4. Tue työhönpaluuta ja työssä jatkamista

Tässä osiossa tarkastellaan erilaisia työhönpaluun tilanteita työntekijän ja työpaikan näkökulmista sairauspoissaolon tai pitkän työkyvyttömyysjakson jälkeen. Aiheeseen perehdytään sekä työntekijän että työpaikan kannalta. Voit hyödyntää osion tietoja, kun suunnittelet tai toteutat kestäviä työhönpaluun ja työssä jatkamisen ratkaisuja.
Sisällysluettelo

Osion kirjoittajat

Satu Tuomimäki, Pirjo Juvonen-Posti, Kimmo Tarvainen, Kirsi Unkila, Nina Nevala, Maarit Virtanen

Viittausohje

Tuomimäki S, Juvonen-Posti P, Tarvainen K, Unkila K, Nevala N, Virtanen M.  Tue työhönpaluuta ja työssä jatkamista.  Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu 2022.

4.1 Johdanto

Onnistunut työhönpaluu edellyttää työntekijän ja työnantajan yhdessä laatimaa suunnitelmaa, sen kirjaamista sekä molemminpuolista suunnitelmaan sitoutumista. Käytännössä työhönpaluuprosessissa tarvitaan useita toimijoita, jotka työskentelevät yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Työhönpaluussa voidaan hyödyntää erilaisia työkyvyn tuen palveluita, keinoja ja etuuksia. Usein suunnittelun ja seurannan tueksi järjestetään työterveysneuvotteluja.

Kuvio: Kuviossa esitetään eri tekijöiden välisiä yhteyksiä työssä pysymisen näkökulmasta.

 

Kuvio 16. Kuviossa esitetään eri tekijöiden välisiä yhteyksiä työssä pysymisen näkökulmasta.

Käsittelemme tässä osiossa yllä olevaan kuvaan liittyvää tutkimusnäyttöä. Tutkimustieto siitä, mikä on keskeistä työssä pysymisessä, täydentyy koko ajan.

Tutkimuksissa on todettu, että työhönpaluun onnistumiseen vaikuttavat työpaikan sosiaalinen ilmapiiri, työkavereiden tuki, työpaikan vuorovaikutussuhteet sekä työkavereiden mukaan ottaminen työhönpaluun toteuttamiseen. 

Työhönpaluun jälkeistä työssä pysymistä voidaan tukea työpaikan sosiaalisella tuella ja yhteisöllisyydellä. Vastuu kuntoutumisprosessista on työntekijän itsensä lisäksi johtajilla ja esihenkilöillä, työkavereilla sekä terveydenhuollon ja sosiaaliturvan edustajilla. 

Työterveyslääkärit pitävät työn muokkausta hyödyllisenä keinona tukea varhaista työhönpaluuta ja ehkäistä pitkittyvään sairauspoissaoloon liittyvää työstä syrjäytymistä. Näin erityisesti silloin, kun työntekijällä on tuki- ja liikuntaelinsairaus tai lieviä masennusoireita. 

Työkykyjohtaminen on työpaikan eri työkyvyn tuen toimintatavat yhteen kokoava lähestymistapa, jonka avulla työpaikka pystyy pitämään työkyvyltään erilaisista lähtökohdista tulevat henkilöt työssään. 

Kuntatyöpaikoilla, joiden HR:ssä työskenteli työkykykoordinaattori, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli muita kuntatyöpaikkoja vähäisempää. 

Käsitteitä 

Työhönpaluu 

Työhönpaluu tarkoittaa erityisesti tavallista pidemmän sairauspoissaolon jälkeistä paluuta omiin tai muokattuihin työtehtäviin.  

Työssä jatkaminen ja työssä pysyminen 

Työntekijän näkökulmasta työssä jatkaminen ja työssä pysyminen tarkoittavat työhön pääsyä, mahdollisuutta säilyttää työ sekä mahdollisuutta edetä työuralla. Työpaikan ja yhteiskunnan näkökulmasta tällä tarkoitetaan myös työntekoon ja työpaikkaan sitoutumista.  

Palveluiden ja etuuksien yhteensovittaminen 

Palveluiden ja etuuksien yhteensovittaminen tarkoittaa esimerkiksi työikäisten osallistumista kuntoutuspalveluun ja osa- tai kokopäiväisen työnteon mahdollistamista. Yhteensovittamiseen kuuluu myös ansiotulon ja muiden toimeentuloetuuksien yhdistäminen.   

4.2 Suunnitellun työhönpaluun jälkeen tavoitteena on työssä pysyminen

Sairauspoissaolon jälkeinen työhön palaaminen kannattaa suunnitella huolellisesti. Työntekijän yksilöllisen tilanteen kartoittamisen lisäksi selvitetään työn ja työympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja rajoitteet.  

Työhönpaluuta mietittäessä ja räätälöitäessä pyritään löytämään pysyviä ratkaisuja työntekijän työssä jatkamiseen. Pysyvään yhteiseen ratkaisuun voidaan päästä melko suoraviivaisesti, mutta usein tarvitaan asteittaista tai vaiheittaista etenemistä. Tällöin esimerkiksi väliaikaiset muutokset työtehtäviin ovat perusteltuja niissä tilanteissa, joissa työkyvyn odotetaan vielä kohentuvan. 

Työhönpaluun tukemisessa on huomioitava työntekijään, työhön ja työympäristöön liittyvät tekijät siten, että työssä jatkaminen on työhönpaluuvaiheen jälkeen niin työntekijän, tiimin kuin työnantajankin näkökulmista mielekästä ja myös taloudellisesti mahdollista. Tukemisen tavoitteena onkin mahdollistaa kestävä osa- tai kokoaikainen työhönpaluu.

Hyvän suunnitelman toteuttamista voidaan tukea erilaisilla palveluilla ja taloudellisilla etuuksilla. Tavoitteena on, että hyvin suunnitellun ja toteutetun työhönpaluun jälkeen työntekijä jatkaa työssään pysyvästi.  

4.3 Työhönpaluun erilaiset tilanteet

Työntekijän toimeentulo ja hänen tukipalvelunsa  työhönpaluun aikana rakennetaan yksilöllisesti, työntekijän tarpeiden pohjalta. Lisäksi useat eri lait säätelevät palveluihin pääsemistä ja työntekijän oikeutta toimeentuloetuuksiin. Palveluiden ja etuuksien yhteensovittaminen voi viedä aikaa.

Joissakin työhönpaluutilanteissa työnantajalla on mahdollisuus hakea taloudellista tukea, mutta valtaosa palveluista ja niihin liittyvistä etuuksista on työntekijän haettavissa. Tästä lisää kohdassa 4.4 Palvelut ja etuudet. Useisiin hakemuksiin liitetään myös työnantajan arvio tilanteesta, esimerkiksi tämän mahdollisuudesta muokata työtä työntekijän olemassa olevan työkyvyn mukaiseksi (Voit tutustua työn muokkauksen toimintamalliin osiossa Muokkaa työtä).  

Työhönpaluun yhteydessä sovitaan työjärjestelyistä, työntekijän toimeentulosta ja palkanmaksuun liittyvistä asioista. Aina pitää myös sopia, miten työyhteisölle kerrotaan mahdollisista työjärjestelyistä.  

Alle on koottu asiat, jotka pitää ottaa huomioon työhönpaluun eri tilanteissa työpaikan, työntekijän ja työterveyshuollon näkökulmista.  Voit myös ladata nämä tiedot: Työhönpaluun tilanteet (PDF).

4.4 Palvelut ja etuudet

Työntekijällä on mahdollisuus hakea työhönpaluun tukemiseen tarkoitettuja palveluja ja toimeentuloetuuksia. Lisäksi työnantajan on mahdollista saada kustannusten korvauksia. Osan palveluista ja etuuksista hakee työntekijä, osan työnantaja. Joissakin tilanteissa tarvitaan myös esimerkiksi esihenkilön ja työntekijän yhteistä hakemusten valmistelua. 

Esihenkilö voi saada apua hakemusasiakirjojen täyttämiseen esimerkiksi henkilöstöhallinnossa toimivalta työkykykoordinaattorilta. Työntekijä voi halutessaan pyytää apua esimerkiksi henkilöstön edustajilta kuten työsuojeluvaltuutetulta, luottamushenkilöltä tai työterveyshuollosta, esimerkiksi sosiaalialan asiantuntijalta.  

Kuvio: Työnantajan haettavaksi kuuluvat työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut ja etuudet.

 

Kuvio 17. Työnantajan haettavaksi kuuluvat työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut ja etuudet.

 

Kuvio: Työntekijän haettavaksi kuuluvat työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut ja etuudet.

Kuvio 18. Työntekijän haettavaksi kuuluvat työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut ja etuudet.

Katso lisätietoa

4.5 Työntekijän tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarve työhönpaluun tilanteissa on yksilöllinen. Yhteydenpito työntekijään sairauspoissaolon aikana auttaa käynnistämään prosessin oikeaan aikaan ja tunnistamaan yksilöllisen tuen tarpeen. 

Työpaikkojen työkyvyn tuen toimintamallissa voidaan kuvata myös työhönpaluuvaihetta. Työhönpaluun suunnitteluun kuuluu yleensä neuvottelu työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon edustajan kanssa. Näitä keskusteluja kutsutaan monilla eri nimillä, mutta tässä tietopaketissa kutsumme niitä työterveysneuvotteluiksi. 

Työterveysneuvottelussa työntekijä, esihenkilö ja työterveyshuollon edustaja neuvottelevat ja päättävät työhönpaluun ajankohdasta sekä työssä ja työpaikalla tarvittavista muutoksista. Työntekijä voi ottaa neuvotteluun mukaan tukihenkilön. Lisäksi voidaan keskustella siitä, miten muut toimenpiteet, kuten hoitoon tai kuntoutukseen osallistuminen, voidaan yhteensovittaa työntekemisen kanssa, tai milloin nämä estävät työntekemisen. 

Jos työhönpaluuta on edeltänyt pitkä poissaolo, työhönpaluun onnistumista ja työssä selviytymistä kannattaa seurata työterveysneuvottelujen avulla. 

Työterveysneuvottelut voidaan pitää kasvokkain tai verkkoyhteydellä. Työpaikan työkyvyn tukemisen mallissa voidaan kuvata, miten työterveysneuvottelujen järjestämisessä tulee toimia. Työterveysneuvottelussa kirjattu toimintaprosessi työhönpaluusta pitkittyneen sairauspoissaolon jälkeen auttaa sekä työntekijää työhönpalaamisessa että esihenkilöä tämän työkyvyn tukemisessa. 

Tutustu Työterveysneuvottelu-oppaaseen
Jos työpaikallasi ei ole tarkempia ohjeita, saat lisätietoa Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön -oppaasta.

4.6 Tietoa ja tukea esihenkilöille

Esihenkilö tarkastelee työhönpaluuvaihetta samanaikaisesti useista eri näkökulmista. Työntekijän tilanteen lisäksi hänen on otettava huomioon työn muutokset, työprosessien sujuvuus ja tehokkuus, tiimin työhyvinvointi ja esimerkiksi asiakaspalvelun laatu. Tietoa ja tukea ratkaisujen tueksi työhönpaluutilanteissa antavat oheisessa kuviossa esitetyt tahot.  

Kuvio: Tahot, joilta esihenkilö voi saada tietoa ja tukea työntekijän työhönpaluuta suunniteltaessa. 

 

Kuvio 19. Tahot, joilta esihenkilö voi saada tietoa ja tukea työntekijän työhönpaluuta suunniteltaessa. 

Lue lisää ja lähteet

Verkkoaineistot

THL: Vammaispalvelujen käsikirja https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja

Työterveyslaitos: Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön. http://www.ttl.fi/tyoterveysneuvottelu

Työkyky käyttöön – Vilma-Lotta Lehtokari. https://www.youtube.com/watch?v=HJxmOcvATL0

Työkyky käyttöön – Jukka Tolonen (erikoislääkärin työhönpaluu aivoinfarktin jälkeen). https://www.youtube.com/watch?v=umzm525W33c

Työkyky käyttöön – Emmi Hirvonen. https://www.youtube.com/watch?v=AnshmS-NTl4

Työ- ja elinkeinoministeriö: Vammaisten henkilöiden työllistymisen esteitä purettava. https://tem.fi/-/selvitys-vammaisten-henkiloiden-tyollistymisen-esteita-purettava 

Tieteelliset artikkelit

Dunstan D, Mortelmans K, Tjulin A, MacEachen E, (2015) The Role of Co-Workers in the Return-to-Work Process. International Journal of Disability Management Volume 10, e2, pp. 1–7.

Geisen T. Workplace Integration Through Disability Management. Kirjassa Escorpizo R, Bracke S, Homa D, Stucki G, toim Handbook of Vocational Rehabilitation and Disability Evaluation. Application and implementation of the ICF. Cham: Springer 2015;55–71.

Horppu R, Martimo K-P, Viikari-Juntura E, Lallukka T, MacEachen E (2016) Occupational Physicians’ Reasoning about Recommending Early Return to Work with Work Modifications. PLoS ONE 11(7): e0158588.

Kausto J, Mattila-Holappa P, Kaila-Kangas L, Oksanen T, Kivimäki M, Ervasti M (2020) Sairauspoissaolojen omailmoituskäytäntö, korvaavan työn malli, työkykykoordinaattoritoiminta ja osatyökyvyttömyysetuudet kunta-alalla. Työterveyslaitos. Helsinki.

Rydström I, Dalheim Englund L, Dellve L, Ahlstrom L (2017) Importance of social capital at the workplace for return to work among women with a history of long-term sick leave: a cohort study. BMC Nursing (2017) 16:38.