Työelämä ja mielenterveys

Työn ja mielenterveyden suhteessa on keskeistä se, miten mielenterveys vaikuttaa työkykyyn, ja kuinka työ vaikuttaa psyykkiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin. 

Hyvät työolosuhteet, kuten oikeudenmukainen esihenkilötyö, työstä saatu arvostus, mielekkäät työn sisällöt ja hyvin organisoidut työprosessit ovat yhteydessä parempaan mielenterveyteen työpaikalla. Väestötasolla työssä käynti on yhteydessä parempaa mielenterveyteen. 

Henkiseen työkykyyn vaikuttavat sekä lievät, ohimenevät mielenterveyteen liittyvät oireet, että pitempiaikaiset, vakavammat mielenterveyden häiriöt. Mielenterveyden häiriöt ovat  tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Työkyky voi kuitenkin olla hyvä mielenterveyden haasteista huolimatta. Oikein mitoitettu työ voi tukea mielenterveyttä työyhteisön tuen ja mielekkään tekemisen kautta silloinkin, kun mielenterveyden haasteita ilmenee. 

Monet rakenteelliset työelämään liittyvät tekijät heijastuvat työntekijöiden mielenterveyteen. Esimerkiksi töissä, joissa on paljon emotionaalista kuormitusta ja ajallisia haasteita, esiintyy enemmän mielen hyvinvoinnin ongelmia, kuten keskittymisvaikeuksia, väsymystä ja riittämättömyyden tunteita. Joillakin toimialoilla taloudellinen niukkuus heikentää työolosuhteita ja johtaa työntekijöiden kuormittumiseen. 

Työpaikan keinot mielenterveyden tueksi voidaan tiivistää preventiopyramidiin, jossa keinot on jaettu kolmelle tasolle. Mielenterveyden tukeminen työpaikalla on työn ja työntekijöiden voimavarojen vahvistamista, epäkohtien havainnoimista ja niihin puuttumista sekä kuormittuneiden ja sairastuneiden työntekijöiden tukemista. 

Eniten aikaa kannattaa käyttää työhyvinvointia edistäviin asioihin, jotka ovat kaiken perusta. Miten rakentaa hyvä arki, jossa on mahdollista saada asioita aikaan? 

Mielenterveyden edistäminen työpaikalla on yhteistyötä. Esihenkilöt ja työntekijät ovat työpaikan arjessa aktiivisessa roolissa kaikissa vaiheissa. Muut tahot tukevat ja näyttävät suuntaa: Ylin johto linjaa tavoitteet työkyvyn johtamiselle. Henkilöstöasiantuntijat laativat tähän toimintamallit ja prosessit. Työsuojelu ja työterveyshuolto tarjoavat tukea ja ohjausta johdolle, esihenkilöille ja työntekijöille.

Kuva. Työpaikan keinot mielenterveyden tukemiseksi. 

Työhyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy

Mielenterveyttä tukevia arkikäytäntöjä ovat esimerkiksi

• oikeudenmukainen johtaminen ja esihenkilötyö
• työstä saatu arvostus
• hyvä työn organisointi ja mitoitus  
• mielekkäät työtehtävät
• osaamisen varmistaminen ja mahdollisuus kehittyä
• hyvinvointinäkökulman huomioiminen organisaation muutostilanteissa.
• työntekijöiden moninaisuuden huomioiminen
• epäasialliseen kohteluun puuttuminen ripeästi, mihin velvoittaa myös laki.

Käytäntöjen puuttuminen yllä luetelluista asioista huolehtimiseksi luo puolestaan työn psykososiaalisia riskitekijöitä, jotka ovat yhteydessä heikentyneeseen mielenterveyteen ja esimerkiksi masennusriskiin. 

Mielenterveyttä työssä voidaan vahvistaa myös erilaisilla toimenpiteillä tai interventioilla. Vaikuttavia keinoja ovat esimerkiksi liikunnan edistäminen, työn muokkaus ja työuravalmennus. Työyhteisöön kohdistuvista työpaikkatason tukitoimista näyttöä on kertynyt vähemmän, mutta esimerkiksi osallistava työaikasuunnittelu vuorotyössä on vaikuttava tukikeino. 

Mielenterveyden työkalupakki – ratkaisuja mielen hyvinvointia tukevan inhimillisen työkulttuurin rakentamiseen 

Työtä ja työyhteisöjä tulisi jatkuvasti kehittää vähentämään haitallista työstressiä. Työpaikalla mielenterveyden ongelmat ilmenevät hälytysmerkkeinä, jotka eivät vielä kerro, mistä on kysymys. Työkykyongelmien varhaiseen tukeen tarvitaan yhdessä sovittu toimintamalli. 

• Vaikea tilanne tai huolta herättävien toistuvien merkkien havaitseminen on syytä ottaa puheeksi esihenkilön ja työntekijän kesken. 
• Varhaisen tuen toimintamalli sisältää hälytysmerkit tilanteista, jotka voivat johtaa työkyvyn laskuun. Malli sisältää myös toimintatavan näihin tilanteisiin.
• Sopivasti mitoitetulla työllä ja muilla työpaikan tukitoimilla on keskeinen osa esimerkiksi masennuksen hoidossa. 

Hyvän mielen työpaikka -materiaali esihenkilöille

Työssä olevilla voi olla sekä lyhytaikaisia psyykkisiä oireita että pitkäaikaisia mielenterveyden ongelmia tai sairauksia. Lisäksi monenlaiset vastoinkäymiset kuuluvat elämään. 

Työntekijän tilannetta kannattaa seurata ja tukea häntä riippumatta siitä, mistä ongelmat johtuvat. Ymmärrys ja joustot työpaikalla voivat tukea työkykyä. 

Työterveyshuollossa on mahdollisuus todeta ja hoitaa mielenterveyden ongelmia varhaisessa vaiheessa. Työterveyshuolto pystyy myös tukemaan työkykyä hoidon kaikissa vaiheissa. Mikäli koet oireidesi haittaavan selviytymistäsi arkielämässä tai sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, hae apua sinulle sopivasta terveydenhuollosta (työterveyshuolto, terveyskeskus tai yksityissektori).

Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, hoito ja työkyvyn tuki 

Työpaikalla tarvitaan toimintamalli myös työhön paluun tukeen pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Työn muokkaus ja asteittainen työhön paluu on todettu vaikuttaviksi keinoiksi tukea työhön paluuta mielenterveyden häiriöön liittyvän sairauspoissaolon jälkeen.  

Hyvä työhön paluu pohjustetaan jo sairauspoissaolon alkaessa. Työterveysneuvottelussa työntekijä, esimies ja terveydenhuollon edustaja suunnittelevat yhdessä paluun ajankohtaa, käytännön järjestelyjä, paluuvaiheen tehtävänkuvaa ja mahdollisesti käynnistettäviä muutoksia työpaikalla. 

Mieli ja työn muokkaus -materiaali 

Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön

Mielenterveyden määrityksissä korostuvat psyykkinen työ- ja toimintakyky sekä tunteiden myönteisyys. Maailman terveysjärjestön (WHO 2014) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tunnistaa omat kykynsä, pystyy selviytymään normaaleista elämään kuuluvista paineista ja pystyy työskentelemään tuloksia tuottavasti sekä ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.

Mielenterveys ymmärretään yleensä yksilön tilana. Mielenterveyteen liittyvät luokittelut ja määrittelyt ovat kuitenkin kulttuurisesti muuttuvia. Käsitykset työhön liittyvästä mielenterveydestä ovat viime vuosina monipuolistuneet ja laventuneet, eikä mielenterveys työssä tarkoita vain diagnosoituja häiriöitä tai niiden poissaoloa. 

Työelämän muutos alku- ja jalostustoiminnasta digitaaliseen ja vuorovaikutteiseen toimintaan on merkinnyt radikaalia työn sisältöjen, prosessien ja johtamisen muutosta. Valtaosa työikäisistä tekee tieto- ja palvelutyötä. Työn tulokset perustuvat asiantuntemukseen, vuorovaikutukseen, innovointiin ja asiakasymmärrykseen. Perinteisen työkykyajattelun sijaan huomio on suuntautunut työntekijän mielen toimivuuteen.

Informaatio- ja vuorovaikutusintensiivisessä työssä mielen hyvinvoinnin ja tuottavuuden suhde korostuu. Muuttuva työelämä edellyttää psyykkistä joustavuutta ja uuden osaamisen kartuttamista. Aikapaineet, muutosvalmiuden tarve ja kehittymisodotukset kuormittavat mielenterveyttä. Elämän ylikuumentuminen, globaalit uhat ja sosiaalisten turvaverkostojen kaventuminen lisäävät yleistä turvattomuuden tunnetta. 

Nykyisin työelämässä olevilla sukupolvilla nousee usein esiin sisältörikkauden ja kokemuksellisen hyvinvoinnin tavoittelu. Itselle sopivan paikan etsiminen työelämässä ja yhteiskunnassa voi aiheuttaa identiteettihaasteita ja henkistä kuormitusta.