Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan. Kun etätyö on syksyllä jatkunut, on tilanne käynyt haastavammaksi työhyvinvoinnin kannalta.
Osaa työntekijöistä uhkaa tylsistyminen, epävirallinen vuorovaikutus työkavereiden kanssa on vähäistä ja ergonomia on usein puutteellista. Myös esimiesten johtamisosaaminen ja jaksaminen joutuvat koetukselle. On varmistettava, ettei kukaan jää etänä työskennellessään yksin.
Etäjohtamisessa henkistä hyvinvointia suojelevat samat johtamisen tavat kuin lähijohtamisessakin: työn hallinnan tunteen tukeminen, arvostus ja ponnistelusta palkitseminen, oikeudenmukaisuus, saatavilla oleminen ja työn merkityksellisyyden ylläpitäminen. Olemme koonneet vinkkejä etätyön johtamiseen Työterveyslaitoksen verkkosivuille.
Riittääkö työpaikkojen turnauskestävyys?
Koronapandemian pitkittyminen saattaa koetella työpaikkojen turnauskestävyyttä.
– Jatkossa työnantajien on tärkeää muistuttaa henkilöstöä sovituista pelisäännöistä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota ohjeiden noudattamiseen myös taukojen ja työpaikkaruokailun aikana. Turvaväleistä ja hygieniasta on pidettävä huolta, vaikka maskeja käytettäisiinkin, kehottaa Antti Koivula.
Ensisijaisia torjuntatoimia koronaviruspandemian aikana ovat töiden järjestäminen uudella tavalla sekä turvaväleistä, hygieniasta ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen. Vasta näiden toimien jälkeen harkitaan hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä alueellinen tartuntatilanne huomioiden.
Lisätiedot
Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2340, antti.koivula[at]ttl.fi
Tommi Alanko, yksikön johtaja, Työterveyslaitos, puh. 040 719 2521, tommi.alanko[at[ttl.fi
Eva Helaskoski, yksikön johtaja, Työterveyslaitos, puh. 046 851 2432, eva.helaskoski[at]ttl.fi
Salla Toppinen-Tanner, yksikön johtaja, Työterveyslaitos, puh. 046 851 2517, salla.toppinen-tanner[at]ttl.fi
Katriina Ahtee, hyvinvointijohtaja, Kesko Oyj, puh. 040 749 4767, katriina.ahtee[at]kesko.fi
Tutustu myös
Korona ja työ -ohjeet työpaikoille
Kysely: Toimenpiteet koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi suomalaisilla teollisuustyöpaikoilla
Uuden oppiminen kannatteli koronan vuoksi etätöihin siirtyneiden työhyvinvointia (Tiedote 17.9.2020)
Koronakevään aikana suomalaisten työhyvinvointi jopa parani (Tiedote 12.8.2020)
