Hanke

Miten Suomi voi?

Tutkimushanke tuottaa ajankohtaista tietoa työhyvinvoinnin kehittymisestä väestössä ja eri työntekijäryhmissä. Hanke valaisee suomalaisen työelämän kehittämiskohteita ja vahvuuksia, joiden pohjalta nostetaan esiin ratkaisuja ja suosituksia työhyvinvoinnin edistämiseksi. Sivuilta löydät Miten Suomi voi? -tutkimusjulkistukset vuodesta 2019 asti. Uusin tutkimusaineisto on kerätty kesällä 2023.

Hymyilevä työntekijä huomiliivissä etualalla, taustalla varasto ja 3 muuta työntekijää, joista 2 vanhemman keski-ikäisen näköistä.

Yli 55-vuotiaat voivat töissä hyvin, mutta kielteiset ikäasenteet haittaavat työurien jatkamista

Konkarityöntekijät kokevat enemmän työn imua ja vähemmän työssä tylsistymistä kuin nuoremmat ikäluokat. Toisaalta kielteiset ikäasenteet vaikeuttavat yli 55-vuotiaiden työhön pääsyä, työskentelyä ja työuran jatkamista. Työterveyslaitos suosittelee työpaikkoja tukemaan aktiivisesti vanhempien työntekijöiden työuria.

Lue mediatiedote

Aikataulu

1.5.2020–

Tausta ja tavoitteet

Juuri ennen keväällä 2020 Suomeen iskenyttä koronapandemiaa Työterveyslaitos keräsi tietoa suomalaisten työhyvinvoinnista tutkimushankkeessa (Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä).

Pandemian puhjettua näiden vastaajien työhyvinvoinnin seurantaa jatkettiin Miten Suomi voi? -tutkimuksessa. Myöhemmissä vaiheissa kyselyyn on kutsuttu uusia vastaajia, ja nyt kyselyä on jatkettu puolivuosittain, tällä hetkellä osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Hanke tuottaa ainutlaatuista tietoa työhyvinvoinnin kehittymisestä ajasta ennen koronaa näihin päiviin. Tavoitteena on tarjota ratkaisuja ja tietoa päätöksenteon tueksi sekä työpaikoilla että yhteiskunnassa.

Suomalaisten työhyvinvointi jämähti koronan heikentämälle tasolle

Päivitetty 13.9.2023

Lue Miten Suomi voi? -mediatiedote 13.9.2023

Miten Suomi voi -tutkimusjulkistus syksy 2023.pdf

Työhyvinvoinnin heikentymistä ei ole saatu pysäytettyä

Päivitetty 9.3.2023

Lue Miten Suomi voi? -tiedote

Miten Suomi voi -tutkimustulokset 9.3.2023

Johtajatkin tarvitsevat tukea

Päivitetty 7.9.2022

Miten Suomi voi? 9/2022: Johtajatkin tarvitsevat tukea (pdf)

Työuupumus on kasvanut

Päivitetty 9.3.2022

Artikkeli työhyvinvoinnista Covid19 aikana (SHWEH-lehti 12.5.2022)

Miten Suomi voi? 3/2022: Työuupumus on kasvanut (pdf)

Työpaikan vaihtoaikeet ennen koronaa ja korona-aikana

Päivitetty 22.12.2021

Miten Suomi voi? 12/2021: Työpaikan vaihtoaikeet ennen koronaa ja korona-aikana (pdf)

Etätöissä tylsistyminen kasvaa

Päivitetty 31.8.2021

Miten Suomi voi? 08/2021: Työhyvinvoinnin kehittyminen korona-aikana kesään 2021 mennessä (pdf)

Nuorten työhyvinvointi heikentyi korona-aikana

Päivitetty 20.4.2021

Miten Suomi voi_Nuorten työhyvinvointi heikentyi korona-aikana 20-4-2021.pdf

Työhyvinvoinnin kehittyminen loppuvuodesta 2019 loppuvuoteen 2020

Päivitetty 8.2.2021

Miten Suomi voi? 02/2021: Työhyvinvoinnin kehittyminen 2020 (pdf)

Oikeudenmukainen kohtelu, yhteisöllisyys ja varmuus tulevasta kannattelevat myös poikkeusaikana

Päivitetty 26.11.2020

Havaintoja etätyöhön siirtymisen vaikutuksista työhyvinvointiin

Päivitetty 17.9.2020

Ensimmäiset havainnot

Päivitetty 4.9.2020

Tutkimuksen tekijät

Tutkimus toteutetaan Työterveyslaitoksessa ja tällä hetkellä osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimii tutkimusprofessori Jari Hakanen. Tutkijaryhmään kuuluvat myös Janne Kaltiainen (erikoistutkija), Maria Hirvonen (tilastoasiantuntija) ja Sampo Suutala (tutkija). Taloustutkimus Oy toteuttaa kyselyaineiston keruun Työterveyslaitoksen toimeksiannosta.

Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa

Osallistu keskusteluun esimerkiksi X:ssä tai Linkedinissä aihetunnisteella #MitenSuomiVoi.

Aineistot ja menetelmät

Tutkimuksessa kartoitetaan suomalaisen väestön kokemuksia

työhyvinvoinnista ja pahoinvoinnista laaja-alaisesti (mm. työn imu, työuupumus, tyytyväisyys työhön, työssä tylsistyminen, työholismi, sairaana työskentely)
työoloista ja työhön liittyvistä asenteista (mm. oikeudenmukaisuus, epävarmuus, yhteenkuuluvuus)
muusta hyvinvoinnista (terveys, työkyky, masentuneisuus, elämäntyytyväisyys) ja
yksityiselämän kielteisistä tapahtumista.

Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi, missä määrin edellä mainitut kokemukset ja niissä tapahtuneet muutokset mahdollisesti eroavat eri väestö- ja työntekijäryhmissä.