Palveluiden ja yhteistyön koordinointi

Osion opiskeltuasi tiedät, mitä palvelujen ja yhteistyön koordinointi tarkoittaa ja ketkä niitä voivat koordinoida. Lisäksi ymmärrät, mitä hyötyä koordinoinnista on asiakkaalle ja ammattilaisille.

Mitä palveluiden ja yhteistyön koordinointi tarkoittaa?

Koordinointi tarkoittaa asiakkaan palveluiden ja ammattilaisten toiminnan, työnjaon ja vastuiden yhteensovittamista. Koordinointi kuuluu kaikille työkyvyn tuen ammattilaisille. Onnistuneen koordinaation tuloksena jokainen ammattilainen tietää, mitä palveluita hänen asiakkaalleen kuuluu, kuka on vastuussa eri palveluista ja millaisia palveluita asiakas tarvitsee.

Kaikki asiakkaat eivät tarvitse palvelujen koordinointia. Koordinointia tarvitaan silloin, kun asiakas tarvitsee useita palveluita. Koordinointi auttaa myös asiakasta hahmottamaan häntä koskevien palveluiden kokonaisuuden. Asiakkaat eivät tarvitse palvelujen koordinointia, jos he saavat apua ajoissa ja asiat ratkeavat nopeasti. Toisinaan taas voidaan tarvita tiivistä ”rinnalla kulkevaa” palveluohjausta.

Katso video ja tutustu yhteen palvelujen koordinoinnin menestystarinaan.

Katso video: Satu Jokinen – Tärkeintä oli se oma intressi kuntoutumiseen

Työelämässä olevien työkyvyn tuesta ja sen koordinoinnista vastaa työssäkäyvillä työterveyshuolto. Työnhakijoiden ja yrittäjien työkyvyn tuen koordinoinnista vastaa sosiaali- ja terveyskeskus, työ- ja elinkeinotoimisto tai työllisyydenhoidon palvelut. Opiskelijoiden työkyvyn tukea koordinoi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS).

Työikäisten palveluja voivat koordinoida monet ammattiryhmät. Palveluiden ja yhteistyön koordinointi helpottuu, jos asiakkaalla on selkeä tavoite ja kaikki ammattilaiset etenevät yhdessä tavoitetta kohti. Tiedon jakaminen verkostossa on yhtä tärkeää kuin sen vastaanottaminen. Tiedon vaihdolle eri ammattilaisten ja organisaatioiden välillä tarvitaan kuitenkin aina asiakkaan suostumus.

Työkykykoordinaattorit tukevat ihmisten työllistymistä, työssä jatkamista ja työhön paluuta. Työkykykoordinaattoreiden koulutusta kehittänyt Raija Tiainen kertoo työkykykoordinaattorin työstä ja koulutuksesta. Podcastin kesto on 19:47 minuuttia ja se on vuodelta 2018.

Löydät podcastin sisällön kirjoitettuna tekstinä alla olevasta tiedostosta.

Kuuntele podcast: Työkykykoordinaattori auttaa, kun työkyky on alentunut

Koordinointia tehdään monella tasolla. Koordinaation ydin on asiakkaan hoito ja kuntoutus, mutta myös tiedonkulku on tärkeää. Koordinoinnin tasoja ovat:

  1. Asiakkaan työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut eli yksilöllinen palvelukokonaisuus.
  2. Tiedot yhteisestä asiakkaasta sekä tietojen kirjaaminen, käyttö ja säilyttäminen.
  3. Ammattilaisten työkäytännöt, roolit ja vastuut sekä niistä sopiminen ja viestiminen.

Miten palveluja ja yhteistyötä koordinoidaan?

Koordinointi tarkoittaa asiakkaan palveluiden ja ammattilaisten työn yhteensovittamista. Tällöin ammattilainen ohjaa ja neuvoo asiakasta oikeisiin palveluihin, pitää häneen yhteyttä ja välittää sekä vastaanottaa tietoa asiakkaalta ja ammattilaisilta. Koordinoinnissa otetaan huomioon asiakkaan palveluiden tarve, tavoite ja suunnitelma.

Koordinoiva henkilö on ammattilainen, jolla on tarvittava osaaminen ja resurssit. Koordinointi on osa ammattilaisten työtä. Koordinointia tekevät eri ammattinimikkeillä toimivat ammattilaiset kuten omatyöntekijä, työkykykoordinaattori, case-manager, työkykyvalmentaja, työkykyneuvoja, kuntoutussuunnittelija, kuntoutusohjaaja, palveluneuvoja, työvalmentaja tai omavalmentaja. Työterveyshuollossa palvelujen koordinointi kuuluu erityisesti työterveyslääkärille ja työterveyshoitajalle.

Työterveysneuvottelu on esimerkki siitä, miten työterveyshuolto koordinoi asiakkaan palveluja. Työterveysneuvottelussa työterveyslääkäri, esihenkilö ja työntekijä sekä muut tarvittavat ammattilaiset neuvottelevat ja sopivat asiakkaan työkyvyn tuen keinoista, aikataulusta ja vastuista.

Koordinointi on yhteistyötä

Työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita pitää koordinoida sekä johtaa ja kehittää. Koordinointi helpottuu, kun ammattilaisilla on yhteiset tavoitteet, kieli ja työvälineet. Ammattilaisilla voi kuitenkin olla myös erilaisia työtapoja. Ammattilaisten on hyvä tuntea palvelujärjestelmä ja tietää eri tahojen vastuut ja yhteistyön käytännöt. Yhteistyö onnistuu, kun:

  1. ammattilaiset tuntevat työkyvyn tuen palvelut ja keskeiset toimijat
  2. ammattilaisilla on oikeus ja tahto keskinäiseen yhteistyöhön asiakkaiden parhaaksi
  3. verkostotyö on johdettua ja siihen kannustetaan
  4. tiedonkulusta on sovittu ja se tukee yhteistyötä
  5. johto tukee yhteistyötä ja siihen on riittävästi resursseja.

30-60-90-150-230 -sääntö

Sovittu toimintamalli helpottaa palvelujen koordinointia, kun eri tahojen vastuut ja roolit on määritelty. Tästä hyvä esimerkki on 30-60-90-150-230 -sääntö. Se auttaa havaitsemaan työkyvyn tuen tarpeen mahdollisimman varhain ja ehkäisemään työkyvyttömyyden pitkittymistä. Toimintamallissa eri tahojen roolit on määritelty seuraavasti:

  • Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky.
  • Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä.
  • Työterveyshuollossa toimivan lääkärin on laadittava lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä.
  • Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden (30 päivää).
  • Sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden (60 päivää) kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.
  • Työntekijän on toimitettava työterveyshuollon lausunto Kelaan viimeistään silloin, kun päivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä.
  • Työterveyshuolto arvioi tarvittaessa jäljellä olevan työkyvyn. Työterveyslääkäri laatii tarvittaessa A-todistuksen tai B-lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 150 päivältä. Ennen lausunnon tekemistä työterveyshuolto neuvottelee työssä jatkamisen mahdollisuuksista työntekijän ja työnantajan kanssa.
  • Työterveyshuolto arvioi tarvittaessa jäljellä olevan työkyvyn. Työterveyslääkäri laatii tarvittaessa A-todistuksen tai B-lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 230 päivältä. Ennen lausunnon tekemistä työterveyshuolto neuvottelee työssä jatkamisen mahdollisuuksista työntekijän ja työnantajan kanssa.

Kertaa tietojasi yhteistyön koordinaatiosta

Miksi palveluita ja yhteistyötä koordinoidaan?

Tiesitkö?

Oman oppimisesi kannalta voi olla hyvä vielä kerrata, ketkä kaikki kuuluvat palveluverkostoon. Palveluverkoston kuvan löydät luvusta kaksi.

Kun verkosto ottaa yhteisen vastuun asiakkaasta, hänen asioitaan voidaan hoitaa kokonaisuutena eikä ratkota vain yksittäisiä ongelmia. Tällöin asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikeaan aikaan, ilman katkoksia ja odottelua. Asiakasta koskeva tieto siirtyy ja on ammattilaisten käytössä tarvittaessa. Kun palvelujen aukot ja päällekkäisyydet vähenevät, toiminta tehostuu ja asiakkaan elämä helpottuu.

Asiakkaan palvelut ja eri toimijoiden yhteistyö on tärkeä suunnitella asiakaslähtöisesti. Näin palvelut ja yhteistyö perustuvat asiakkaan tarpeisiin. Tämä motivoi ja sitouttaa asiakasta ja lisää hänen ymmärrystään siitä, miksi yhteistyö eri palveluiden välillä on tärkeää.

Verkostoyhteistyö laajentaa ymmärrystä asiakkaasta. Jokainen ammattilainen on asiakkaalle merkityksellinen. Yhteistyö tekee jokaisen roolin näkyväksi ja samalla ammattilaisen oma työ tuntuu mielekkäältä ja palkitsevalta.

Työpaikkojen kannattavuus paranee, kun työntekijät ovat työssä. Näin vältytään sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvista kustannuksista. Samalla yhteiskunta hyötyy, kun mahdollisimman moni on työelämässä ja heidän osaamisensa on yhteiskunnan käytössä. Yhteiskunnalle syntyy taloudellista hyötyä, kun syntyy verotuloja ja sosiaalietuuksien maksaminen vähenee.

Esimerkki: Toimintakykykeskus (TOIKE)

Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rakennettiin osatyökykyisiä tukevaa palveluekosysteemiä ja asiantuntijaverkostoa. Verkoston avainhenkilöt tuntevat palvelut ja koordinoivat asiakkaidensa palvelupolkuja. Muut ammattilaiset saavat tukea alueidensa TOIKE-palveluista.

Kuuntelitko jo Virpi Heikkisen podcastin "Matalan kynnyksen palvelu työkyvyn tukena" osiosta Työkyvyn tuen tarpeen selvittäminen?

Kuvassa kuvattuna TOIKE:n palveluekosysteemiverkosto.

Kuva 1. TOIKE:n palveluekosysteemi.

Esimerkki: Verkostoagentti

Verkostoagentti on ammattilainen, joka menee toiseen organisaatioon perehtymään jonkun ammattilaisen työhön. Useimmiten hän on oman alansa kokenut asiantuntija, joka haluaa vahvistaa sekä omaa että työyhteisöjen osaamista.

Verkostoagenttien toiminnassa ammattilaiset näkevät oman työnsä suhteessa muiden työhön. Näin verkostossa työskentelevät voivat kehittää yhteistä kieltä ja ymmärrystä. Tämä lisää myös ammattilaisten kykyä neuvoa ja ohjata asiakastaan.

Katso alta alta video verkostoagenttitoiminnasta, jota pilotoitiin osana Polut hoitoon ja kuntoukseen (OTE7) -hanketta vuonna 2016–2018.

Katso video: Heidi Fransman – Opin ymmärtämään toisen organisaation toimintaa

Kirjallisuus ja linkit

Lainsäädäntö

Asiakas- ja palveluohjaus ja ohjausvelvoitteet mainitaan eri laeissa:

  1. Työterveyshuollolla on lakisääteinen vastuu koordinoida palveluja.
  2. Hyvinvointialueella on lakisääteinen vastuu koordinoida palveluja.

Tutustu alla olevasta pudotusvalikosta ohjaustyötä koskeviin lakeihin.


Kirjallisuus

Juvonen-Posti P, Nevala N, Kaleva S. Koordinoivaa työtä tekevät palveluintegraation areenana. Raportissa Juvonen-Posti, Saikku, Turunen (toim.)  Elinikäistä osallistumista vai elämää työ edellä. Työikäisten monialaisten palveluiden yhteensovittaminen ja vaikuttavuuden arviointi. Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta. Loppuraportti, 2020. ss. 90-127.

Kausto J, Oksanen T, Koskinen A, Pentti J, Mattila-Holappa P, Kaila-Kangas L, Nevala N, Kivimäki MJ, Vahtera J, Ervasti J. Return to work’ coordinator model and work participation of employees: A natural intervention study in Finland. Journal of Occupational Rehabilitation 2021;31(4):831-839. Saatavilla osoitteessa: https://www.researchgate.net/publication/350716968_%27Return_to_Work%27_Coordinator_Model_and_Work_Participation_of_Employees_A_Natural_Intervention_Study_in_Finland.

Koivisto J, Liukko E, Tiirinki H, Lyytikäinen M. Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn, ohjauksen ja seurannan käsikirja. 2020. Saatavilla osoitteessa: https://www.julkari.fi/handle/10024/140708.

Nevala N, Mattila-Wiro P, Clottes Heikkilä H, Anttilainen J, Tujunen S, Malkamäki R, Hirvonen M, Tiainen R. Effects of work ability coordinators’ educational program on behavior of professionals. SN Social Sciences 2022:2(10). DOI 10.1007/s43545-022-00542-1. Saatavilla osoitteessa: https://rdcu.be/cXwtb.

Nevala N, Tiainen R, Mattila-Wiro P. Työkykykoordinaattori osatyökykyisen asiakkaan tukena. Työterveyslääkäri 2016; 34(1): 96-100.

Saikku P. Hallinnan rajoilla: Monialainen koordinaatio vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2018. Saatavilla osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/233917.

Linkit

Asiakas- ja palveluohjaus taipuu moneksi | Innokylä (innokyla.fi)

Työkyvyn tuki -koulutus. Työterveyslaitos 2022.