Miten voit? -työhyvinvointitesti

Testin avulla kartoitat oman työhyvinvointisi tilanteen ja saat neuvoja oman tilanteen ylläpitoon ja parantamiseen. Testissä on kysymyksiä liittyen työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin: työn imu, työtyytyväisyys, työriippuvuus, työuupumus ja työssä tylsistyminen. Testin tulos näkyy vain vastaajalle itselleen. 

Kesto: 5–10 minuuttia
Sisältö: 26 monivalintakysymystä liittyen työssä koettuihin tuntemuksiin ja toimintamalleihin.
Tulos: Oma hyvinvointiprofiili ja tutkittuun tietoon perustuva personoitu palaute.

Työhyvinvointitesti on maksuton.

Siirry työhyvinvointitestiin

Kenelle?
Työssä käyville, yrittäjille tai itsensä työllistäjille . Testi on suunnattu itsenäiseen käyttöön, mutta työyhteisö voi yhdessä sopia testin käyttämisestä.
Hyödyt?
Testin avulla ymmärrät omaa tilannettasi paremmin ja saat konkreettisia vinkkejä parempaan työelämään.

Vinkit työkalun käyttöön

Miten voit? -testin tulosten käsittely auttaa kehittämään työhyvinvointia. Hyödynnä testiä työuran eri vaiheissa ja tilanteissa joko yksin, kahden kesken tai yhdessä tiimin kanssa. Testin voi myös yhdistää työpaikan käytäntöihin, kuten osaksi perehdytystä tai kehityskeskusteluja.

Testi mittaa psykologisia työhyvinvointikokemuksia ja auttaa tunnistamaan työhyvinvoinnin tilanteen moniulotteisesti. Testi ei mittaa työhyvinvointikokemuksiin vaikuttavia tekijöitä, vaan täydentää esimerkiksi työpaikan henkilöstökyselyjen tuloksia ja tukee yksilön omaa pohdintaa.

Testistä saatava välitön palaute auttaa analysoimaan ja sanoittamaan omaa työhyvinvointiasi.

Pohdi testitulostesi taustalla vaikuttavia tekijöitä: Mitkä asiat selittävät tuloksiani? Miten voisin muokata työtäni tai työolojani työhyvinvointia paremmin edistäviksi? Keneltä voin kysyä tukea?
Tee testi säännöllisesti esimerkiksi kolmen kuukauden välein. Tallenna tuloksesi ja seuraa muutoksia työhyvinvoinnissasi. Pohdi, mitkä tekijät selittävät muutoksia ja mitä voisit tehdä toisin voidaksesi paremmin.
Jos sinulla herää huoli hyvinvoinnistasi, hae tukea esihenkilöltäsi, työterveydestä, työsuojeluvaltuutetulta tai mentorilta, coachilta tai työnohjaajalta.

Testi auttaa pääsemään kartalle siitä, mistä työhyvinvoinnissa on kyse. Se auttaa orientoitumaan keskusteluihin ja kehittämiseen.

Tehkää testi yhtä aikaa työkaverin kanssa ja keskustelkaa testituloksistanne. Laatikaa suunnitelma, millä arkisilla teoilla tuette työhyvinvointianne ja palatkaa arvioimaan edistymistänne säännöllisesti.
Tee testi esimerkiksi ennen kehityskeskustelua ja pohdi, mitä testitulokset kertovat työtilanteestasi. Pohdi mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tuloksiin. Mitä voisit tehdä nyt toisin, jotta työhyvinvointisi kohenisi? Entä mitä kannattaa pitää ennallaan? Valmistaudu keskusteluun pohdintojesi avulla. Voit halutessasi jakaa testituloksesi keskustelukumppanillesi tai vain hyödyntää sitä keskusteluun valmistautuessasi.
Esihenkilönä voit myös ehdottaa testin hyödyntämistä, mutta sen on oltava aina vapaaehtoista.

Testi tukee yhteistä keskustelua työhyvinvoinnista sekä työhyvinvoinnin kehittämisestä. Anna työntekijän aina päättää, haluaako hän jakaa testituloksensa muille.

Tehkää testi tahoillanne ennen tai yhtä aikaa osana yhteistä kokoontumista. Jos teette testin itsenäisesti ennen kokoontumista, ottakaa omat tulokset mukaan kokoontumiseen. Yhteinen keskustelu kannattaa käydä pian testin vastaamisen jälkeen.
Keskustelkaa yhteisessä kokoontumisessa, mitä ajatuksia henkilökohtaiset tulokset herättävät, mitkä asiat työssä ja työpaikalla selittävät tuloksia ja mitä voisitte yhdessä tehdä työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
Voitte valita huomionne kohteeksi esimerkiksi yhden työhyvinvointikokemuksen, esimerkiksi työn imun ja tarkastella sitä syvällisemmin.
Huomioi, että henkilökohtaiset testitulokset voivat herättää myös kielteisiä tai ristiriitaisia tunteita.
Huomioi työturvallisuuslaissa määritelty työnantajan velvollisuus korjata työoloihin liittyvät puutteet, jos sellaisia tulee ilmi tulosten käsittelyssä.

Kaipaatko ideoita yhteisten keskustelujen ohjaamiseen? Lataa ohjepaketti!

Lataa fasilitointiohjeet (pdf)

Miten voit? -työhyvinvointitesti auttaa suuntaamaan ajattelua työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin työssä. Yhdistä testi työpaikan tilanteisiin, joissa käsitellään työhyvinvointia ja tuetaan työuralla jatkamista. Anna työntekijän aina päättää, haluaako hän jakaa testituloksensa muille.

Mahdollisia käyttötilanteita:

Vinkkaa testistä perehdytyksessä. Kerro, kehen ottaa yhteyttä, jos työntekijällä herää huoli omasta työhyvinvoinnistaan.
Liitä testi osaksi kehityskeskusteluun valmistautumista.
Yhdistä testi osaksi valmistautumista varhaisen välittämisen keskusteluihin tai työhön paluuseen pitkän poissaolon jälkeen tai osaksi työhöntulotarkastusta silloin, kun vastaaja on ollut jo jonkin aikaa töissä.
Käytä testiä työpaikan muutostilanteissa yksilölliseen työhyvinvoinnin seurantaan.
Käytä testiä osana työhyvinvointiluentoja, kehittämispäiviä tai henkilöstötilaisuuksia.

Miten muut ovat vastanneet?

Halutessasi voit verrata omia testituloksiasi muiden vastauksiin Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelussa.

Voit tarkastella vastauksia muun muassa toimialan, iän, sukupuolen tai koulutustaustan mukaan. Palvelussa tuloksia esitetään koko aineistosta siten, että vastaajia ei voida tunnistaa.

Tutustu aineistoon

Testissä käytetyt työhyvinvointiin liittyvät käsitteet

Työn imu

Myönteinen työssä koettu korkean vireystason tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen työssä.

Työtyytyväisyys

Työn imua matalamman vireystilan myönteinen tunnetila, joka on seurausta myönteisistä arvioista koskien omaa työtä ja työkokemuksia

Työriippuvuus

Korkea mutta kielteiseksi koettu vireystila, ja pakkomielteinen ja hallitsematon taipumus panostaa työhön kohtuuttomasti voimavaroja, niin että se häiritsee muuta elämää ja on terveysriski.

Työuupumus

Matala kielteinen vireystila ja pitkittyneestä työstressistä johtuva oireyhtymä, jota luonnehtivat krooninen väsymys, kognitiivisen ja tunteiden hallinnan häiriöt sekä henkinen etääntyminen työstä eli kyynistyminen.

Työssä tylsistyminen

Alentunut kielteinen vireystila, joka ilmenee mm. heikentyneenä motivaationa, vaikeutena keskittyä ja ajan hitaana kulkuna.

Työkykyyn vaikuttaa moni asia

Miten voit? -työhyvinvointitestissä tarkastellut kokemukset ovat yhteydessä työkykyyn. Erityisesti työn imun tiedetään vaikuttavan myönteisesti työkykyyn, kun taas pitkälle edennyt, hoitamaton työuupumus voi johtaa jopa työkyvyttömyyteen.

Työkyvyssä on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkyvyn perustana ovat ihmisen fyysinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky. Lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi sosiaalinen toimintakyky, osaaminen sekä työtä koskevat arvot, asenteet ja motivaatio. Myös työolot, työyhteisö ja johtaminen vaikuttavat työkykyyn.

Testissä työhyvinvointia arvioidaan sen mukaan, millaisia tunteita koet työhösi liittyen ja millaiseksi koet työhösi liittyvän vireystasosi.

Näiden ulottuvuuksien yhdistelmä kertoo myönteisestä tai kielteisestä työhyvinvoinnin kokemuksesta. Myönteisiä kokemuksia ovat työn imu ja tyytyväisyys työhön, kun taas työuupumus, tylsistyminen työssä ja työriippuvuus ovat kielteisiä (Warrin 1990).

Kyselyssä mitattujen työhyvinvointia kuvaavien eri ulottuvuuksien luokittelu liikennevalomallin mukaan perustuu Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeessa kerättyyn aineistoon, joka edustaa suomalaista työikäistä väestöä. Saamasi tulos perustuu siis suomalaisten työntekijöiden vastaavien työhyvinvointikokemusten yleisyyteen.

Väestökyselyn tutkimusaineisto kerättiin marraskuun 2019 ja tammikuun 2020 välisenä aikana, ja siihen osallistui 1593 henkilöä.

Työn imu: Schaufeli, W. B., Shimazu, A., Hakanen, J. J., Salanova, M., & De Witte, H. (2019). An ultra-short measure for work engagement: The UWES-3. Validation across five countries. European Journal of Psychological Assessment. 35, 4, 577-591.
Työtyytyväisyys: Esim. Wanous, J. P., Reichers, A. E., & Hudy, M. J. (1997). Overall job satisfaction measures: How good are single-item measures? Journal of Applied Psychology, 82, 247–252.
Työriippuvuus: Andreassen, C. S., Griffiths, M. D., Hetland, J., & Pallesen, S. (2012). Development of a work addiction scale. Scandinavian Journal of Psychology, 53, 265-272.
Työuupumus:
- Schaufeli, W. B., Desart, S., & De Witte, H. (2020). Burnout Assessment Tool (BAT) — development, validity, and reliability. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17:9495.
- Hakanen, J.J., Kaltiainen, J. (2022). Työuupumuksen arviointi Burnout Assessment Tool (BAT)-menetelmällä. Työterveyslaitos: Helsinki. https://www.julkari.fi/handle/10024/145527.
Työssä tylsistyminen: Reijseger, G., Schaufeli, W. B., Peeters, M. C. W., Taris, T. W., van Beek, I., & Ouweneel, E. (2013). Watching the paint dry at work: psychometric examination of the Dutch Boredom Scale. Anxiety, Stress, & Coping, 26, 508-525.
Työkyky: Tuomi, K., Ilmarinen, J., Martikainen, R., Aalto, L., & Klockars, M. (1997). Aging, work, life-style and work ability among Finnish municipal workers in 1981-1992. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 23 Suppl 1, 58-65.

Kokemuksia työkalusta

Konevuokraamo Lehto-Rentin Oulun yksikössä työhyvinvoitiin liittyvät asiat ovat olleet hyvällä tolalla jo pitkään: työolot ovat olleet moitteettomat, sairauspoissaolot alhaiset sekä luottamus ja yhteishenki hyvällä mallilla. Vaikka suuria haasteita ei ollutkaan ratkottavana, haluttiin ennakoivasti ja kehittävällä otteella testata, voidaanko henkilöstön työssäjaksamista ja palautumista parantaa entisestään.

Lue koko tarina alta.

Lehto-Rentin aluemyyntipäällikön ja Oulun toimipisteen esihenkilön Antti-Pekka Tauriaisen ja teknisen myyjän Lasse Seppälän mukaan miesvoittoisella rakennusalalla ei tyypillisesti turhasta valiteta eikä tunteista jupista. Tällöin keskustelu siitä, miten työssä oikeasti jaksaa ja kuinka kuormittunut on, voi jäädä pinnalliseksi.

− Kaipasimme ennen kaikkea työkaluja, joilla mitata työssä jaksamisen ja työstä palautumisen elementtejä ja jotka samalla auttaisivat henkilöstä pukemaan sanoiksi, jos näiden suhteen kokee haasteita tai kuormitusta, kertoo esihenkilönä toimiva Tauriainen.

Tauriainen kuuli Mielenterveyden työkalupakista Työterveyslaitoksen asiantuntijalta. Yhdessä he kävivät läpi pakin tarjontaa poimien sieltä juuri Lehto-Rentille osuvimmat työkalut. Tämän jälkeen työkalut käytiin läpi konevuokraamon työyhteisön kesken, minkä jälkeen tehtiin lopulliset valinnat.

− Pakista löytyi vaihtoehtoja vaikka mihin tarpeisiin. Meille sieltä valikoitui työssä jaksamisen ja työstä palautumisen työkaluja ja mittareita. Lisäksi lähdimme liikuttamaan ja motivoimaan henkilöstöä Liikettä työn mukaan -työkalun avulla sekä päivitimme päihdeohjelman pakin työkalun avulla, Tauriainen tiivistää.

Kehityskeskusteluissa päästään pintaa syvemmälle

Etenkin työssäjaksamisen tukemiseen soveltuva Miten voit? -työhyvinvointitesti on osoittautunut Lehto-Rentissä erityisen hyödylliseksi. Sitä käytetään puolivuosittain tehtävien kehityskeskustelujen tukena. Tauriaisen mukaan työkalun avulla on pystytty keskittymään kehityskeskusteluissa oikeisiin asioihin ja kiinnittämään huomiota myös palautumiseen ja sitä edistäviin tekijöihin.

− Ihan hyvää kuuluu -vastauksen sijaan työntekijä voi kehityskeskustelussa nostaa testien tuloksia, olotiloja ja tuntemuksia, jolloin niistä tulee puhuttua eri tavoin kuin ennen. Ja näin niiden pohjalta voidaan tehdä oikeita jatkotoimenpiteitä. Samalla tämä kasvattaa myös luottamusta työnjohdon ja työntekijän välillä, Taurinen kuvailee.

Myös työntekijät ovat ottaneet työkalut hyvin vastaan ja kiitelleet niiden vaikutuksia työyhteisöön.

− Täytin koneella kyselyt, tulostin tulokset ja tutkiskelin niitä itsekseni. Sen jälkeen kävimme porukassa läpi, millaisia tuloksia saimme. Omaan toimintaani vaikutti etenkin se, kun näin miten itse toimin ja miten voin itse vaikuttaa siihen. Olemme myös puhuneet sellaisista asioista, joista ei ole aiemmin puhuttu, Seppälä summaa.

Taurisen mukaan yksi työkalujen tärkeimmistä tuloksista on ollut myös se, että työntekijöiden työn ohella harrastama liikunta on selkeästi lisääntynyt.

− Palautuminen alkaa jo työmatkalla, kun esimerkiksi hyppää fillarin selkään. Ja ehkä tässä on myös pientä kilpailua ja haastamista ollut ilmassa, hän sanoo.

Työkalut eivät jää vain kertaluontoiseksi kokeiluksi

Hyvien tulosten, henkilöstön lämpimän vastaanoton ja syntyneiden oivallusten ansiosta työkalut ovat tulleet Lehto-Rentiin jäädäkseen.

− Etenkin työssäjaksamiseen ja palautumiseen liittyvät testit tulevat kulkemaan meillä kehityskeskustelujen mukana. Myös henkilöstön liikuttaminen on minulle jatkossakin sydämen asia.

Tauriainen kannustaa työyhteisöjä tarttumaan työkaluihin, vaikka suuria haasteita ei olisikaan taklattavana.

− Oma kokemukseni on ollut pelkästään positiivinen. Uskallan puhua myös työntekijöiden puolesta, koska testejä on tehty ja tuloksia käyty ahkerasti läpi. Työkalut ovat äärimmäisen matalan kynnyksen vaikuttamista työntekijöiden hyvinvointiin. Ne ovat olleet meillä nappiratkaisu viemään työhyvinvointia ja työssä jaksamista oikeaan suuntaan, Tauriainen sanoo.