Toiminnalliset oireistot

Toiminnalliset oireet ovat tavanomaista voimakkaampia kehon fysiologisia kuormitusvasteita, joita on ajoittain kaikilla. Yleensä toiminnalliset oireet ovat lieviä ja ohimeneviä, mutta toiminnallisissa häiriöissä ne voivat olla pitkäaikaisia. Toiminnalliset oireet voivat vaihdella voimakkuudeltaan, tuntua useissa eri kehon osissa ja haitata elämänlaatua ja toimintakykyä.
Nainen halaa pientä lasta.
Sisällysluettelo

Oireiston kehittyminen

Toiminnallisten oireiden ja häiriöiden syntyyn ja jatkumiseen vaikuttaa keskushermosto. Aivoissa syntyy jatkuvasti tiedostamatonta tulkintaa, joka ohjaa kehon reaktioita, jotka tuntuvat oireina.

Aivot voivat herkistyä, jolloin tavanomaisetkin aistimukset, kuten hajuherkkyys, vahvistuvat. Kehon reaktiot voivat olla voimakkaitakin. Seurauksena voi olla kierre, jossa oireet synnyttävät lisää oireita. Tämä voi näkyä uusina oireina tai muun sairauden, kuten astman, oireiden pahenemisena. Oireistoa pitää yllä aivojen taistele ja pakene- tai lamaantumistila.

Oireet ovat todellisia ja voivat aiheuttaa huomattavaa haittaa. Oireet ovat moninaisia ja niitä voi olla kehon kaikissa osissa. Oireita ovat muun muassa uupumus, väsymys, erilaiset kivut, lihasjännitys, mahan ja suoliston oireet, hengitys- ja sydänoireet, ihon oireet, kognitiiviset oireet (kuten muisti- ja keskittymisvaikeudet), univaikeudet sekä mielialaoireet.

Oireiluherkkyys ympäristötekijöistä

Sisäympäristöissä esiin tuleva oireilu, joka ei selity ympäristötekijöiden terveysvaikutuksilla, on yksi esimerkki toiminnallisista oireista. Henkilö pyrkii välttämään tiettyjä tiloja arjessa ja työssä. Oireiluherkkyydessä aivot reagoivat jo vihjeestä tai haitallisen altistumisen oletuksesta.

Hoito ja kuntoutuminen

Toiminnallisen häiriön kehittymiseen vaikuttavat lukuisat erilaiset alttiustekijät sekä oireilua laukaisevat ja ylläpitävät tekijät. Oireilua ylläpitäviin tekijöihin voidaan vaikuttaa, joten niiden tunnistaminen ja hoito on tärkeää. Oireita ylläpitäviä tekijöitä ovat erilaiset kuormitustekijät, itse toiminnalliset oireet sekä tilanteeseen liittyvät toivottomuuden ja keinottomuuden tunteet.

Hoitosuositukset tähtäävät oireita ylläpitävien tekijöiden tunnistamiseen, vähentämiseen ja toimintakyvyn palauttamiseen.

Keskeistä on ymmärtää, miten oireet syntyvät ja että niistä voi päästä eroon. Oireistosta toipuminen edellyttää sinnikkyyttä, jotta omat automaattiset reaktiot ja tulkinnat muuttuvat. Kun tämä onnistuu, oireilu vähenee.

Oleellista on myös oireiden ja muiden sairauksien hyvä hoito.

Pelon ja reaktiivisuuden lisääntyminen johtaa oireiden tarkkailuun ja välttämiseen, mikä johtaa oireiden pitkittymiseen, toimintakyvyn rajoittumiseen ja eristäytyneisyyteen. Oireita edeltävien ja aiheuttavien tilanteiden tarkastelu sekä vaihtoehtoisten merkitysten ja toimintatapojen pohtiminen johtavat oireiden uhkamerkityksen vähenemiseen, stressijärjestelmien rauhoittumiseen sekä oireiden ja reaktiivisuuden vähenemiseen, mikä johtaa toimintakyvyn palautumiseen ja tervehtymiseen.

Palautumista ja toipumista voi tukea

  • huolehtimalla hyvästä unesta
  • tunnistamalla kuormitusta aiheuttavat tekijät
  • huolehtimalla riittävästä rentoutumisesta ja liikunnasta
  • ympäristön ja läheisten tuella.

Kun kroppa sanoo seis -ohjeessa on tietoa oireilijalle siitä, mitä toiminnalliset häiriöt ovat, miten ne syntyvät ja miten oireista pääsee eroon. Ohje perustuu Århusin yliopistollisen keskussairaalan toiminnallisten häiriöiden poliklinikan potilasohjeeseen.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Aki Vuokko

Aki Vuokko

apulaisylilääkäri
Sähköpostiosoite
aki.vuokko [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2148
Sanna Selinheimo

Sanna Selinheimo

psykologi
Sähköpostiosoite
sanna.selinheimo [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2760

Avainsanat

toiminnalliset oireet