Palautumislaskuri

Palautuminen työssä syntyvästä kuormituksesta edistää terveyttä ja työkykyä.

• Palautuessa elimistössä käynnistyy monia fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja vahvistavia prosesseja.  
• Työajalla palautumista edistävät kohtuullinen työmäärä ja -tahti, työn tauotus, toimivat työtilat, työvälineet- ja -prosessit, ruokailu sekä hyvä yhteishenki.
• Vapaa-ajalla palautumista edistävät henkinen irrottautuminen työstä, rentoutuminen, hyvät ihmissuhteet, itsensä kehittäminen, riittävä uni sekä terveelliset elämäntavat.  
• Kyky keskittyä, rentoutua ja nauttia kertovat onnistuneesta palautumisesta.  

1. Arviointiin tarvitaan työyksikön esihenkilö ja henkilöstön edustajia (mieluiten useampi). Kehittämistoimista on hyvä sopia yhdessä koko yksikön kanssa.
    
2. Palautumislaskuri soveltuu nykytilanteen arviointiin ja oman kehittämistyön suunnitteluun yksikössä, jossa on samanlaiset työkäytännöt. Tuloksia voivat hyödyntää myös ylemmät esihenkilöt, työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto. Heihin kannattaa olla yhteydessä kehittämistoimien käynnistämisessä ja toteuttamisessa.
    
3. Palautumislaskuria kannattaa hyödyntää osana vuosittaista riskien arviointia ja työterveysyhteistyötä. Se voidaan uusia toteutettujen kehittämistoimien jälkeen niiden onnistumisen arvioimiseksi.

Tietoja Palautumislaskuriin vastaamiseen voi löytyä esimerkiksi  seuraavista järjestelmistä:

• johdon ja HR:n ohjeet ja päätökset
• HR-järjestelmät
• työaikakirjanpito
• aiemman kyselyt.

Palautumislaskurin kysymykset

• Voivatko työntekijät yleensä säädellä sekä työ- että vapaa-aikojaan?
• Onko organisaatiossanne sovittu, että työ tehdään työaikana ja/tai ehdoista missä tapauksissa työntekijöiden tulee olla tavoitettavissa vapaa-ajalla?
• Onko organisaatiossanne henkilöitä, jotka tekevät jatkuvasti 50 tuntia tai sitä pitempää työviikkoa?
• Onko kehityskeskustelut ohjeistettu siten, että siellä käsitellään vuosittain työmäärään ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä?
• Mikäli organisaatiossanne matkustetaan paljon, oletteko sopineet palautumisesta tai vapaa-ajan järjestelyistä matkapäivien jälkeen?
• Näyttääkö organisaation johto esimerkkiä siitä, että työ pyritään tekemään vain työaikana?
• Tehdäänkö työpaikallanne yleisesti etätyötä tai etä- ja lähityön yhdistelmää (hybridityötä)? Niillä, joilla työ sallii etätyön, kuinka usein siihen on mahdollisuus?
• Onko työpaikallanne arvioitu ja tunnistettu työn fyysiset, psykososiaaliset ja kognitiiviset kuormitustekijät?
• Oletteko minimoineet työstä aiheutuvan fyysisen kuormituksen esimerkiksi turvallisilla työtavoilla, työtila- ja työympäristöratkaisuilla sekä hyödyntämällä työ- ja apuvälineitä?
• Oletteko minimoineet työstä aiheutuvan psykososiaalisen kuormituksen esimerkiksi vahvistamalla vaikutusmahdollisuuksia työn tekemiseen, määrittelemällä selkeästi työn tavoitteet ja vastuut, kohtuullisella työmäärällä sekä kehittämällä työyhteisön vuorovaikutusta ja yhteistyön toimivuutta?
• Oletteko kehittäneet ja ylläpitäneet riittävästi hyviä käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllisyyttä työyhteisössänne?
• Oletteko minimoineet työstä aiheutuvan kognitiivisen kuormituksen esimerkiksi työjärjestelyillä, arvioimalla työmäärän realistisesti ja varmistamalla työrauhan keskittymistä vaativalle työlle minimoimalla keskeytykset ja häiriötekijät?
• Onko teillä palautumista edistäviä palaverikäytäntöjä esimerkiksi kokousten määrään, pituuteen ja ajoitukseen liittyen?
• Onko työpaikalla ja etätyössä mahdollista pitää päivittäin lounas-, kahvi-, ja mikrotaukoja?
• Onko teillä käytäntöjä, jotka kannustavat työmatka- ja työpaikkaliikuntaan?
• Onko organisaatiossa henkilöitä, joilla on useampi kuin yksi alle 11 tunnin vuoroväli viikoittain, on yövuorojen jälkeen alle 28 tuntia vapaata, on yövuorojen välissä vain yksi vapaapäivä, viikkolepo voi olla alle 35 tuntia, on yksittäisiä vapaapäiviä viikoittain?

Palautumislaskuri auttaa ymmärtämään palautumiseen liittyviä haasteita työyhteisöissä ja varmistamaan, että työpaikan käytännöt tukevat palautumista ja jaksamista työssä. Kerron työkaluun kertyneisiin vastauksiin pohjautuen viisi huomioita, joiden avulla voi parantaa palautumista omalla työpaikalla.   

Syyskuussa 2021 julkaistua Palautumislaskuria käytetään laajasti eri toimialoilla ja eri kokoisissa organisaatioissa, eniten suurissa organisaatioissa. Avoimesti ja maksutta saatavilla oleva kyselymuotoinen työkalu soveltuu osaksi riskien arviointia ja työterveysyhteistyötä. Laskurista saa palautteen palautumisen nykytilasta työpaikalla sekä keinot kehittämistyön käynnistämiseksi.

Palautuessa elimistössä käynnistyy monia fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja vahvistavia prosesseja. Kohtuullisesta työkuormituksesta ei ole haittaa, jos siitä on mahdollista palautua päivittäin. Palautumista edistää toimiva työyhteisö, jossa voidaan yhdessä sopia käytännöistä palautumisen tukemiseksi.

Kohtuullinen työmäärä ja työtahti sekä yksilölliset tarpeet huomioivat työajat ja etätyökäytännöt edistävät palautumista. Toimiva ja työkuormitusta ehkäisevä työympäristö, hyvä ergonomia ja työpäivän aikaisen palautumisen tukeminen eri tavoin on tärkeää. Hyvät käytännöt työssä mahdollistavat palautumisen myös vapaa-ajalla. Kyky keskittyä ja nauttia työstä sekä rentoutuminen kertovat onnistuneesta palautumisesta.

Palautumislaskuriin kertyneiden vastausten perusteella nostan esille viisi huomiota, joihin organisaatioissa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota.

1. Johdolla on tärkeä rooli töiden rajaamisessa työajalle
   
   Johtajista vain alle puolet (43 %) pystyi toiminnallaan näyttämään esimerkkiä siinä, että työt pyritään tekemään vain työaikana.
   
   Palautumislaskuriin kertyneiden vastausten perusteella yli 50 tunnin työviikot ovat huolestuttavan yleisiä. Yli kolmanneksessa organisaatioita (36 %) oli henkilöitä, jotka tekevät jatkuvasti yli 50 tunnin työviikkoa. Kokonaistyöajan ei tulisi ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa edes ylitöiden kanssa. Suuri työmäärä ja pitkät työviikot ilman riittävää palautumista heikentävät tutkitusti hyvinvointia ja terveyttä.
   
   Työtehtävät tulee hoitaa pääsääntöisesti työajalla. Niistä ehdoista, missä tapauksissa työntekijöiden tulee olla tavoitettavissa vapaa-ajalla on sovittu valtaosassa organisaatioita (71 %). Tämä koskee myös viesteihin ja puheluihin vastaamista. Jos työmäärä on suuri, työt valuvat vapaa-ajalle, jolloin työn ja muun elämän rajapinta liudentuu.
    
2. Tauottaminen edistää työpäivän aikaista palautumista
   
   Lounastaukoja (85 %) ja kahvitaukoja (80 %) pidetään suurimmalla osalla työpaikoista. Työpäivään tuo huokoisuutta myös alle viiden minuutin mikrotauot (72 % vastaajista). Tauoista kannattaa pitää kiinni myös etätöissä. Taukojen aikana irrottaudumme hetkeksi työasioista ja palaudumme. Silloin olisi hyvä puhua muustakin kuin työstä.
    
3. Kokouskäytännöissä on paljon kehittämisen tarvetta
   
   Vain kolmanneksella organisaatioita (32 %) oli käytössä palautumisen mahdollistavia palaverikäytäntöjä. Työyhteisöissä tulee sopia yhteisten kokousten määrästä, kestosta ja ajoituksesta siten, että tauot ja siirtymät kokousten välillä ovat mahdollisia. Työpäivä ei saa koostuu yhtenäisestä palaveriputkesta. Kannattaa sopia myös ajankohdista, joihin ei varata palavereita, esimerkiksi lounastauot.
   
   Jaettu sähköinen kalenteri mahdollistaa kokousten ja taukojen rytmittämisen. Tavoitettavuudesta voi viestiä esimerkiksi käyttämällä sovellusten tilaviestejä.
   
   Kokouksen aikana kannattaa vaihdella asentoja, liikkua ja seisoa, jolloin vireystasoa on helpompi ylläpitää.
    
4. Työmatka- ja työpaikkaliikuntaan kannattaa kannustaa
   
   Työmatka- ja työpaikkaliikuntaan kannustavia käytäntöjä on vain puolella laskuria käyttäneistä organisaatioista (50 %). Taukoliikunta työpäivän aikana auttaa palautumaan ja jaksamaan työssä. 
   
   Istumatyössä parin minuutin jaloittelu puolen tunnin välein virkistää kehoa ja mieltä. Toimistokävelyitä ja portaiden nousua on arjessa helppo toteuttaa. Kokeile myös kävelykokouksia ulkona.
    
5. Työmäärään ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä on tärkeä käsitellä kehityskeskusteluissa
   
   Näin tehdään vain hieman yli puolessa organisaatioita (56 %). Kehityskeskusteluissa esihenkilöillä ja työntekijöillä on hyvä keskustella työkuormituksesta ja palautumisesta sekä hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Palautumislaskuria käyttäneiden organisaatioiden vastaukset nostavat esille henkilöstön kuormittuneisuuden ja palautumisen vajeen, mikä on samansuuntainen tutkimusten kanssa.

Kirjoittaja Virpi Ruohomäki on Työterveyslaitoksen johtava tutkija ja yksi Palautumislaskurin kehittäjistä. Asiantuntijat äänessä -blogisarjassa Mielenterveyden työkalupakin asiantuntijat jakavat työkaluihin liittyviä oivalluksia ja kokemuksia. Teksti on julkaistu alun perin 17.2.2025, jolloin Palautumislaskuria oli käytetty lähes 3000 kertaa.