4. Toimintasuunnitelma

Työterveyshuolto laatii yhdessä työnantaja-asiakkaan tai yrittäjän kanssa kirjallisen toimintasuunnitelman, jonka mukaan työterveyshuoltoa toteutetaan. Se on keskeinen osa työterveysyhteistyötä. Toimintasuunnitelma rakentuu työterveyshuoltolain 12§ määritellylle työterveyshuollon sisällölle ja valtioneuvoston asetuksessa (708/2013) määritellyille hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteille. Se on yleensä voimassa 1–5 vuotta, mutta tarkistetaan joko vuosittain tai tarvittaessa useammin tarpeen ja sopimuksen mukaan. Toimintasuunnitelmaa muutetaan ja täydennetään asiakastyöpaikan tarpeiden muuttuessa. Toimintasuunnitelmaa tarkistettaessa arvioidaan aina se, kuinka suunniteltu toiminta on toteutunut, miten asetetut tavoitteet on saavutettu, onko toiminta ollut vaikuttavaa ja ovatko asiakastyöpaikan tarpeet muuttuneet.

Työterveyshuollon moniammatillisen tiimin edustajat laativat työterveyshuollon toimintasuunnitelman yhteistyössä asiakastyöpaikan kanssa. Mukana on työpaikan koosta riippuen työpaikan, henkilöstön ja työsuojeluhenkilöstön edustajia. Työnantajalla on päävastuu toimintasuunnitelman sisällöstä, koska työpaikalla tunnetaan työolot ja tarpeet. Työterveyshuollon osalta toimintasuunnitelma perustuu asiantuntemukseen työn ja terveyden välisestä yhteydestä, työpaikkaselvityksessä havaittuihin työn voimavara-, kuormitus- ja vaaratekijöihin, niiden merkitykselle terveyteen ja työkykyyn sekä niiden perusteella annettuihin toimenpide-ehdotuksiin sekä muuhun työpaikalta saatuun ja toimialakohtaiseen tietoon. Suunnittelussa hahmotetaan asiakkaan työterveystoiminta kokonaisuutena. Toimintasuunnitelmaan kirjataan työterveyshuollon toiminta, jolle asetetaan yhteiset konkreettiset tavoitteet, aikataulu, kustannusarvio ja vastuuhenkilöt. Tavoitteiden perusteella voidaan arvioida saavutettavat hyödyt sekä suunnitella seuranta ja arviointi.

Työterveyshuollon ammattihenkilöt vastaavat asiakastyöpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta. Toimintasuunnitelman tekemisessä hyödynnetään työterveyshuollon eri asiantuntijoiden osaamista asiakastyöpaikan tarpeiden mukaan.

Työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi valmistautuvat toimintasuunnitelman laatimiseen perehtymällä asiakastyöpaikasta ja sen työntekijöistä saatuihin taustatietoihin. Näitä ovat esimerkiksi terveyskyselyn ja terveystarkastusten yhteenveto, muut työterveyshuollon yhteenvetotiedot sekä työpaikkaselvityksessä kerätyt tiedot. Keskeistä on, että kaikki toimintasuunnitelman laatimiseen osallistuvat valmistautuvat siten, että heidän asiantuntijuudestaan ja osallistumisestaan on hyötyä asiakkaalle.

Kun työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi ovat mukana alusta asti yhteistyössä asiakastyöpaikan kanssa, he osallistuvat työterveyshuollon sisäisen ja asiakastyöpaikan kanssa tehtävän yhteistyön rakentamiseen ja voivat kertoa toiminnastaan ja sen vaikutuksista jo suunnitteluvaiheessa. Pienten ja mikroyritysten toimintasuunnitelmaa tehtäessä työterveyshuollon ammattihenkilö voi konsultoida työterveyshuollon asiantuntijoita eri kuormitustekijöiden osalta silloin, kun asiakastyöpaikan työ tai työolot niin edellyttävät. Näiden yritysten osalta hyvä käytäntö on luoda yhtenäisiä toimialakohtaisia työfysioterapiaan ja työterveyspsykologiaan liittyviä toimintatapoja, jotka kirjataan suunnitelmiin ja sovelletaan asiakastyöpaikan tarpeisiin perustuvin muokkauksin lähes kaikkiin saman alan toimijoihin.

Toimintasuunnitelmaa muutetaan ja täydennetään asiakastyöpaikan muutosten ja niistä syntyneiden työterveyshuollon toimintaan liittyvien tarpeiden mukaan. Jos esimerkiksi työpaikka ottaa käyttöön uusia työmenetelmiä ja työterveyshuollon osallistumista niiden suunnitteluun toivotaan, lisätään tämä voimassa olevaan toimintasuunnitelmaan.
Asiakastyöpaikan kannalta keskeisintä on, että se hyötyy toiminnan suunnittelusta. Laadukkaaksi ja vaikuttavaksi arvioitu toiminta on myös hyvän ja pitkän yhteistyön edellytys.

Työterveyshuollon toiminta tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välillä. Toimintasuunnitelma perustuu ajantasaiseen työpaikkaselvitykseen. Ajan tasalla oleva tieto työpaikan tarpeista, voimavaroista sekä vaara- ja kuormitustekijöistä toimivat suunnitelman pohjana.

• Työfysioterapeutin asiantuntemusta hyödynnetään fyysisten kuormitustekijöiden hallintaan, tuki- ja liikuntaelinterveyden tai ergonomian soveltamiseen liittyvien kehittämistarpeiden suunnitteluun
• Työterveyspsykologi osallistuu yhteisiin keskusteluihin ja suunnitteluun psykososiaalisiin kuormitustekijöihin liittyen, kun se on hyödyllistä asiakastyöpaikan kannalta.

Työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi

• perehtyvät asiakastyöpaikan aikaisempaan toimintasuunnitelmaan.
• suunnittelevat tavoitteet ja toiminnan yhdessä asiakkaan kanssa ja perustelevat ne asiakkaalle.
• sisällyttävät toimintasuunnitelmaan oman toimintansa vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin.
• kuvaavat oman toimintansa osana moniammatillista työterveystoimintaa.
• päivittävät omalta osaltaan toimintasuunnitelman asiakastyöpaikan tarpeiden muuttuessa.

Lisätietoa:
Rautio, M. & Laaksonen, M. (2014). Toimintasuunnitelma. Teoksessa Uitti, J. (Toim.), Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Helsinki: Työterveyslaitos.