Yrittäjän työkykyä ei suojella lainsäädännöllä yhtä tarkoin kuin työntekijöiden työkykyä, mutta samat inhimilliset lainalaisuudet pätevät myös yrittäjään: kuormitusta syntyy aina, kun käytämme voimavarojamme ja energiaamme. Kun voimavaroja käyttää, myös niiden palautumisesta täytyy pitää huolta.
Sopiva kuormitus on hyväksi
Ihminen tarvitsee kuormitusta, eikä kuormitus sinänsä ole haitallista. Sopiva kuormitustaso tukee terveyttä ja hyvinvointia sekä lisää työn mielekkyyttä.
Liiallisesta kuormituksesta aiheutuu kuitenkin ikäviä seurauksia, kuten stressiä, muistivaikeuksia, käyttäytymisen muutoksia, tuki- ja liikuntaelimistön kipua ja sairauksia – lopulta jopa työuupumus. Kuormituksen hallintaan kannattaa siis ehdottomasti kiinnittää huomiota.
Mistä työkuormitus syntyy? Työn vaatimuksista. Ne voivat olla työtä haittaavia estevaatimuksia, mutta yhtä lailla myös niitä yrittäjää innostavia työn parhaita puolia eli haastevaatimuksia. Vaatimukset voivat liittyä työn fyysisiin, psyykkisiin, vuorovaikutukseen liittyviin, eettisiin tai kognitiivisiin tekijöihin.
Tunnista oman työsi vaatimukset
Oman työn vaatimusten hallinta lähtee niiden tunnistamisesta. Osan vaatimuksista voimme poistaa kokonaan, osaa vähentää tai sitten voimme miettiä erilaisia suojautumis- tai purkukeinoja.
Yksi yrittäjä kertoo huoltavansa mielensä hyvinvointia sosiaalisen työpäivän jälkeen järjestämällä aikaa riittävälle hiljaisuudelle:
”Saunon, ulkoilen luonnossa, maalaan ja hiljennän mieltä työpäivän jälkeen. Oma tila tuntuu tärkeältä ja vapaus valita itse mieluisa tekeminen illalla voimaannuttaa. Välillä tarvitsen hiljaisuutta ja välillä sosiaalisuutta”.
Mikä on tärkein voimavarasi?
Toisaalta työssä on myös voimavaroja, jotka suojaavat meitä kuormitustekijöiden haitallisilta vaatimuksilta. Muistatko, miksi aikoinaan päädyit yrittäjäksi?
Monelle yrittäjälle tärkein syy oli halu tehdä työtä omalla tavallaan. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön ovatkin yrittäjän työn tärkein voimavara, jolla kuormitusta on mahdollista säädellä.
Yrittäjä voi itse säädellä työpäivänsä ja -viikkonsa pituutta. Osan työstä voi tehdä työpisteellä, osan kotona sujuvasti perheen toimintaan limittäen. Tässä piilee samalla myös vastuu: työn ja vapaa-ajan riittävä erottaminen.
Mikä on sinun työssäsi parasta? Miten pidät huolta näistä työn voimavaroista ja vahvistat niitä?
Eräs yrittäjä kertoi vahvistavansa voimavarojaan harjoittamalla itsemyötätuntoa. Vastoinkäymisissäkin on tärkeä suhtautua itseensä ystävällisesti, lempeästi ja armollisesti – niin kuin suhtautuisi ystäväänkin samassa tilanteessa. Sama yrittäjä myös kertoi läsnäolokyvyn olevan tärkeä voimavara, joka auttaa erilaisten tilanteiden käsittelyssä ja ihmisten kohtaamisessa.
Yrittäjäkin tarvitsee palautumista – ja unta
Olennaista työkuormituksen hallinnassa on mahdollisuus palautua. Vaikka suurin osa palautumisesta tapahtuukin nukkuessa, myös työpäivän aikaisilla tauoilla ja riittävällä työn huokoisuudella on merkitystä. Yrittäjäkin tarvitsee unta 7–8 tuntia joka yö.
Niin aivot kuin kehokin tarvitsevat polttoainetta, siis säännöllisesti hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Myös liikunta on tarpeen sekä mielen että kehon elpymiseen ja kunnossapitoon. Yrittäjän psykologisen palautumisen edellytyksenä on mahdollisuus irrottautua välillä työstä, pitää ihan kokonaisia vapaapäiviä tai lomia.
Mielen palautuminen ei kuitenkaan ole pelkkää lepoa ja rentoutumista, vaan palautumista voivat edistää myös uuden oppiminen ja itsensä haastaminen sopivassa määrin. Myös merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset palauttavat.
Mitkä asiat sinun työssäsi kuormittavat? Mikä palauttaa ja mistä saat voimavaroja? Mihin asiaan haluaisit omassa työssäsi muutosta? Pienikin muutos kuormituksen hallinnassa on tärkeä ja kiität itseäsi siitä vielä tulevaisuudessa!
Ja kun yrittäjä pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta, hänellä on myös voimavaroja pyörittää yrityksen liiketoimintaa ja huolehtia henkilökunnankin hyvinvoinnista. Hyvinvoiva henkilöstö puolestaan pyörittää hyvinvoivia yrityksiä.
Blogi on kirjoitettu osana ESR-rahoitteista Ketterät ja hyvinvoivat yritykset -hanketta.
Lisätietoja:
Ketterät ja hyvinvoivat yritykset (tutkimushankkeen esittely)
Yrittäjän työkirja hyvään elämään
Yrittäjän työkyky: Menestyvän yrityksen kivijalka (Julkarissa)
Kommentointi