Työkykyjohtamisen tilannekuva pienille työpaikoille

Kesto: Kyselyyn vastaaminen 10 minuuttia.
Sisältö: Yhteensä 23 kysymystä.
Tulos: Välitön palaute työkykyjohtamisen tilanteesta ja keinoja sen kehittämiseksi.

Siirry työkaluun

• Kenelle? 
  Kyselyssä arvioidaan tilannetta koko työpaikan tasolla. Kyselyyn vastaa työpaikalta yksi tai useampi työkykyjohtamisen parissa toimiva henkilö ryhmänä, esimerkiksi johtaja, esihenkilö tai henkilöstöasioita hoitava henkilö.
• Hyödyt? 
  Työkyvyn tukeen vähemmän perehtyneitä työpaikkoja kysely auttaa ymmärtämään, mitä asioita työkykyjohtamiseen kuuluu, ja mitä asioita työpaikalla tulisi kehittää. Kyselyn uusiminen on suositeltavaa esimerkiksi vuosittain tai toteutettujen kehittämistoimien jälkeen niiden onnistumisen arvioimiseksi. Kyselyyn vastaamisen jälkeen tarjottavissa keinokorteissa käydään läpi perusasioita työkykyjohtamisesta pienillä työpaikoilla ja tarjotaan keinoja kehittämiseen. Ne sisältävät myös linkkejä lisälukemiseksi syvempää perehtymistä kaipaaville.

• Kyselyyn vastaa työpaikalta yksi henkilö tai useampi työkykyjohtamisen parissa toimiva henkilö ryhmänä, esimerkiksi johtaja, esihenkilö tai henkilöstöasioita hoitava henkilö. Väittämiin vastattuanne saatte yhteenvetoraportin.
• Kiinnittäkää huomiota erityisesti punaisen ja keltaisen värin saaneisiin kysymyksiin.
• Keinokorteista saatte tietoa kehittämisen tueksi ja linkkejä lisäinformaation löytämiseksi.
• Kehittämistoimista on hyvä sopia yhdessä.
• Sopikaa, mitä asioita lähdette kehittämään ensiksi. Kuka tai ketkä ottavat kehittämistyön etenemisestä päävastuun? Millaisella aikataululla toimenpiteitä toteutetaan? Miten kehittämistyön etenemistä seurataan?
   

Työkyvyn ylläpitämisen ja tukemisen yhteydessä työkykyä tarkastellaan laaja-alaisesti, ja sitä voidaan havainnollistaa Työkykytalon avulla.

Työkyvyn perusta muodostuu terveydestä ja toimintakyvystä, mutta siihen vaikuttavat myös yksilön osaaminen, arvot, asenteet, ja motivaatio sekä työyhteisö ja työolot. Hyvällä johtamisella varmistetaan, että työn vaatimukset ja työntekijän voimavarat ovat tasapainossa. Lisäksi työntekijän perhe ja lähiyhteisö sekä yhteiskunnalliset tekijät, kuten asenteet ja lait, vaikuttavat työkykyyn.

Työkykyjohtaminen on organisaation strategiaan perustuvaa, tavoitteellista ja systemaattista toimintaa, jonka tarkoituksena on työkyvyn tukeminen ja sen pitkäjänteinen kehittäminen. Se kattaa kaikki toimenpiteet, joilla edistetään henkilöstön hyvinvointia, työn sujuvuutta ja työssä onnistumista sekä varmistetaan, että työntekijät voivat jatkaa työssään terveinä ja motivoituneina.

Ennakoivan työkykyjohtamisen avulla pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään työkykyyn liittyviä riskejä jo ennen niiden syntymistä. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä esihenkilöiden, HR:n, työterveyshuollon ja koko henkilöstön välillä. Ennakoivan työkykyjohtamisen avulla voidaan vahvistaa työn imua, vähentää sairauspoissaoloja ja lisätä organisaation tuottavuutta.

Työkyvyn johtamisen kehittäminen vaatii jatkuvaa arviointia ja parantamista esimerkiksi mittareiden, henkilöstökyselyiden ja työkykyindeksien avulla. Työkykyjohtamisen kehittämisen tavoitteena on rakentaa kulttuuri, jossa työkyky nähdään strategisena voimavarana ja sen tukeminen on osa jokapäiväistä johtamista.

Kyselyyn vastaa työpaikalta yksi henkilö tai useampi työkykyjohtamisen parissa toimiva henkilö ryhmänä, esimerkiksi johtaja, esihenkilö tai henkilöstöasioita hoitava henkilö. Väittämiin vastattuanne saatte yhteenvetoraportin.

• Kiinnittäkää huomiota erityisesti punaisen ja keltaisen värin saaneisiin kysymyksiin.  
• Keinokorteista saatte tietoa kehittämisen tueksi ja linkkejä lisäinformaation löytämiseksi.
• Kehittämistoimista on hyvä sopia yhdessä.
• Sopikaa,
  • mitä asioita lähdette kehittämään ensiksi
  • kuka tai ketkä ottavat kehittämistyön etenemisestä päävastuun
  • millaisella aikataululla toimenpiteitä toteutetaan
  • miten kehittämistyön etenemistä seurataan. 

Työkyvyn tuen käytännöt (pdf)

Työkyvyn vahvistaminen ja tukeminen (pdf)

Yhteistyö ja toimintakulttuuri (pdf)