Työkuormitus hallintaan

Kun teemme työtä ja käytämme voimavarojamme, syntyy kuormitusta. Kuormitus voi olla fyysistä tai psyykkistä. Olennaista on, että kuormitus on niin kohtuullista, että ehdimme palautua siitä jo työpäivän aikana ja tietenkin työpäivän jälkeen.
Sisällysluettelo

Stressiä voi hallita

Myös stressi kuuluu elämään. Se voi tarkoittaa vireystilan nousua haastavassa tilanteessa, mikä parantaa suorituskykyä. Pitkittyneenä stressi alkaa kuitenkin nakertaa hyvinvointia, eikä muutosta välttämättä huomaa itse.

Stressin syntyyn vaikuttaa työn kuormitus- ja voimavaratekijöiden tasapaino. Kuormitusta syntyy tietenkin työtä hankaloittavista asioista, mutta on hyvä huomata, että myös innostavat asiat, vaikkapa uusien taitojen opettelu tai asiakkaan asioihin paneutuminen, vievät energiaamme.

Palautumisen tukena ovat myös työn voimavarat, esimerkiksi se kuinka paljon pystyy vaikuttamaan työnsä järjestelyihin tai kokee onnistumisia työssään.

Pohdittavaksi: Listaa työsi viisi tärkeintä kuormitustekijää. Mieti, miten voit poistaa ne tai vähentää niiden vaikutusta. Muista, että pienetkin muutokset auttavat!

Pohdittavaksi: Mikä työssäsi on parasta? Listaa työsi viisi tärkeintä voimavaratekijää. Mieti, miten voit pitää huolta ja vahvistaa näitä voimavaratekijöitä.

Jos stressi ja ylikuormitus jatkuu pitkään ilman mahdollisuutta palautua tai on lyhyen aikaa hyvin voimakasta, se voi aiheuttaa erilaisia oireita. Tyypillisiä stressiin liittyviä oireita ovat

  • yleinen tyytymättömyys, hyvän olon puuttuminen, vaikeus rentoutua sekä kalvava epäily siitä, ettei selviä
  • tunnetasolla hermostuneisuus, ärtyisyys, ahdistuneisuus, mielialan lasku, rajut tunne-elämän vaihtelut
  • tiedon käsittelyn tasolla keskittymis-, muisti-, päätöksenteko- ja suunnitteluvaikeudet
  • käyttäytymisen tasolla eristäytyminen, aloitekyvyttömyys, arvaamattomuus, käyttäytymisen säätelyvaikeudet
  • ruumiilliset tuntemukset kuten unihäiriöt, kivut, elimistön toimintahäiriötuntemukset

Omaa tilannetta on hyvä pysähtyä tarkastelemaan säännöllisesti. Yksi keino tähän on Miten voit? -työhyvinvointitesti, jonka löydät Työterveyslaitoksen sivuilta: Mieli ja työ | Miten voit? -työhyvinvointitesti (ttl.fi)

Ajanhallinnalla tehoa ja mielenrauhaa arkeen

Ajanhallinta on yksi tärkeimmistä tekijöistä yrittäjän hyvinvoinnin ja yrityksen toiminnan taustalla. Järjestelemällä kasaantuneita töitä ja liian kiireisiä aikatauluja sekä lyhentämällä kohtuuttoman pitkiksi venyviä työpäiviä helpotamme stressiä ja tunnetta, ettemme saa mitään aikaiseksi.  Muutamilla yksinkertaisilla vinkeillä ehdimme tehdä päivän aikana enemmän ja samalla varmistamme, että teemme yrityksen ja oman hyvinvoinnin kannalta oikeita asioita.

Pysähdy miettimään, missä kohtaa omassa työssä syntyy se kaaosmainen tilanne, etteivät työt enää pysy hallinnassa ja mistä tämä johtuu. Tunnista omat aikavarkaasi. Kun olet tiedostanut toimintatapasi, opettele tietoisesti toimimaan toisin. Silloin otat oman ajankäyttösi enemmän omiin käsiisi.

Aikavaras

Toimintatavan muutos

Keskeytykset

Luon itselleni tarvittaessa keskeytyksetöntä työaikaa: suljen oven, laitan viestien merkkiäänet pois päältä, en vastaa kännykkään, en myöskään katso sähköpostejani. Tuntikin päivässä on parempi kuin jatkuvat keskeytykset.

Epämiellyttävien tehtävien lykkääminen

Harjoittelen tekemään hankalat asiat heti työpäivän aluksi. Pikkuasioissa toimii hyvin ”TEE SE HETI”: Jos tehtävän tekemiseen menee alle kaksi minuuttia, tee se heti. Mikäli tekemiseen menee kauemmin, jaa se osakokonaisuuksiin ja tee työsuunnitelma.

Tehtävien kesken jättäminen tarpeettomasti ja uusien aloittaminen kesken toisen tehtävän

Teen asiat mahdollisuuksien mukaan kerralla loppuun asti. Keskityn yhteen asiaan kerrallaan.

En osaa sanoa EI

Opettelen sanomaan EI, jämäkästi, ystävällisesti ja ilman syyllisyyttä. En ole korvaamaton.

Murehdin ja huolehdin tekemättömiä töitä

Tiedän, että huolehtiminen ja murehtiminen vain kuluttavat energiaani turhaan. Murehtimisen sijaan tartun toimeen! Varaan päivääni huolihetken murehtimista varten.

Lähtökitka: en saa aloitetuksi hankalaa ja haasteellista tehtävää

Kun tunnistan lähtökitkani, ”pakotan” itseni toimintaan asioiden siirtämisen sijaan. Inspiraatio ja tekemisen ilo seuraavat automaattisesti tekemistä, kunhan vain ensin aloitan ja syvennyn.

Yllätykset päivän aikana

Kun en täytä kalenteriani täpötäyteen, yllätyksiin on helpompi reagoida.

Suunnitelmallisuuden puute ajankäytössä

Suunnittelen työni hyvin. Perjantaisin päivitän seuraavan viikon työlistan.

Muistiin luottaminen muistiinpanojen sijasta

 

Kirjoitan asioita ylös kokouksissa ja puheluiden/tapaamisten aikana. Pidän lehtiön tai sähköisen muistiinpanovälineen aina käden ulottuvilla. Luon itselleni toimivan systeemin (koneelle tai vihkoon tms.), josta löydän kaikki asiat yhdestä paikasta.

Suunnittelu ja ennakointi tehostaa some-toimintaasi

Yrityksen some-toiminnot voivat tuntua aikaa vievältä, ylimääräiseltä ja toisinaan vähän vastenmieliseltäkin puuhalta. Suunnittelu ja ennakointi helpottavat työtä huomattavasti: tee kerralla pohjatyöt kuntoon ja ajasta julkaisusi pitkäksi ajaksi eteenpäin. Tässä tarkemmat stepit:

Tunteita ja työtä

Aina kun teemme työtä, se herättää meissä ajatuksia ja tunteita. Koemme onnistumisen iloa, turhautumista vastoinkäymisten edessä, iloa asiakkaan puolesta, ärtymystä ja kiukkua vääränvänkyrän asiakkaan kanssa, myötätuntoa ja suruakin asiakkaan murheiden takia. Asiakkaan tunteet voivat tarttuakin tai vähintään herättää vastareaktion. Voi tulla myös riittämättömyyden tunteita tai huonoa omaatuntoa, kun asiakkaan toiveisiin ja tarpeisiin ei aina pysty vastaamaan.

Ammattiroolissa toimiessamme pystymme hallitsemaan omia tunnereaktioitamme, kun ymmärrämme, mistä ne kumpuavat. Ammattiroolissa olemme myös suuremmassa vastuussa vuorovaikutuksen laadusta, kun käyttäydymme asiallisesti ja ystävällisesti silloinkin, kun asiakas on kiukkuinen.

Tunteet myös kuormittavat. Asiakas- tai potilassuhteessa vuorovaikutus ei ole vastavuoroista, mikä voi herättää työntekijässä kielteisiä tunteita. Tunteiden peittäminen voi muodostua stressitekijäksi. Sellaisten tunteiden esittäminen, joita ei itse tunne, voi aiheuttaa fyysistäkin oireilua. Kielteisten tunteiden kohteena oleminen aiheuttaa stressioireita ja on myös masennuksen riskitekijä.

Tunnekuormaa syntyy erityisesti pitkissä asiakassuhteissa, mutta myös kertakohtaamisella. Sinällään kuormitus ei ole haitallista, koska monenlaista kuormitusta syntyy aina työtä tehdessä. Olennaista on se, miten pääsemme purkamaan syntynyttä kuormaa.

Pohdittavaksi: Palaa johonkin kielteisen tunteen herättäneeseen tilanteeseen mielessäsi. Mitä tapahtui? Mitä ajattelit tilanteessa? Missä tunne tuntui? Kun olet vastannut kysymyksiin, hengitä syvään ja rauhallisesti. Karista tunne pois.

Palaa sitten johonkin myönteisen tunteen herättäneeseen tilanteeseen mielessäsi. Mitä tapahtui? Mitä ajattelit tilanteessa? Missä tunne tuntui? Säilytä tämä tunne ja nauti siitä!