8. Työfysioterapeutin toteuttama suoravastaanotto

Työfysioterapeutilla on asiantuntemusta ja osaamista tuki- ja liikuntaelin (TULE) -oireisen asiakkaan liikkumisen ongelmien ja kivun hoidossa sekä työkyvyn edistämisessä. Riittävän varhaisessa vaiheessa saatu työfysioterapeutin antama neuvonta ja ohjaus on vaikuttavampaa verrattuna tilanteeseen, jossa vaiva on jo pitkittynyt. Suoravastaanottotoiminnasta on saatu lupaavia tuloksia perusterveydenhuollossa. Vuoden 2020 alussa myös työterveyshuollossa on voinut toteuttaa työfysioterapeutin suoravastaanottoa.

Työfysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan toteuttaminen ja sisältö määritellään aina asiakasorganisaation työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Työterveyshuollon asiakas voi TULE-ongelmissa varata ajan ensikäynnille työfysioterapeutille ilman erillistä lähetettä tai työterveyshuollon ammattihenkilön tarvearviota. Suoravastaanottoa voi tehdä fysioterapeutin TULE-suoravastaanottokoulutussuosituksen (2017) mukaisen lisäkoulutuksen saanut työfysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä.

Fysioterapian maailmanjärjestön (WCPT) määritelmän mukaan suoravastaanottokäynnillä tarkoitetaan asiakkaan ensikäyntiä fysioterapeutin vastaanotolla ilman lääkärin lähetettä. Suoravastaanotolla TULE-oireinen asiakas tulee lisäkoulutuksen saaneen fysioterapeutin vastaanotolle lääkärin vastaanoton sijaan.

Fysioterapeutti tekee asiakkaan hoidon tarpeen arvion ja jatkotoimenpidesuunnitelman. Ensikäynnin sisältö on tarkkaan määritelty “Suosituksessa fysioterapeutin TULE-suoravastaanottokoulutuksesta” (2017). Käyntiin on erittäin tärkeää varata riittävästi aikaa (vähintään 60 minuuttia), jotta siihen on mahdollista sisällyttää

• hyvä kliininen tutkiminen
• asiakkaan informointi
• ohjaus lääkkeettömään kivun hoitoon, omatoimiseen harjoitteluun ja tarvittaessa käsikaupasta saatavien kipulääkkeiden käyttöön
• sairauspoissaolotarpeen arviointi.

Tutkimisen perusteella työfysioterapeutti antaa ohjausta ja arvioi hoidon tarpeen. Jos työfysioterapeutti arvioi tarpeelliseksi jatkofysioterapiaksi esimerkiksi manuaalisen terapian tai yksilöllisten tukipohjallisten hankinnan, niin ne toteutuvat asiakkaan siirtyessä lääkärin arvion mukaan lähetteellä työterveyshuoltosopimuksen mukaiseen tai omakustanteiseen fysioterapiaan. Suoravastaanoton puitteissa näitä ei voida toteuttaa.

Työfysioterapeutin on tärkeä tunnistaa ne asiakkaat, joiden TULE-ongelma on laadultaan sellainen, että se vaatii moniammatillista arviota ja kuntoutusta työ- ja toimintakyvyn palauttamiseksi. Näiden asiakkaiden ohjaus tehdään työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä ja tarvittaessa yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa.

Työterveyshuollossa työfysioterapeutti arvioi aina työn yhteyttä TULE-oireisiin sekä asiakkaan työssä selviytymistä ja työhön paluuseen liittyviä työn muokkaus- ja työolosuhteiden mukauttamistarpeita. Hän voi vaikuttaa työtapoihin ja/tai työolosuhteisiin tavoitteenaan vähentää asiakkaan oireiden ja työhön paluun pitkittymistä. Työfysioterapeutti tekee yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelman työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi.

Työfysioterapeutin toteuttamassa suoravastaanotossa halutaan kiinnittää erityistä huomiota asiakkaan työkyvyn ja työhön paluun tukemiseen, minkä vuoksi ensikäynnin jälkeen työfysioterapeutille on annettu mahdollisuus tarvearvion perusteella ja ilman erillistä lähetettä pyytää asiakas seurantakäynnille (toinen käynti) vastaanotolle sekä antaa työn ja työolojen arvioon perustuvaa työkykyä edistävää neuvontaa ja ohjausta asiakkaan työpaikalla. Näin ollen suoravastaanottoon sisältyy 1-2 vastaanottokäyntiä ja tarvittaessa neuvonta- ja ohjauskäynti työpaikalla, jotka voidaan toteuttaa ilman erillistä lähetettä tai ammattihenkilön arviota.

Suoravastaanotosta tehdyt tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että yksi käynti on usein riittävä silloin, kun asiakas ohjautuu varhaisessa vaiheessa fysioterapeutille, ja fysioterapeutti pystyy ensikäynnillä paneutumaan asiakkaan TULE-ongelmiin ja antamaan tarvittavan ohjauksen.
Suoravastaanotto-ohjeistus koskee vain riittävän lisäkoulutuksen saaneiden työfysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa. Ohje ei muuta muita vastaanottokäytäntöjä eikä työpaikkaselvityksen (perusselvitys ja suunnattu selvitys) ohjeistusta. Niihin tarvitaan edelleen ammattihenkilön arvio.

Suoravastaanottoa voidaan järjestää osana työterveyshuoltoa (KL1) ja siihen liittyvää sairaanhoitoa (KL2). Korvausluokasta riippumatta suoravastaanotto ja seurantakäynti eivät sisällä fysioterapeuttisia hoitoja vaan niiden sisältö muodostuu kliinisestä tutkimisesta sekä neuvonnasta ja ohjauksesta. Suoravastaanottoon voi sisältyä jokin ensiapuluonteinen toimenpide kuten teippaus. Käyntien kirjaukset korvausluokkiin määrittyvät työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan siten, että 12 §:n mukainen toiminta kuuluu KL1:een ja 14 §:n mukainen toiminta kuuluu KL 2:een. Näin ollen vastaanottotoiminnan korvausluokka määräytyy asiakkaan käyntisyyn, työfysioterapeutin tekemän tutkimuksen, hoidon tarpeen arvion ja annettujen ohjeiden perusteella tapauskohtaisesti. Työpaikalla annettu neuvonta ja ohjaus kuuluu KL1-toimintaan.

Asiakkaan ohjautuminen suoravastaanottoon on tärkeää suunnitella toimintaa aloitettaessa. Ohjautumista voidaan kehittää esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin. Kehittämisen lähtökohtana on asiakkaan saama terveyshyöty. Siksi on tärkeää, että työfysioterapeutti kertoo omasta osaamisestaan ja sen hyödyntämismahdollisuuksista työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä, jolloin asiakkaiden ohjautumista suoravastaanotolle voidaan suunnitella yhdessä. Koska suoravastaanottoa toteuttavilla työfysioterapeuteilla on työterveyshuollon ja TULE-sairauksien/ongelmien tutkimisen, ohjauksen ja neuvonnan pätevyys, juuri näiden osaamisalueiden yhdistelmästä hyötyvien asiakkaiden suora työfysioterapeutin vastaanotolle ohjautuminen voi tehostaa toimintaa ja vaikuttaa myös asiakastyytyväisyyteen.

Asiakas voi hakeutua työfysioterapeutin suoravastaanotolle ajanvarauksen kautta tai olemalla yhteydessä suoraan työfysioterapeuttiin. Tässä tulee hyödyntää kysymyksiä, jotka kartoittavat ns. red flags -oireita ja mahdollisia työn tekemisen rajoitteita, esimerkiksi ”Estääkö tai haittaako TULE-oire työn tekemistä?”. Asiakas voi luonnollisesti edelleen ohjautua työfysioterapeutin vastaanotolle myös työterveyden sekä muun terveyden- ja sairaanhoidon toimijoiden opastamana.

Kun työterveyshuoltoyksikössä halutaan järjestää työfysioterapeutin suoravastaanottotoimintaa, siitä sovitaan ensin yhteisesti työterveyshuollossa ja varmistetaan, että työfysioterapeuteilla on siihen riittävä koulutus ja osaaminen. Tarvittaessa mahdollistetaan lisäkoulutuksen hankkiminen. Fysioterapeutilla tulee olla vähintään kahden vuoden kokemus TULE-asiakkaiden fysioterapiasta ennen lisäkoulutuksen aloittamista. Koska kysymyksessä on laajennettu tehtävänkuva, lisäkoulutusta tarvitaan riittävän osaamisen varmistamiseksi, potilasturvallisuuden sekä laadukkaan ja vaikuttavan palveluntuotannon takaamiseksi.

Kansallisen koulutussuosituksen mukaan koulutuksen laajuus on vähintään 15 opintopistettä ja siinä syvennetään osaamista suoravastaanottoon liittyvien keskeisistä osaamisalueista mm. TULE-sairaudet ja niiden aiheuttamat toiminta- ja työkyvyn rajoitteet, kliininen tutkiminen ja päättely, ohjaus- ja vuorovaikutustaidot, sairausloman tarpeen arviointi ja farmakologinen osaaminen. Myös näyttöön perustuvan tiedon hankinta, arviointi ja soveltaminen, tutkimuksellisen työelämälähtöisen kehittämisosaamisen sekä tuloksellisuuden arvioinnin ja seurannan osaaminen tulee varmistaa. Lisäkoulutuksen tarve koskee kaikkia fysioterapeutteja, mutta aikaisemmin hankittu lisäosaaminen, esim. OMT-koulutus tai laajuudeltaan suppeampi suoravastaanottokoulutus, voidaan lukea hyväksi koulutuksen osana.

Työnantaja ei voi määrätä yksipuolisesti direktio-oikeuden perusteella työfysioterapeuttia tekemään suoravastaanottoa, vaan siitä tulee sopia työntekijän kanssa, koska suoravastaanotto-osaaminen ei kuulu fysioterapeutin perusosaamiseen ja se vaatii lisäkoulutusta. Laajennettuun tehtävänkuvaan liittyvistä asioista mm. lisäkoulutuksesta, vastuukysymyksistä ja palkkauksesta on suositeltavaa sopia kirjallisesti.

Suoravastaanotto voidaan toteuttaa vain niissä asiakasorganisaatioissa, joissa työnantajan kanssa asiasta on yhteisesti sovittu. Työfysioterapeutin suoravastaanottotoimintakäytäntö kirjataan asiakasorganisaation työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Siinä on tärkeää sopia erikseen työfysioterapeutin oikeudesta kirjoittaa sairauspoissaolotodistus.

Työterveyshuollon toimintayksikössä työfysioterapeutin suoravastaanoton kriteerit ja työterveyshuollon sisäinen työnjako tuki- ja liikuntaelinongelmien osalta määritellään kirjallisesti etukäteen. Toimintatapaan perehdytetään koko työterveyshuollon henkilöstö.

Työterveyshuollosta vastaava lääketieteellinen johtaja

• vastaa suoravastaanoton toimintaprosessista
• varmistaa työfysioterapeutin riittävän lisäkoulutuksen
• antaa valtuutuksen ko. toimintaan.

Työfysioterapeutti vastaa puolestaan siitä, että

• hän on saanut tarvittavan lisäkoulutuksen
• hänen osaamisensa on riittävää suoravastaanoton toteuttamiseen.

Työfysioterapeutilla tulee olla mahdollisuus tarvittaessa konsultoida lääkäriä ja hänen pitää ohjata asiakas lääkärille tilanteen niin vaatiessa. Työfysioterapeutti terveydenhuollon laillistettuna ammattihenkilönä on vastuussa omasta toiminnastaan.

Kun suoravastaanottotoimintaa aloitetaan, on tärkeä arvioida työfysioterapeuttiresurssien tarvetta ja pitää huolta siitä, että ennalta ehkäisevä ja lakisääteinen toiminta jatkuu asiakastyöpaikoilla normaalisti sekä niissä tehtävien töiden vaatimusten kannalta riittävässä laajuudessa.

Lisätietoa suoravastaanotosta ja suoravastaanottokoulutuksesta

Suomen Fysioterapeutit ry, Suomen Fysiatriyhdistys ry (2017). Suositus fysioterapeutin TULE-suoravastaanottokoulutuksesta.