Kielitietoisuuteen herääminen

Kieli on oleellinen työn tekemisen, vuorovaikutuksen ja tiedon jakamisen väline. Osaaminen myös usein välittyy kielen kautta. Kieli saattaa lisäksi sulkea yhteisön ulkopuolelle.

Kieleen, kielitaitoon ja kielenkäyttöön liittyvät kysymykset ja asenteet ovatkin keskiössä kun tavoitteena on inklusiivinen työpaikka, jonka kaikki jäsenet kokevat osallisuutta yhteisöön ja jossa maahanmuuttaneiden täysi osaaminen saadaan käyttöön.
Sisällysluettelo

Kielitietoisuus ja kielitietoiset toimintatavat auttavat varmistamaan, että kielitaito ei ole este työntekijän osaamisen täydelle hyödyntämiselle ja osallisuudelle, kun työyhteisö on monikielinen.

Kielitietoisuus tarkoittaa kielenkäytön tilanteiden, kieleen liittyvien piirteiden ja sanaston tietoista ja aktiivista havainnointia ja huomiointia. Kielitietoisessa toimintakulttuurissa yhteisön kielellinen moninaisuus huomioidaan ja tiedostetaan kielen merkitys muun muassa seuraaville:

  • vuorovaikutus
  • oppiminen ja ajattelu
  • toimintatapojen kehittyminen
  • yhteisöön kiinnittyminen  

Kielitietoisuuden ulottuvuuksia ovat

  • eri kielien huomiointi
  • joustavuus eri kielien käytössä
  • kieliyhteisöihin kohdistuvien asenteiden havainnointi
  • koko työyhteisön perehdyttäminen siihen, mihin kaikkeen kieli vaikuttaa
  • pyrkimys käytetyn kielen mukauttamiseen tilanteeseen sopivaksi (esimerkiksi selkokielisyys) 

Työn arjessa kielitietoisuuden ulottuvuudet voivat ilmetä monin tavoin esimerkiksi kielenkäytössä, työntekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa ja totutuissa toimintatavoissa. Kielitietoisilla toimintatavoilla poistetaan osallistumisen ja ymmärtämisen esteitä ja mahdollistetaan työskentely myös silloin, kun kielitaito on vasta kehittymässä tai kun toimitaan eri kielillä.

Kielitietoisessa organisaatiossa varmistetaan, että kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä työssään ja ottaa osaa työpaikan toimintoihin. Kielitaidon taso ei saa olla este seuraaville:

  • osaamisen kehittäminen
  • työssä kehittyminen
  • äänensä kuuluviin saaminen
  • työpaikan kehittämistoimintaan osallistuminen
  • työyhteisöön kiinnittyminen ja tunne osallisuudesta
  • palkitseminen (on varmistettava, että palkitsemisjärjestelmässä ei ole vinoumia, jotka suosivat enemmistökieltä puhuvia)

Organisaatioiden toimialat, kansainvälisyyden aste ja esimerkiksi asiakas- ja sidosryhmät vaikuttavat siihen, mitä työkieliä niissä on jo käytössä ja minkälaista kielitaitoa eri tehtävissä vaaditaan.  Myös organisaatioiden ulkopuoliset tekijät, kuten lait, voivat ohjata tehtävien kielitaitovaatimuksia. Joillakin työpaikoilla ainoa työkieli saattaa olla englanti, mutta esimerkiksi valtion viroissa kotimaisten kielten taito on toistaiseksi lakisääteinen vaatimus. Kielitietoiset toimintatavat voivat tästä syystä olla erilaisia eri organisaatioissa.

Kaikissa organisaatioissa kielitietoisuus edellyttää kielen merkityksen huomioivaa toimintatapojen tarkastelua. Lisäksi se edellyttää organisaation johdon ja koko organisaation sitoutumista osallistumisen esteitä purkavien käytäntöjen luomiseen. 

Tehtävässä vaadittavan kielitaidon määrittely

Kieleen ja kielitaitoon liittyvien kysymysten huomioiminen alkaa rekrytoinnista  ja tehtävässä vaadittavan kielitaidon tason määrittelystä.

Työnantajat edellyttävät työnhakijoilta usein varsin sujuvaa suomen- tai ruotsinkielen taitoa. Hyvin monissa ammateissa ja tehtävissä pystyy kuitenkin toimimaan kehittyvälläkin kielitaidolla.

Maahan muuttaneiden asiantuntijoiden osaamisen hyödyntäminen edellyttääkin usein tehtävässä vaadittavan kielitaidon tason kriittistä tarkastelua ja kohtuullistamista. Keskeistä on, että työnantajat antavat mahdollisuuden työskennellä myös kehittyvällä kielitaidolla tai kokonaan muilla kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi.

Joissakin tehtävissä suomen tai ruotsin kielen osaamisen perusteena on asiakasryhmän tarpeet, näin saattaa olla esimerkiksi potilastyössä. Myös näihin tehtäviin rekrytoitaessa on kielitaitovaatimuksia syytä tarkastella kriittisesti ja tukea työssä tapahtuvaa kielen oppimista. Työnantajan tehtävänä on ilmaista riittävän selkeästi, millaista kielitaidon tasoa edellytetään, jos tehtävän vaatimuksena on määrätyn kielen taito.

Kielitietoiset toimintatavat

Tehtävässä vaadittavan kielitaidon tason kriittinen arviointi ja kielitietoinen työskentely edellyttävät usein muutoksia joihinkin työpaikan toiminta- ja työskentelytapoihin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa kahden tai useamman kielen rinnakkaista käyttöä. Suomessa yleisimmin sitä, että ulkomaalaistaustaisten asiantuntijoiden osaamisen hyödyntämistä tuetaan mahdollistamalla työskentely myös englanniksi tai muilla työyhteisön yhteisillä kielillä. Myös pienillä ja konkreettisilla teoilla voidaan poistaa osallistumisen ja ymmärtämisen esteitä; esimerkiksi kääntämällä keskeiset käsitteet kaikkien ymmärtämälle kielelle.

Työyhteisön jäsenten tulee sitoutua yhteisen kielen käyttöön tilanteissa ja viestinnässä, joissa kehittyvän kielitaidon omaavat kollegat ovat osallisina, myös epävirallisissa tilaisuuksissa kuten lounas- ja kahvitauoilla. Tämä edellyttää, että organisaatioissa on tehty linjaus kielen käytöstä  eri tilanteissa, myös epävirallisissa, ja eri yksiköissä. On syytä myös varmistaa, että henkilöstö ymmärtää, että linjaukset ovat olemassa kaikkien työntekijöiden osallisuuden varmistamiseksi ja yhteisöllisyyden edistämiseksi. 

Kielitietoisuuteen liittyy mm. seuraavien pohtiminen kielen ja ymmärrettävyyden näkökulmasta: 

  • järjestelmien saavutettavuus kielen näkökulmasta
  • kehitys/tavoitekeskusteluissa käytettyjen lomakkeiden ja käytäntöjen saavutettavuus
  • ilmapiirikartoitukset ja henkilöstökyselyt
  • keskustelukäytännöt 
  • kokouskäytännöt 
  • keskeisten dokumenttien (esimerkiksi työehtosopimus, työsopimukset) saavutettavuus 
  • työturvallisuuteen liittyvät asiat ja dokumentaatio 

Monikielinen työskentely esimerkiksi kokouksissa voi tarkoittaa

  • kokouksen asialistan ja puheenvuorojen esittämistä suomen tai ruotsin lisäksi englanniksi tai muulla yhteisellä kielellä
  • kokousten asiasisällön lyhyttä alustamista ennen kokousta ja purkua sen jälkeen
  • asialistojen ja muistiinpanojen selkeyteen panostamista

Työpaikoilla, jossa kotimaisten kielten taito on keskeistä esimerkiksi asiakaskunnan palvelemiseksi, korostuu selkeyden merkitys viestinnässä. Kielitaidon kehittymistä kannattaa tukea rohkaisemalla käyttämään kieltä mahdollisimman paljon ja tarjoamalla mahdollisuus kielen opiskeluun. Tärkeää on, että enemmistökielen osaajat suhtautuvat hyväksyvästi vähäiseen tai kehittyvään kielitaitoon. 

Kielen oppimista ja ymmärtämisen varmistamista voi tukea työssä eri tavoin. Keinoja ovat esimerkiksi: 

  • ELY-keskusten Työpaikkasuomi-koulutus
  • esihenkilöiden kouluttaminen selkokielen perusteisiin 
  • ammattisanaston kääntäminen
  • varmistamalla riittävän usein, että kielitaito ei ole este asiantuntijan osaamisen esille tuomiselle ja osaamisen hyödyntämiselle 
  • tulkkaus joissakin tilanteissa 
  • työyhteisön sisäinen tai ulkoinen kielimentori 

Olemme tottuneet kuulemaan ja ymmärtämään hyvin eritasoisesti ja eri tavoin puhuttua englannin kieltä. Myös suomea ja ruotsia voi puhua monin tavoin ja tulla silti ymmärretyksi. Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat vaihtavat kielen kuitenkin helposti englantiin, jos kokevat, että keskustelukumppani ei osaa kieltä kunnolla. Samalla viedään keskustelukumppanin mahdollisesti haluama tilaisuus käyttää kieltä ja harjaantua sen käytössä.  

Tutustu Moninaisesti parempi -hankkeen vinkkeihin kielitietoisista toimintatavoista. (LInkki THL:n sivulle)

Kielitietoinen viestintä

Kielitietoisen sisäisen viestinnän tavoitteena on varmistaa, että organisaatioon ja omaan työhön liittyvä informaatio tavoittaa ja on ymmärrettävää kaikille työntekijöille. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että sisäinen viestintä on saatavilla useammalla kielellä tai vain työyhteisön yhteisellä kielellä eli kielellä, jota kaikki työyhteisön jäsenet osaavat. Viestinnän selkeyteen ja ymmärrettävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kieli tai kielet, joilla organisaatio viestii itsestään ulospäin vaikuttaa siihen, kenet sen viestintä tavoittaa ja millaisena organisaatio näyttäytyy kansainvälisille osaajille. Ulkoinen viestintä ja työpaikkailmoitukset suomen tai ruotsin lisäksi esimerkiksi englanniksi viestivät monimuotoisuuden arvostamisesta ja auttavat kiinnittämään maahan muuttaneiden huomion. Myös asiakaskunta määrittää viestinnässä käytettäviä kieliä. Jos esimerkiksi palvelujen kuvaukset ovat useammalla kielellä, tavoitetaan suurempi joukko ihmisiä.

Pohdittavana on työpaikan sisäisen viestinnän ja vuorovaikutuksen lisäksi myös suhteet mahdollisiin asiakkaisiin. Millä kielillä voidaan työskennellä asiakkaiden kanssa? Kuten työnantajatkin, myös asiakkaat saattavat edellyttää sujuvaa suomen- tai ruotsinkielen taitoa myös tehtävissä, jotka eivät sitä vaadi. Tällaisissa tilanteissa asiakkaille kannattaa ehdottaa tapoja, joilla työ onnistuu vaikka asiantuntija työskentelisi esimerkiksi englanniksi.