Työkyky

Tutkimuskirjallisuudesta ei ole löydettävissä yhtä ainoaa määritelmää työkyvylle. Esimerkiksi työkyvyn ylläpitämisen ja tukemisen yhteydessä työkykyä tarkastellaan laaja-alaisesti. Tällöin tehtävät toimenpiteet ovat moninaisia: ne voivat liittyä yksilön terveyteen, työn käytäntöjen tai ehtojen muokkaamiseen tai sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla ja muualla. 

Jos yksilön toimintakyky on rajoittunut, tulee ymmärtää hänen suhtatutumistaan rajoitteisiin sekä hänen itsensä antamia merkityksiä työ- ja toimintakyvylleen sekä huomioida yksilön voimavarat.

Palveluja ja etuuksia varten tehtävä työkykyarvio on puolestaan kapeampi ja se tehdään lääketieteellisin, yksilöön liittyvin perustein. Tällöin mahdollista työkyvyttömyyden astetta määrittelee sairaus, vika tai vamma.

Laaja-alaista työkykyä voidaan hahmottaa esimerkiksi professori Juhani Ilmarisen kehittämän Työkykytalon avulla. Työkykytalo-malli perustuu tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä.

Työkykytalon kuvan voi ladata verkko- tai painokelpoisena Työterveyslaitoksen aineistopankista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kuvan ulkonäköä tai sisältöä ei saa muokata.  Kuvassa on oltava näkyvissä Työterveyslaitoksen logo ja merkintä ©Työterveyslaitos. Muita viitteitä ei tarvita.

Yhteistyö kehittää Työkykytalon kerroksia

Työkykytalo toimii ja pysyy pystyssä, kun kaikki sen kerrokset tukevat toisiaan. Kun ihminen, työ  tai toimintaympärist muuttuu, täytyy huolehtia siitä, että kerrokset sopivat yhteen.  

Työkyvyn ja työssä pysymisen ylläpitäminen ei ole pelkästään yksilön vastuulla. Työkyvyn tukeminen on usein monialaista ja moniammatillista toimintaa. Työikäisten työkykyä tukevat työpaikan toimijat, työterveyshuolto, perusterveydenhuolto, työllisyydenhoito ja esimerkiksi kuntoutuksen palveluntuottajat. 

Fyysinen toimintakyky, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä terveys muodostavat yhdessä työkyvyn perustan. Yksilön toimintakyky ei kuitenkaan ole sama asia kuin työkyky. Vaikka toimintakyky olisi heikentynyt, sen vaikutus työkykyyn vaihtelee työtehtävistä ja elämäntilanteesta riippuen. 

1. Osaaminen on yhä tärkeämpi osa työkykyä
   • Osaamisen perustana ovat peruskoulutus sekä ammatilliset tiedot ja taidot. 
   • Tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen on tärkeää. 
   • Tämän Työkykytalon kerroksen merkitys on viime vuosina korostunut, koska työn vaatimukset lisääntyvät ja uudenlaista osaamista tarvitaan jatkuvasti kaikilla toimialoilla.
2. Työn mielekkyys vahvistaa työkykyä
   • Yksilön asenteet ja motivaatio vaikuttavat työkykyyn. 
   • Jos henkilö kokee työn omien arvojensa vastaiseksi tai työ ei motivoi, se voi heikentää työkykyä. Toisaalta jos työ koetaan mielekkäänä ja sopivan haasteellisena, työkyky vahvistuu. 
3. Työkykyjohtaminen varmistaa työn vaatimusten ja yksilön voimavarojen tasapainon
   • Työn vaatimukset määrittvävät sitä onko yksilö työkykyinen johonkin työhön, mutta osittain työkyvytön toiseen. 
   • Työtä voi muokata tai suunnitella uudelleen, jotta yksilön voimavarat vastaavat paremmin työn vaatimuksia.
   • Yksilö voi myös itse muokata työtään ns. työn tuunaamisella.
4. Johto kehittää yhdessä työterveyshuollon kanssa työkykyä tukevaa toimintaa. 
   • Työkykyjohtamisen tulisi olla osa organisaation strategiaa ja päivittäistä johtamista. 
   • Työkykyjohtaminen sisältää ennakoivia toimia sekä työssä jatkamista ja työhön paluuta tukevia toimia. 
5. Perhe, lähiyhteisö ja toimintaympäristö vaikuttavat työkykyyn
   • Yksilön lähiyhteisö voi auttaa ylläpitämään työkykyä.
   • Toisaalta mielekäs ja oikein mitoitettu työ voi kannatella henkilöä tilanteessa, jossa esimerkiksi läheisen vakava sairastuminen heikentää työkykyä. 
6. Myös yhteiskunnan arvot, asenteet ja lait vaikuttavat yksilön työkykyyn. 
   • Työnantajien asenteet osatyökykyisiä kohtaan tai muutokset työaikalainsäädännössä ovat esimerkkejä yhteiskunnallisen tason asioista, joilla voi olla vaikutuksia myös yksilön työkykyyn. 

Työkyky

• Sairauslähtöisestä työ- ja toimintakyvyn arvioinnista monialaiseen arviointimalliin (duodecimlehti.fi)
• Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä (helsinki.fi)
• Työkyvyn ulottuvuudet: Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia (julkari.fi)
• Työkyvystä työpotentiaaliin (ttl.fi)
• Exploring the diversity of conceptualizations of work (dis)ability: a scoping review of published definitions (link.springer.com)
• The Concept of Work Ability (link.springer.com)

Työkykyjohtaminen

• Työkykyjohtaminen – mitä ja miksi? (ttl.fi)