Työterveysyhteistyö tukee sujuvaa työhönpaluuta

Työhön kohdistuvat toimenpiteet ovat vaikuttavampia, jos ne toteutetaan riittävän aikaisessa vaiheessa, ennen kuin vaivat pitkittyvät. Työhön paluun kannalta vaikuttavimmat toimenpiteet ja niiden tarjoama tuki tulisi aloittaa kuuden ensimmäisen sairauspoissaoloviikon aikana. Niiden pohjana ovat välittämisen kulttuuri ja aktiivinen varhainen tuki jo ennen sairauspoissaoloja.
Sisällysluettelo

Toimintamallissa sovitaan myös työterveysyhteistyöstä työhönpaluun tuessa

Työterveyshuollon rooli työhön paluun tuessa on luonnollisesti tärkeä, mutta myös yritykseltä vaaditaan toimenpiteitä. Työterveysyhteistyötä tarvitaan myös työhönpaluun tuessa. Yhteistyössä on hyvä sopia esimerkiksi siitä, miten sairausloman aikana työntekijään pidetään yhteyttä. Yhteisesti sovittuun toimintamalliin kannattaa kirjata nämä käytännöt melko tarkasti. Työntekijöiden on hyvä olla niistä tietoisia. 
Esihenkilöllä ei ole oikeutta kertoa yksittäisen työntekijän sairauspoissaolon syytä muulle työyhteisölle ilman työntekijän lupaa. Jotta työyhteisö voi tukea kollegan työhön paluuta ja sopeutua mahdollisten työn uudelleen järjestelyiden aiheuttamiin muutoksiin, työntekijän kanssa on hyvä sopia, miten ja mitä työyhteisölle kerrotaan. Tästä on myös työterveyshuollon hyvä olla tietoinen.
 

Työterveysneuvottelu on osa työterveysyhteistyötä

Työterveysneuvottelun tavoitteena on etsiä yhteistyössä ratkaisua työntekijän työssä jatkamiseksi. Aloitteen työterveysneuvotteluun voit tehdä esihenkilö, työterveyshuolto, työntekijä itse tai jokin yhteistyötaho (esimerkiksi erikoissairaanhoito tai Kela). Työterveysneuvottelun ajankohdalle ei ole tarkkaa ohjetta, vaan sen voi kutsua koolle esimerkiksi heti pitkän sairauspoissaolon jälkeen, sen aikana tai kun tuntuu, että ratkaisuja työkyvyn tueksi olisi hyvä pohtia moniammatillisesti. 

Neuvotteluun osallistuvat yleensä työntekijä, esihenkilö ja työterveyshuollosta tarpeelliseksi katsotut henkilöt sekä tarvittaessa esimerkiksi luottamushenkilö tai toinen hoitotaho. Työterveysneuvottelussa keskitytään siihen, millaisin käytännön toimin työntekijän työkykyä voidaan tukea. Terveydentilaa koskevia tietoja neuvottelussa käsitellään vain työntekijän suostumuksella. Mahdollisten arkaluonteisten tietojen suhteen kaikki työterveysneuvotteluun osallistuvat ovat salassapitovelvollisia. Neuvottelusta laaditaan kaikkia osapuolia varten muistio, johon kirjataan sovitut toimenpiteet, aikataulu ja niiden seuranta. 

Työterveysneuvotteluun voit tutustua tarkemmin täällä

Työn muokkaus tukee työhön paluuta

Työn muokkaus on työantajan ja työpaikalla erityisesti esihenkilöiden vastuulla oleva tehtävä osana työkykyjohtamista.  Työn muokkauksen keinoja ovat esimerkiksi työaikajärjestelyt, työn organisointi, työympäristön kehittäminen, teknologiaratkaisut, toisilta saatava apu sekä työmatkaliikkumisen ratkaisut. Tavoitteena on saada työn vaatimukset sekä työntekijän osaaminen ja voimavarat mahdollisimman hyvin tasapainoon. Toteutettavat muutokset voivat olla joko tilapäisiä tai pysyviä. Uusista työjärjestelyistä ja vastuiden jaosta on hyvä keskustella avoimesti myös muun työyhteisön kanssa. 

Työn muokkauksesta löytyy tarkentavaa tietoa täältä.

Hyvä yhteistyö esihenkilön, työntekijän ja työterveyshuollon kesken sekä työn ja työprosessien tunteminen mahdollistaa onnistumisen työn muokkauksessa. Työn muokkaus on toisinaan melko hankalaa, mutta siihen panostaminen kannattaa. Työn muokkauksen vaikuttavuudesta on näyttöä etenkin, jos työntekijällä on jokin vamma, tuki- ja liikuntaelinsairaus tai mielenterveyden häiriö. Osa muokkauksista, kuten töiden järjestely uudella tavalla, ei välttämättä maksa mitään. Työn muokkauksella voidaan vähentää yrityksen sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläkekustannuksia. 

Työyhteisössä tapahtuu usein muutoksia yhden työntekijän työn muokkauksen yhteydessä. Jos yhden työntekijän työtä kevennetään, tekemättä jäävän työn organisointi on järjestettävä. Tämä voi aiheuttaa työyhteisössä epäreiluuden kokemusta tai kateuttakin. Toisaalta työn muokkauksen yhteydessä voi tulla esiin parannusehdotuksia, jotka sopivat kaikille. Tilanne, jossa kaikki tekevät aina saman verran työtä, ei aina ole mahdollinen. Tärkeää on, että kaikkien työntekijöiden yksilöllisiä tilanteita käsitellään saman oikeudenmukaisen prosessin mukaan. Työ tulee järjestää niin, että kukaan ei kuormitu liikaa.
 

Työterveysyhteistyö työhönpaluun tuessa

Työterveyshuollon erityisosaamista työn muokkauksessa on työkyvyn arviointi: työkuormituksen arviointi sekä työkuormituksen ja terveyden välisen suhteen ymmärtäminen. Työterveyshuollossa annetaan lääketieteellinen peruste, mutta työnantajan rooliin kuuluu työtehtävien suunnittelu ja toteutus.

Työhönpaluun työvälineitä työpaikalla 

  • Toimintamallin luominen yhdessä työterveyshuollon kanssa
  • Esihenkilöiden osaamisen varmistaminen: toimintamallin kouluttaminen
  • Yhteydenpito sairausloman aikana toimintamallin mukaisesti
  • Työn muokkauksen vaihtoehtojen kartoittaminen: mitä tehtäviä, millä tavalla?
  • Työterveysneuvottelun järjestäminen / osallistuminen, ratkaisuista päättäminen

Työhönpaluun työvälineitä työterveyshuollossa

  • Toimintamallin luominen yhdessä työpaikan kanssa
  • Työkyvyn arviointi; työn tekemistä koskevien rajoitteiden kuvaaminen
  • Yhteistyö erikoissairaanhoidon ja/tai perusterveydenhuollon kanssa tarpeen mukaan
  • Työterveysneuvottelun järjestäminen / osallistuminen