Kohti yhteisiä ratkaisuja

Tässä osiossa tarkastellaan vuorovaikutusta työterveysneuvotteluissa. Vuorovaikutuksella tarkoitetaan tässä sanoja, puhetta, eleitä, ilmeitä ja katseita, joiden avulla ihmiset kommunikoivat keskenään. Tässä osiossa opit vuorovaikutuskeinoja, jotka lisäävät työterveysneuvottelun sujuvuutta ja osallistujien yhteistyötä.

Kurkista työterveysneuvotteluun

Videolla pääset seuramaan työterveysneuvottelun aloitus-, päätöksenteko- ja lopetusvaihetta. Video kuvaa arkielämästä dramatisoituja vuorovaikutustilanteita. Pohdi videota katsoessasi, minkälaisia onnistumisia ja haasteita on tässä työterveysneuvottelussa. Video pysähtyy automaattisesti neuvottelun eri osioiden välissä ja painamalla play-näppäintä, jatkat videon katselua. Videon kesto on noin 10 minuuttia.

Klikkaamalla plus-merkkejä saat lisätietoa työterveysneuvotteluun osallistuvien henkilöiden rooleista.

Keskustelunaiheet

Työterveysneuvottelussa voidaan käsitellä monenlaisia aiheita. Neuvottelua voikin ajatella monikaistaisena väylänä, jossa liikutaan keskustelukaistalta toiselle, kun neuvottelu etenee sen tavoitteesta kohti yhteisiä päätöksiä.

Kuvassa on viisikaistainen tie. Jokaisella kaistalla on oma nimi. Kaistat on nimetty vasemmalta oikealle seuraavasti: 1. Työn ja työpaikan erityispiirteet sekä Työn riskit, vaatimukset ja kuormitustekijät 2. Työpaikan ratkaisut ja vaihtoehdot sekä Työn muokkauskeinot 3. Työntekijän työkyvyn ja työn yhteensovittaminen sekä Vaihtoehdot työuran jatkamiseen 4. Työntekijän jäljellä oleva työkyky sekä Motivaatio osaamisen kehittämiseen 5. Työntekijän oireet ja työkyvyn rajoitteet, Diagnoosit ja sairaushistoria

(Koskela ym. 2023)

Keskustelunaiheet voivat liittyä esimerkiksi työn riskeihin, vaatimuksiin ja kuormitustekijöihin. Toisaalta neuvottelussa käsitellään tavanomaisesti työpaikan mahdollisuuksia työn muokkaukseen ja työntekijän työkyvyn tukeen. 

Neuvottelun keskustelunaiheet ovat luonnollisesti keskittyneet työn lisäksi myös työntekijään ja puheeksi voi tulla työtekijän työkyvyn rajoitteet ja oireet. Näiden ohella neuvottelussa on tarkoituksenmukaista puhua myös työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja motivaatiosta osaamisen kehittämiseen. 

Jotta neuvottelussa löydetään toimivia ratkaisuja työntekijän työkyvyn tueksi, on hyvä pyrkiä liikkumaan väylän keskikaistalle neuvottelun kuluessa. Tällöin neuvottelussa päästään sopimaan yhdessä työntekijän työkyvyn ja työn yhteensovittamisen keinoista sekä työuran jatkamisen vaihtoehdoista. 

Joskus keskustelu voi jumittua yhteen keskusteluaiheeseen eikä neuvottelussa päästä eteenpäin. 

Joskus päätöksentekoa voi olla tarpeen hidastaa. Esimerkiksi työntekijälle on hyvä antaa tilaa sanoa, ettei hän tiedä tai pysty tekemään välitöntä päätöstä.

Neuvottelun puheenjohtajan, muistion kirjaajan ja muistiopohjan lisäksi työterveysneuvottelun rakennetta voidaan kuvata työpaikan työkyvyn tuen mallissa oheisen taulukon mukaisesti. Käytäntöjen kuvaaminen helpottaa kaikkia osapuolia valmistautumaan neuvotteluun.

Neuvottelun vaihe Tyypillinen vaiheen sisältö  Vuorovaikuluksen näkökulmasta huomioitavaa 
Aloitus
  • Osallistujien esittely ja tutustuminen
  • Neuvottelun puheenjohtaja avaa neuvottelun ja keskustelun neuvottelun tarkoituksesta, työjärjestyksestä ja työskentelytavasta (mm. luottamuksellisuus)
  • Puheenjohtaja ottaa mukaan muut osallistujat yhteiseen keskusteluun. Kaikkien osallistujien näkemykset on tärkeää saada esille.
  • Avauskysymyksessa työntekijälle tarjotaan mahdollisuus taustoittaa oma tilanne työkyvyn ja työhönpaluun näkökulmasta omin sanoin ja nykyhetkeen kytkettynä.
Neuvottelu ja päätöksenteko 
  • Ratkaisuihin ja päätöksentekoon tarvittavan tiedon esille tuominen eri osallistujien näkökulmista.
  • Ratkaisuvaihtoehdoista neuvottelu, mm. edut ja haitat eri osallistujien näkökulmista, päätösten muotoilu ja kompromissiratkaisujen hakeminen yhteistyössä.
  • Huom. Neuvottelussa ei aina synny päätöstä. Jolloin yhteinen keskustelukin voi olla riittäva tulos. 
  • Päätöksenteon yhteydessä osallistujia pyydetaän selkeästi kertomaan oma näkemyksensä asioista.
  • Puheenjohtaja voi jakaa puheenvuoroja yksitellen siten, että kaikki ottavat vuorotellen kantaa. Lisäksi hän voi osoittaa jo päätösehdotuksia tehdessään päätöksen olevan riippuvainen kaikkien neuvottelijoiden osallistumisesta, jotta osallistujien välille syntyisi keskustelua.
Lopetus
  • Päätösten yhteenveto
  • Muistion tarkistaminen ja allekirjoittaminen
  • Mahdollistetaan lisäaiheiden esiin nostaminen kysymällä
  • Yhteistyöstä kiittäminen 
  • Neuvottelun päätösten yhteenveto on hyvä toteuttaa käymällä muistio yhdessä lävitse.
  • Yhteenvedon avulla on mahdollista tarkistaa neuvottelijoiden yhteinen ymmärrys neuvottelun lopputuloksesta ja varmistaa, ovatko kaikkien osallistujien tärkeänä pitämät asiat tulleet käsitellyiksi. 

Lue sosiaalipsykologit.fi-sivustolta Hanna-Leena Ristimäen artikkeli aiheesta Miten yhteinen päätöksenteko rakentuu työterveysneuvotteluissa?

Etätyöterveysneuvottelun toimivat käytännöt -osiosta löydät hyviä käytäntöjä tilanteeseen, jossa työterveysneuvottelu pidetään etäyhteydellä.