Työpaikan resilienssityökalusarja

Toimintaympäristön muuttuessa työyhteisöissä tarvitaan keinoja puhua siitä, miten muutokset vaikuttavat toimintaan ja miten omia toimintatapoja täytyy muuttaa.

Muutoskyvykkyys eli resilienssi tarkoittaa kykyä sopeutua muutoksiin ja menestyä uudenlaisessa toimintaympäristössä. Työyhteisössä se tarkoittaa yhteistä taitoa ennakoida muutoksia ja tunnistaa riskejä omassa toiminnassa. Työyhteisö voi olla resilientti, vaikka jokainen sen jäsen ei olisikaan. Yhteiset toimintatavat tukevat muutosvalmiutta.

Resilientti työyhteisö

• säilyttää toimintakykynsä kaikissa yllättävissä tilanteissa.
• saa tärkeimmät tehtävänsä hoidettua ilman merkittäviä katkoja ja palautettua keskeiset toiminnot nopeasti.
• sopeutuu uusiin, muuttuviin olosuhteisiin ketterästi ja kehittää toimintaansa etupainotteisesti.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidon yksikössä Imatralla painittiin kuppikuntien ja tiimien välisen vuorovaikutuksen haasteiden kanssa. Myös työn kuormitus ja heikko palautuminen näkyi poissaolojen kasvuna. Mielenterveyden työkalupakin avulla ryhdyttiin rakentamaan entistä avoimempaa yhteistyötä ja työyhteisöä, jossa kollega ja hänen työpanoksensa tulee nähdyksi ja arvostetuksi.

Fyysinen ja henkinen kuormitus, työn muutokset ja palautuminen olivat kipupisteitä Imatralla kotihoidon yksikössä. Kun näiden lisäksi huomattiin tiimien välisen vuorovaikutuksen ontuvan sekä klikkien hiljalleen syntyvän, apua löytyi Mielenterveyden työkalupakista.

– Saimme ehdotuksen, että meidän yksikkömme voisi saada apuja pakin työkaluista, ja mehän lähdimme totta kai mukaan testaamaan! Yhdessä työsuojeluvaltuutetun ja Työterveyslaitoksen asiantuntijan kanssa tutustuimme pakin tarjontaan ja arvioimme, mistä työkaluista olisi meille eniten hyötyä, yksikön esihenkilö Piia Lindström kertoo.

Pakista käteen tarttui ensimmäisenä yhteistyön kehittämiseen tarkoitettu työkalu. Lisäksi yksikkö kokeili sote-alalle suunnattua palautumislaskuria. Työkalujen nähtiin tukevan toisiaan, sillä myös käytännön työssä asiat linkittyvät yhteen.

– Kuormitus vaikuttaa myös vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Joskus kiireessä ajatus voi herpaantua, eikä tieto silloin kulje esimerkiksi hoitajien välillä kuten pitäisi, perushoitaja Outi Koho kertoo.

Asiantuntijan avulla alkuun

Kotihoidon yksikkö pääsi työssä alkuun Työterveyslaitoksen asiantuntijan kanssa. Yhteisessä työpajassa koko työyhteisö mietti yhteistyön merkitystä.

– Mietimme, mitkä ovat voimavarojamme ja työenergiaa lisääviä asioita työyhteisössämme, yksikössämme ja ihan yksilötasollakin. Pohdimme myös hidastavia tekijöitä ja etenkin sitä, miten ne voidaan kääntää positiivisiksi, työhyvinvointia lisääviksi voimavaroiksi, Piia Lindström kuvailee.

Työpaja auttoi tunnistamaan tärkeimmät sisäiset ja ulkoiset yhteistyötahot. Lisäksi se ohjasi pohtimaan ja sopimaan konkreettisia tapoja, joilla yhteistyötä tahojen välillä voitaisiin parantaa.

– Jotta ideat eivät jää vain sanahelinäksi, työpajassa yhteisön jäsenet nimesivät joukostaan vastuuhenkilöt. Heidän tehtävänään oli varmistaa, että sovitut asiat myös etenevät, Lindström sanoo.

Myös työntekijät antavat kiitosta työpajalle.

– Ulkopuolinen asiantuntija auttoi nostamaan ja sanoittamaan sellaisia asioita, joita ei ehkä itse omalla porukalla oltaisi tajuttu pohtia tai uskallettu sanoa ääneen. On myös inspiroivaa, että päästään työntekijöinä osallistumaan omaan työhön liittyviin asioihin ja päätöksiin, lähihoitaja Krista Kupiainen kertoo.

Avoimempi ja arvostavampi työyhteisö

Vaikka työ on vasta alussa, on oivalluksia ja konkreettisia parannuksia työyhteisössä jo nähtävissä.

– Työyhteisön ilmapiiri on tiivistynyt ja parantunut, ja olemme paljon avoimempia nyt. Rohkeammin myös pyydämme toisiltamme apua ja tarjoamme sitä, lähihoitaja Minna Penttinen sanoo.

Ongelmakohdista ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa on pystytty viestimään ja yhteistyötä on kehitetty.

Vaikka resurssit ovat monessa työyhteisössä tiukilla, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidon työntekijät kannustavat antamaan työkaluille mahdollisuuden.

– Ei kannata vain miettiä sitä, miten tällaiselle toiminnalle järjestämme aikaa. Toki se vie hieman resursseja, mutta antaa myös niin monin verroin takaisin vastinetta, Lindström sanoo.