Yli 55-vuotiaat voivat töissä hyvin, mutta kielteiset ikäasenteet haittaavat työurien jatkamista

Mitä enemmän ikää, sitä parempi työhyvinvointi. Konkarityöntekijät kokevat enemmän työn imua ja vähemmän työssä tylsistymistä kuin nuoremmat ikäluokat. Toisaalta kielteiset ikäasenteet vaikeuttavat yli 55-vuotiaiden työhön pääsyä, työskentelyä ja työuran jatkamista. Työterveyslaitos suosittelee työpaikkoja tukemaan aktiivisesti vanhempien työntekijöiden työuria.
kuvituskuva: vanhempi
Henkilökuva: Mervi Ruokolainen
Mervi Ruokolainen
erikoistutkija
Janne Kaltiainen
Janne Kaltiainen
erikoistutkija
Henkilökuva Mikko Härmä
Mikko Härmä
tutkimusprofessori

Työterveyslaitoksen mediatiedote 27.10.2023

Yli 55-vuotiaiden kokemus omasta työhyvinvoinnista on parempi kuin nuoremmilla ikäluokilla. Työn imu on konkareilla yleisempää ja työssä tylsistyminen vähäisempää.

– Paremmat työolot tukevat konkareiden työhyvinvointia. Kuormittavia tekijöitä työssä on vähemmän ja voimavaroja enemmän kuin nuoremmilla työntekijöillä, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.  

Työpuntari-tilaisuudessa esitellyt Miten Suomi voi? -tutkimustulokset kertovat, että työuran edetessä työssä koetaan esimerkiksi enemmän itsenäisyyttä ja vähemmän työn yksitoikkoisuutta ja fyysistä kuormitusta. Iän myötä korostuvat työn myönteiset vaikutukset muuhun elämään.

 Vanhempi ikä ei tässä tutkimuksessa ollut yhteydessä heikommaksi koettuun työkykyyn.

– Tästä huolimatta erityisesti yli 55-vuotiaiden on vaikea työllistyä uudelleen työttömäksi jouduttuaan. Kielteiset ikäasenteet vaikeuttavat konkareiden työhön pääsyä, työskentelyä ja työuran jatkamista, kertoo erikoistutkija Mervi Ruokolainen Työterveyslaitoksesta.

Vaikutusmahdollisuudet auttavat työn ja omaishoivan yhdistämisessä

Ruokolainen ihmettelee, miksi työkykyä ja työssä jatkamista ei tueta täysipainoisesti suomalaisilla työpaikoilla.  

– Meillä on keinoja, joilla saadaan useamman työntekijän ura jatkumaan vanhuuseläkkeelle saakka. Työn muokkausta tulisi hyödyntää monipuolisemmin. Muokkaamalla työrooleja ja -tehtäviä voidaan tukea jaksamista sekä saada osaaminen ja vahvuudet käyttöön. Haitallisiin asenteisiin ja puhetapoihin voi vaikuttaa esimerkiksi esihenkilöitä kouluttamalla, Ruokolainen sanoo.

Uusi haaste työurien pidentämiselle on yleistyvä hoivavastuu iäkkäistä omaisista. Työpaikkojen on tärkeää varautua siihen, että työn ja hoivan yhdistäminen vaatii uudenlaisia joustoja.

– Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin pidentävät työuria. Vaikutusmahdollisuudet ovat erityisen tärkeitä vuorotyössä, tutkimusprofessori Mikko Härmä sanoo.

Toimenpidesuositukset konkareiden työurien jatkamiseksi

Työterveyslaitos suosittelee työpaikkoja tukemaan aktiivisesti vanhempien työntekijöiden työurien jatkamista:

  • Työn muokkauksen mahdollistaminen konkareiden näkökulmat huomioiden. 
  • Palautumisen huomioiva työaikasuunnittelu.
  • Konkareiden osaamisen tunnustaminen kehittymisen pohjaksi. Osaamisen hyödyntäminen ja sen siirtäminen eteenpäin uusissa tehtävissä, kuten nuorten mentoroinnissa.
  • Asenteisiin ja puhetapoihin vaikuttaminen, esimerkiksi ikäasenteisiin ja ikäjohtamisosaamiseen koulutusta esihenkilöille.
  • Konkareiden tukeminen työuran loppupuolen omaehtoisessa suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa. Työn ja yksityiselämän yhteensovittamista edistävien käytäntöjen ulottaminen myös ikääntyvien läheisten hoivatilanteisiin.
  • Ikäsyrjintää ehkäisevä rekrytointi.

Katso tallenne

Konkarityöntekijät oli aiheena Työpuntari-tilaisuudessa 27.10.2023. Katso tutkijoiden puheevuorot ja keskustelu. Tallenteen kesto on 1,5 tuntia.

Tutustu

  • Työterveyslaitoksen Työpuntarissa ruodimme ja puntaroimme työelämän tärkeitä kysymyksiä. Vuonna 2023 keskitymme työvoima- ja osaajapulaan eri näkökulmista.
  • Työpuntari-sivulta löydät lisätietoa ja tallenteet aiemmista tilaisuuksista, jotka käsittelivät nuoria työntekijöitä ja työperusteista maahanmuuttoa: Työpuntari.fi.
  • Janne Kaltiaisen esitysdiat löytyvät Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen sivuilta.
  • Muut esitykset pyydettäessä median käyttöön Työterveyslaitoksen viestinnästä: paivi.lehtomurto [at] ttl.fi

Lisätiedot

  • erikoistutkija Mervi Ruokolainen, mervi.ruokolainen [at] ttl.fi, 050 522 3203

  • erikoistutkija Janne Kaltiainen, janne.kaltiainen [at] ttl.fi, 050 476 5980

  • tutkimusprofessori Mikko Härmä, mikko.harma [at] ttl.fi, 040 544 2750

Jaa sisältö somessa!