Työkyky

Työkyky on yksilön voimavarojen ja työn vaatimusten välinen suhde, joka vaihtelee ajan kuluessa. Työkykyyn vaikuttavat erilaiset tekijät. Perustan muodostavat työntekijän fyysinen ja psyykkinen terveys, osaaminen ja motivaatio. Yksilöllisten tekijöiden lisäksi työkykyyn vaikuttavat yksilön elämäntilanne, työpaikan käytännöt ja yhteiskunnalliset tekijät.

Laaja-alainen työkykykäsitys

Tutkimuskirjallisuudesta ei ole löydettävissä yhtä ainoaa määritelmää työkyvylle. Esimerkiksi työkyvyn ylläpitämisen ja tukemisen yhteydessä työkykyä tarkastellaan laaja-alaisesti. Tällöin tehtävät toimenpiteet ovat moninaisia: ne voivat liittyä yksilön terveyteen, työn käytäntöjen tai ehtojen muokkaamiseen tai sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla ja muualla.

Jos yksilön toimintakyky on rajoittunut, tulee ymmärtää hänen suhtatutumistaan rajoitteisiin sekä hänen itsensä antamia merkityksiä työ- ja toimintakyvylleen sekä huomioida yksilön voimavarat.

Palveluja ja etuuksia varten tehtävä työkykyarvio on puolestaan kapeampi ja se tehdään lääketieteellisin, yksilöön liittyvin perustein. Tällöin mahdollista työkyvyttömyyden astetta määrittelee sairaus, vika tai vamma.

Työkykytalo

Laaja-alaista työkykyä voidaan hahmottaa esimerkiksi professori Juhani Ilmarisen kehittämän Työkykytalon avulla. Työkykytalo-malli perustuu tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä.

Työkykytalon kuvan voi ladata verkko- tai painokelpoisena Työterveyslaitoksen aineistopankista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kuvan ulkonäköä tai sisältöä ei saa muokata. Kuvassa on oltava näkyvissä Työterveyslaitoksen logo ja merkintä ©Työterveyslaitos. Muita viitteitä ei tarvita.

Terveys ja toimintakyky ovat työkyvyn perusta

Fyysinen toimintakyky, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä terveys muodostavat yhdessä työkyvyn perustan. Yksilön toimintakyky ei kuitenkaan ole sama asia kuin työkyky. Vaikka toimintakyky olisi heikentynyt, sen vaikutus työkykyyn vaihtelee työtehtävistä ja elämäntilanteesta riippuen.

Osaaminen on yhä tärkeämpi osa työkykyä

Osaamisen perustana ovat peruskoulutus sekä ammatilliset tiedot ja taidot. Tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen on tärkeää. Kerroksen merkitys on viime vuosina korostunut, koska työn vaatimukset lisääntyvät ja uudenlaista osaamista tarvitaan jatkuvasti kaikilla toimialoilla.

Työn mielekkyys vahvistaa työkykyä

Yksilön omilla asenteilla ja motivaatiolla on vaikutusta työkykyyn. Jos työ koetaan omien arvojen vastaiseksi tai työtä ei koeta motivoivaksi, voi tämä heikentää työkykyä. Toisaalta jos työ koetaan mielekkäänä ja sopivan haasteellisena, se vahvistaa työkykyä.

Työkykyjohtamisella varmistetaan työn vaatimusten ja yksilön voimavarojen tasapaino

Riippuen työn vaatimuksista, yksilö voi olla työkykyinen johonkin työhön, mutta osittain työkyvytön toiseen. Työtä voidaan muokata tai suunnitella uudelleen, jotta yksilön voimavarat vastaisivat paremmin työn vaatimuksia. Yksilö voi myös itse muokata työtään ns. työn tuunaamisella.

Johdon tulee yhdessä työterveyshuollon kanssa organisoida ja kehittää työkykyä tukevaa toimintaa. Työkykyjohtamisen tulisi olla osa organisaation strategiaa ja päivittäistä johtamista. Työkykyjohtaminen sisältää sekä ennakoivia että työssä jatkamista ja työhön paluuta tukevia toimia.

Perhe, lähiyhteisö ja toimintaympäristö vaikuttavat työkykyyn

Yksilön lähiyhteisö voi toimia työkykyä ylläpitävänä voimavarana. Toisaalta mielekäs ja oikein mitoitettu työ voi kannatella tilanteessa, jossa esimerkiksi läheisen vakava sairastuminen heikentää yksilön työkykyä.

Myös yhteiskunnan arvot, asenteet ja lait vaikuttavat yksilön työkykyyn. Työnantajien asenteet osatyökykyisiä kohtaan tai muutokset työaikalainsäädännössä ovat esimerkkejä yhteiskunnallisen tason asioista, joilla voi olla vaikutuksia myös yksilön työkykyyn.

Kehitä Työkykytalon kerroksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Työkykytalo toimii ja pysyy pystyssä, kun kaikki kerrokset tukevat toisiaan. Kerrosten yhteensopivuus tulee turvata ihmisen, työn ja toimintaympäristön muuttuessa.

Työkyvyn ja työllistyvyyden ylläpitäminen ei ole pelkästään yksilön itsensä vastuulla. Työkyvyn tukeminen on usein monialaista ja moniammatillista toimintaa. Työikäisten työkykyä tukevat työpaikan toimijat, työterveyshuolto, perusterveydenhuolto, työllisyydenhoito ja esimerkiksi kuntoutuksen palveluntuottajat.