2. Työkyky ja mielenterveys

Työkyky muodostuu yksilön kokonaistilanteen lisäksi työn ja organisaation ominaisuuksista, johtamisen käytännöistä ja työyhteisön toimivuudesta. Mielenterveyden häiriöt voivat vaikuttaa yksilön kykyihin vastata työn vaatimuksiin. Haasteita voidaan ratkaista organisaation, johtamisen ja työyhteisön toimintatapoja kehittämällä.
Sisällysluettelo

Työ tukee mielenterveyttä

Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa, tekemään työtä ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Käytännössä mielenterveys on yhdistelmä erilaisia voimavaroja ja kykyjä, jotka liittyvät ajatteluun, tunteisiin ja mielialaan, tai kykyyn toimia erilaisissa tilanteissa ja muiden ihmisten kanssa.

Työkykyyn vaikuttavat työntekijän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat sekä työn ja työpaikan ominaisuudet kuten johtaminen ja työprosessien organisointi. Työkyvyssä on kyse työntekijän osaamisen, riittävän terveyden ja toimintakyvyn sekä työn sisältöjen ja niiden organisoinnin välisestä suhteesta. Työkyky ei siis ole työstä ja työoloista irrallinen, vaan keskeisesti niiden kanssa vuorovaikutuksessa.  

Kuva. Työkyky on usean tekijän summa, jossa yhdistyvät yksilön ominaisuuksien lisäksi työpaikan ja työn ominaisuudet, johtaminen sekä työyhteisön toimivuus.

Työpaikalla työkykyä tuetaan kehittämällä työn organisointia ja työympäristöä sekä edistämällä osallistumista ja henkilökohtaisen kehittymisen mahdollisuuksia. Nämä asiat edistävät työntekijöiden hyvinvointia ja työssä suoriutumista riippumatta siitä vaikuttaako mielenterveyden häiriö heidän työkykyynsä tai ei.

Työstä palautuminen on riittävää silloin, kun elimistö on kuormituksen aikaansaaman viriämisen jälkeen palautunut riittävän pitkäksi aikaa perustasolle.  Palautumisvaikeudet voivat ennakoida myöhemmin ilmeneviä toiminnallisia oireita ja johtaa pitkittyessään muun muassa työuupumukseen, poissaoloihin ja myös ratkaisun hakemiseen työpaikkaa vaihtamalla.

Mielenterveyden häiriöiden vaikutus työkykyyn

Mielenterveyden häiriön vaikutus työ- ja toimintakykyyn ei ole suorassa suhteessa oireiden määrään tai sairauden vaikeusasteeseen. Työkykyyn vaikuttavat myös yksilölliset ominaisuudet ja voimavarat, työntekijän saama tuki ja työpaikan mahdollisuus vaikuttaa kuormittuneisuuteen.

Työtehtävä, jossa työntekijä kokee selviytyvänsä ja viihtyy, on toipumisen kannalta merkittävä voimavara. Joskus työkyvyn heikkeneminen näkyy työpaikalla jo ennen sairauden toteamista. On myös tilanteita, joissa työntekijä sairastaa mielenterveyden häiriötä, mutta vaikutukset työkykyyn ovat hyvin vähäisiä eivätkä välttämättä ilmene työpaikalla.

Mielenterveyden häiriöiden vaikutukset voivat sairauden akuutin vaiheen jälkeen vaikuttaa työkykyyn myöhemminkin. Muutokset työkyvyssä eivät yleensä ole pysyviä, mutta esimerkiksi heti sairauspoissaolon jälkeen työntekijä voi kokea liiallista kuormitusta myös aikaisemmin helpoksi kokemissaan tehtävissä.

Tapoja, joilla mielenterveyden häiriö voi vaikuttaa työkykyyn ja näkyä työpaikalla

Pohdittavaksi

Miten mielenterveyden häiriö voi näkyä työkyvyssä?

Palauta mieleesi jokin tilanne, jossa mielenterveyden häiriö vaikutti työntekijän työkykyyn. Pohdi seuraavia kysymyksiä, pyri löytämään mahdollisimman konkreettisia vastauksia. Ne ohjaavat työn muokkauksen keinojen valinnassa. Tehtävä jatkuu seuraavissa osioissa.

  • Millaista haittaa työntekijä koki mielenterveyden häiriöstä tai oireista?
  • Miten koettu haitta vaikutti työntekijän työkykyyn? Miten se ilmeni?
  • Mihin työtehtäviin tai niiden osiin työntekijän kokema haitta heijastui?

Kuinka ottaa ongelmat puheeksi?

Mielenterveyden ongelmat voivat heijastua työntekijän toimintaan työpaikalla eri tavoin. Esihenkilö voi kokea tilanteen puheeksi ottamisen työntekijän kanssa hankalana. Toisaalta puheeksiotto on esihenkilön perustehtäviä, eikä odottaminen useinkaan auta.

Kun työpaikan toimintamalleissa on sisäänrakennettuna periaate, että työntekijän hyvinvointia seurataan ja tuetaan, ei puheeksi ottamista tarvitse erikseen perustella. Keskusteluun voi valmistautua tunnistamalla konkreettiset asiat, joista halutaan puhua. Yhteisen ymmärryksen hakeminen ja ylös kirjaaminen tukevat tilanteen ratkaisuun sitoutumista.