Työuupumuksen liikennevalot – kartoitustyökalu työyhteisölle

Kyselyn avulla kartoitetaan työuupumuksen riskiä organisaatiotasolla. Työkalu tarjoaa selkeän kokonaiskuvan työuupumuksen tunnistamisesta ja sen yleisyydestä eri yksiköissä sekä antaa suosituksia toimenpiteiksi hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Vertailutietona on esitetty työuupumuksen yleisyystiedot Suomen työikäisellä väestöllä.

Kesto: 5 minuuttia vastaamiseen + tulosten yhteenveto ja kehittämistoimet.
Sisältö: 12 kysymystä liittyen työuupumuksen oireisiin (krooninen väsymys, henkinen etääntyminen, kognitiivisten toimintojen ja tunteiden hallinnan häiriöt).
Tulos: Organisaation tulokset verrattuna Miten Suomi voi? -tutkimuksen tuloksiin.

Kenelle?
Kysely on tarkoitettu työpaikoille, joissa halutaan tunnistaa työuupumusriskin olemassaolo ja yleisyys. Suurilla työpaikoilla voidaan saada tieto työuupumuksen yleisyydestä myös työpaikan eri yksiköissä, jos vastaajamäärät varmistavat tietosuojan vastaajille. Kyselyn voi toteuttaa säännöllisesti, esimerkiksi kahdesti vuodessa, jolloin kuormitustilanteen kehittymistä voidaan seurata. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä esimerkiksi erilaisten muutosten yhteydessä ja jälkiseurantana.
Hyödyt?
Työpaikka saa ajantasaisen arvion työntekijöiden ja työpaikan eri yksiköiden työuupumusoireiden yleisyydestä ja vakavuudesta. Yksittäiset työntekijät saavat arvion, onko heillä työuupumusoireita ja jos on, minkä asteisia ne ovat. Sekä työpaikka että yksilöt saavat palautteena ohjeet mitä tehdä, jos työuupumusta esiintyy. Saadun tiedon avulla on mahdollista kehittää työoloja työuupumuksen vähentämiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi.

Vinkit työkalun käyttöön

Työuupumuksen liikennevalot soveltuvat yksikön tai organisaation kehittämistarpeen kartoittamiseen.
Työkalua voi hyödyntää myös jatkotoimenpiteenä, kun työuupumushaaste ilmenee esimerkiksi työhyvinvointikyselyssä tai työpaikkaselvityksessä.
Työkalu sopii säännöllisesti käytettäväksi. Tulosten ja suositusten käsittely voi olla osa esimerkiksi kuukausipalaveria neljännes- tai puolivuosittain.

Näin hyödynnätte työuupumuksen kartoitustyökalua

Valitkaa yhteyshenkilö, joka vastaa työuupumuskyselyn toteuttamisesta.
Yhteyshenkilö tilaa organisaatiokohtaiset kysely- ja raporttilinkit sähköpostiinsa ja lähettää kyselylinkin vastaajille.
Jokainen yksittäinen vastaaja saa kyselyyn vastattuaan henkilökohtaisen palautteen omasta tilanteestaan.
Yhteyshenkilö voi tarkastella organisaatiotason tuloksia ja ladata ryhmäkohtaisen raportin, josta ei voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia.

Tilaa kysely- ja raporttilinkit

Miltä työuupumuskysely ja liikennevaloraportit näyttävät?

Kyselyssä on yhteensä 12 kysymystä, jotka liittyvät työuupumuksen neljään pääoireeseen.

Näyttökuva kyselystä, jossa näkyy eri väittämiä ja vastausvaihtoehdot ei koskaan - aina välillä

Yksittäisen vastaajan raportista näkyy oma tulos, vinkit omaan tilanteeseen sekä vertailu Miten Suomi voi? -tutkimuksen tulokseen.

Näyttökuva siitä, miltä yksilön saama raportti näyttää. Kuvasta näkee, mikä oma tulos on ja miten omat vastaukset vertautuvat muiden vastauksiin

Organisaation raportista näkyy tulosten keskiarvo, vertailu Miten Suomi voi? -tutkimukseen, vastausten jakauma sekä ehdotuksia toimenpiteiksi tulokseen pohjautuen.

Näyttökuva työyhteisön raportista, josta näkee tulosten keskiarvon, vertailut muiden vastauksiin ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi

Valitkaa organisaatiostanne yksi yhteyshenkilö, joka vastaa työkalun käytöstä.
Yhteyshenkilö tilaa työkalun sivuilta sähköpostiinsa organisaatiokohtaisen kyselylinkin ja linkin organisaation raportin tarkasteluun.
Yhteyshenkilö jakaa kyselylinkin soveltuville vastaajille, kuten oman työpaikan tai yksikön työntekijöille. Tietosuojan varmistamiseksi tarvitaan vähintään 10 vastaajaa. Kyselylinkki on voimassa 21 päivän ajan linkkien tilaamisesta lukien.
Kukin vastaaja vastaa kyselyyn itsenäisesti. Kyselyn täyttämiseen menee aikaa muutamia minuutteja. Kysely tulee täyttää kerralla.
Vastaaja saa vastattuaan henkilökohtaisen palautteen omasta tilanteestaan.
Kun riittävä määrä vastauksia on tullut, työpaikan yhteyshenkilö voi tarkastella organisaatiokohtaista raporttia raporttilinkin kautta.
Raportilla on myös vinkkejä toimenpiteistä, jos tuloksissa ilmenee riskiä työuupumukseen.
Raporttilinkki on voimassa 60 päivän ajan. Yhteyshenkilö tallentaa raportin itselleen tämän ajan sisällä.

Kyselyyn vastataan anonyymisti. Organisaatio voi tarkastella tuloksia vain keskiarvoina ja jakaumina ja vain riittävän isojen otosten perusteella, jotta yksittäisen vastaajan vastauksia ei voida tunnistaa. Jotta organisaatio- tai yksikkötasoisia tietoja voidaan raportoida, on vastaajia oltava vähintään 10.

Vastaukset kertyvät Työterveyslaitoksen Louhin-palveluun. Työterveyslaitos ei voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia. Työterveyslaitoksen asiantuntijat käyttävät tallentuvia tietoja ryhmätasolla työkykyjohtamiseen liittyvien käytäntöjen kuvaamiseen eri toimialoilla. Tietoja hyödynnetään Työterveyslaitoksen viestinnässä, ja niitä voidaan raportoida kuvailevina jakaumina esim. Työterveyslaitoksen verkkosivuilla.

Kyselyssä työuupumuksen oireyhtymää arvioidaan sen neljän pääoireen mukaan. Ne perustuvat Belgiassa ja Hollannissa Schaufelin ym. (2020) ajantasaistettuun määritelmään työuupumuksesta ja sen pohjalta kehitettyyn kyselyyn, jossa jokaista oiretta arvioidaan kolmella väittämällä.

Työuupumuksen oireita ovat:

Krooninen työväsymys: Voimavarojen ehtyminen, joka johtaa fyysiseen ja henkiseen väsymykseen: vaikeus aloittaa uusi työpäivä, väsyminen pientenkin ponnistelujen jälkeen ja vaikeus rentoutua ja palautua työpäivän jälkeen.
Henkinen etääntyminen työstä: Vahva vastentahtoisuus työskennellä, henkinen etääntyminen ja halua vältellä työtovereita ja asiakkaita, välinpitämättömyys ja kyynistyminen
Kognitiivisten toimintojen häiriöt: Muisti- ja keskittymis-vaikeuksia, kognitiivinen suorituskyky heikentynyt, vaikeus ajatella selkeästi ja oppia uutta, unohtelu ja hajamielisyys.
Tunteiden hallinnan häiriöt: Vahvoja tunnereaktioita, turhautumista
ja vihaisuutta työtä kohtaan, ärtyneisyys, ylireagointi tunteilla, vaikeus hallita surun tai vihan tunteita työssä.

Kysely ja sen pohjalta tuotettu työuupumuksen liikennevalomalli on validoitu myös Suomen oloissa vertailemalla ns. terveen työikäisen väestön ja työterveyshuollon työuupumuksesta kärsivien asiakkaiden vastauksia (Hakanen ja Kaltiainen, 2022).

Työuupumus on seurausta pitkittyneestä työstressistä, jonka tuloksena voimavarat lopulta ehtyvät.

Oletuksena on, että usein ensimmäiseksi kehittyy kroonistuva väsymys, josta seuraa kognitiivisten ja emotionaalisten toimintojen häiriintyminen, minkä kaiken seurauksena ihminen voi pyrkiä suojautumaan ja kehittämään henkisesti etääntyneen, kyynistyneen asenteen työhönsä.

On syytä erottaa eriasteinen työuupumusoireilu vakavasta työuupumuksesta, jossa ihminen ei enää sillä hetkellä ole työkykyinen ja voi kokea myös esimerkiksi masennusta.

Työuupumusoireiden kanssa rinnan tai niistä seuraten voi esiintyä erilaisia psykosomaattisia oireita, unettomuutta ja esimerkiksi masennusoireita.

Kyselyssä käytetystä työuupumuksen arvioinnin kyselymenetelmästä saat lisätietoa menetelmän käsikirjasta.
Löydät lisätietoa myös työuupumuskyselyn kansainvälisiltä verkkosivuilta.
Tietoa työuupumuksesta Terveyskirjastossa.

Podcasteja: