Työpaikkakiusaaminen

Työpaikkakiusaaminen on koko työyhteisön ongelma, johon pitää ja voidaan puuttua työpaikan kaikilla tasoilla. Tavoitteena pitää olla kiusaamisen nollatoleranssi eli organisaatiokulttuuri, jossa kiusaamista ei hyväksytä eikä suvaita.
Kolme työntekijää keskustelevat yhdessä istuen ja neljäs työntekijää seuraa keskustelua yksin sivussa seisten.

Työpaikkakiusaaminen on toistuvaa, pitkään jatkuvaa kielteistä kohtelua, loukkaamista, mitätöintiä tai sosiaalista eristämistä. Kiusaaminen etenee prosessina, jonka seurauksena kohteeksi joutunut ajautuu puolustuskyvyttömään tilanteeseen. Arjen ohimenevä huono kohtelu muuttuu kiusaamiseksi, kun asiaton ja loukkaava käyttäytyminen on toistuvaa ja pitkään jatkuvaa.

Pitkään jatkuneen kiusaamiskokemuksen kustannukset voivat nousta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin.

Kiusaamisella vaikutetaan yksilön mahdollisuuksiin tehdä työtään sekä hänen maineeseensa ja mahdollisuuksiinsa kommunikoida muiden kanssa työyhteisössä. Kiusaamisen ja jatkuvan epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuminen heikentää hyvinvointia. Työyhteisössä ilmenevä kiusaaminen heijastuu myös sitä havainnoiviin ja työyhteisön toimivuuteen.

Kiusaaja on useimmin yksi tai useampi työtoveri, toiseksi yleisimmin lähiesihenkilö. Kiusaaja voi myös olla alainen tai jokin ryhmä. 

Noin 10 % kuntatyöntekijöistä kokee olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan.*

Kiusaamisen tunnistamista voi häiritä usean eri käsitteen käyttö samasta asiasta. Käsitteitä ovat henkinen väkivalta, kiusaaminen, häirintä ja epäasiallinen kohtelu. Arjessa näillä sanoilla tarkoitetaan yleensä samaa asiaa.

Kiusaamisen nollatoleranssi

Kiusaamisen nollatoleranssi tarkoittaa sitä, että työyhteisössä ei hyväksytä eikä suvaita minkäänlaista kiusaavaa ja epäasiallista käyttäytymistä.

Työpaikalla vallitsee nollatoleranssi, kun:

  • Johto viestittää, että minkäänlaista häirintää tai kiusaamista ei hyväksytä.
  • Työyhteisön jäseniä tuetaan ottamaan puheeksi, jos he kokevat tai havaitsevat häirintää tai epäasiallista kohtelua.
  • Esihenkilö puuttuu tilanteeseen asianmukaisesti ja viivytyksettä saatuaan tiedon kiusaamiskokemuksesta ja -havainnosta.

* Tieto perustuu Työterveyslaitoksen Kunta10-pitkittäistutkimukseen tuloksiin vuodelta 2020 (n = 65 179).

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Nina Olin

Nina Olin

vanhempi konsultti
Sähköpostiosoite
Nina.Olin [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 7528
Susanna Kalavainen

Susanna Kalavainen

johtava konsultti
Sähköpostiosoite
Susanna.Kalavainen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2002