4. Tue työhön paluuta ja työssä jatkamista

Työn organisointi

Järjestetään työhön paluu -keskustelu työntekijän kanssa tai työterveysneuvottelu ennen työhön paluuta. Työnantajan edustaja tai esihenkilö sopii työntekijän kanssa työhön paluun ajankohdasta, työtehtävistä ja muista työehdoista (työajasta, palkasta, työntekopaikasta ym.). Jos työtä muokataan, hyödynnetään työpaikan toimintamallia ja sovitetaan vaikutukset työprosessiin ja muihin työntekijöihin. Työn uudelleenorganisointi on esihenkilön vastuulla. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa työyhteisölle tiedottamisesta. Työssä suoriutumisen seurannan tavoista ja aikatauluista sovitaan yhdessä. Tarkista toimenpiteet työpaikan toimintamallista.

Työn organisointi

Keskustellaan työntekijän kanssa ja/tai järjestetään työterveysneuvottelu ennen työhön paluuta ja kuntoutukseen hakeutumista.

Kuntoutukseen hakeuduttaessa ja sen alkaessa suunnitellaan työpaikan osallistuminen kuntoutukseen. Esihenkilö on tässä prosessissa tärkeä.

Mikäli kuntoutukseen osallistuminen edellyttää työn uudelleenorganisointia, on se esihenkilön vastuulla. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa työyhteisölle tiedottamisesta.

Tarkista toimenpiteet työpaikan toimintamallista.

Työn organisointi

Korvaavan työn käytännöt on usein määritelty tarkemmin joko alan työehtosopimuksessa tai työpaikan korvaavan työn mallissa. Tarkista, miten asia on työpaikallasi sovittu.

Työterveyslääkärin ja työntekijän tulee todeta, että estettä korvaavan työn tekemiseen ei ole. Korvaavaan työhön siirtyminen on useimmilla työpaikoilla työntekijälle vapaaehtoista.

Korvaava työ kestää määräajan. Työpaikan malleissa on voitu sopia korvaavan työn enimmäispituus, esim. 8 viikkoa. Työntekijä ja esihenkilö sopivat korvaavasta työstä, sen aloituksesta ja kestosta.

Työpaikan korvaavan työn seurannasta on voitu sopia erikseen, mutta ensisijaisesti seuranta on esihenkilön ja työntekijän välistä.

Työehtosopimuksissa ja/tai työpaikkakohtaisissa korvaavan työn malleissa on erikseen sovittu, miten korvaavassa työssä olevan työntekijän omaan työtehtävään tulee sijainen. Korvaavan työn päättyessä pidetään työterveysneuvottelu tai työhön paluu -keskustelu työntekijän kanssa.

Työn organisointi

Järjestetään työhön paluu -keskustelu työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa sekä työterveysneuvottelu ennen työhön paluuta.

Työterveyshuolto laatii kuntoutussuunnitelman. Työtehtävien tulee olla kokonaan uusia tai mukautettuja. Hakemuksen tekee työterveyshoitaja tai sosiaalialan asiantuntija.

Työterveyshuolto tekee päätöksen työkokeilusta, ja hakee kuntoutusta Kelasta lomakkeella KU 114. Tähän tarvitaan lääkärin arvio työkyvystä, mutta B-lausuntoa ei tarvita.
Työkokeilun voi käynnistää ennen Kelan päätöstä.

Työterveyshoitaja seuraa työkokeilun etenemistä sovitusti.

Työn organisointi

Työterveysneuvottelu järjestetään ennen työhön paluuta.

Neuvottelussa työnantajan edustaja tai esihenkilö sopii työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työhön paluun ajankohdasta, työtehtävistä ja muista työehdoista (työaika, palkka, työntekopaikka ym.).

Jos työtä muokataan, työn uudelleenorganisointi on esihenkilön vastuulla. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa työyhteisölle tiedottamisesta. Esihenkilö vastaa myös muutoksen vaikutusten sovittamisesta työprosessiin ja muihin työntekijöihin.

Neuvottelussa sovitaan lisäksi työssä suoriutumisen seurannan tavoista ja aikatauluista.

Työn organisointi

Järjestetään työhön paluu -keskustelu työntekijän kanssa tai työterveysneuvottelu ennen työhön paluuta.

Yhteistyöneuvottelussa sovitaan työhön paluun ajankohdasta, työtehtävistä ja muista työehdoista (työaika, mahdollinen palkka, mahdolliset koulupäivät, työntekopaikka ym.). Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön on hyvä ottaa mukaan myös työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen asiantuntija.

Jos työtä muokataan, sovitetaan vaikutukset työprosessiin ja muihin työntekijöihin. Työn uudelleenorganisointi on esihenkilön vastuulla. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa työyhteisölle tiedottamisesta.

Neuvottelussa sovitaan myös työssä suoriutumisen seurannan tavoista ja aikatauluista.

Työn organisointi

Järjestetään työhön paluukeskustelu työntekijän kanssa tai työterveysneuvottelu ennen työhön paluuta.

Kuntoutuksen suunnittelun on voinut tehdä myös vahinkovakuutuslaitoksen valitsema kuntoutuksen palveluntuottaja. Siinä tapauksessa se otetaan mukaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön. Kuntoutuksen suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä pidetään aktiivisesti yhteyttä vahinkovakuutuslaitokseen.

Yhteistyöneuvottelussa sovitaan työhön paluun ajankohdasta, työtehtävistä ja muista työehdoista (työaika, mahdollinen palkka, mahdolliset koulupäivät, työntekopaikka ym.).

Jos työtä muokataan, sovitetaan vaikutukset työprosessiin ja muihin työntekijöihin. Työn uudelleenorganisointi on esihenkilön vastuulla. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa työyhteisölle tiedottamisesta.
Neuvottelussa sovitaan myös työssä suoriutumisen seurannan tavoista ja aikatauluista.
Joissakin tapauksissa työntekijällä ei ole mahdollista palata omaan työpaikkaansa, vaan ammatillinen kuntoutus tapahtuu oman työpaikan ulkopuolella. Näissä tapauksissa kuntoutuksen suunnittelun ja toimeenpanon on voinut tehdä myös vahinkovakuutuslaitoksen valitsema kuntoutuksen palveluntuottaja, jolloin se otetaan mukaan uuden työpaikan yhteistyöhön.

Työn organisointi

Järjestetään työhön paluukeskustelu työntekijän kanssa ja työterveysneuvottelu ennen työhön paluuta.

Voidaan palata joko omaan työhön, jossa työaikaa on lyhennetty, tai muokattuihin työtehtäviin.

Yhteistyöneuvottelussa sovitaan työhön paluun ajankohdasta, työtehtävistä ja muista työehdoista (työaika, mahdollinen palkka, työntekopaikka ym.).

Jos työtä muokataan, sovitetaan vaikutukset työprosessiin ja muihin työntekijöihin. Työn uudelleenorganisointi on esihenkilön vastuulla. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa työyhteisölle tiedottamisesta.

Neuvottelussa sovitaan myös työssä suoriutumisen seurannan tavoista ja aikatauluista.

Työn organisointi

Työnantaja ja -tekijä sopivat työn aloittamisesta. Työterveyshuolto tekee työhöntulotarkastuksen.

Jos kyseessä on työ, johon liittyy erityinen sairastumisen vaara, työterveyshuolto ottaa kantaa henkilön sopivuuteen työhön.

Jos työntekijä todetaan työkyvyttömäksi, olennaista on arvioida työkyvyttömyyseläkkeen perusteena olevan sairauden vaikutukset työntekemiseen.

Työntekijällä on käytössään työterveyshuollon mukaiset palvelut.

Työn organisointi

Järjestetään työterveysneuvottelu, jossa käydään läpi kaikki työhön paluuta tukevat vaihtoehdot omalla työpaikalla sekä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet.

Turvatakseen toimeentulonsa, työntekijän on ilmoittauduttava työnhakijaksi TE- toimistoon, vaikka työsuhde olisi voimassa. Työnantaja kirjoittaa työntekijälle todistuksen siitä, että hänelle ei ole tarjota terveydentilalle soveltuvaa työtä.

Työterveyshuolto seuraa työntekijän tilannetta aktiivisesti.

Työnantaja voi myös irtisanoa työntekijän, jos tämä ei enää suoriudu työstä, mihin hänet on palkattu.
Mikäli työntekijä tulee irtisanotuksi, tietyin reunaehdoin hänellä säilyvät työterveyshuollon palvelut 6kk ajan irtisanomisesta.

Irtisanomisen yhteydessä on viimeistään tarkistettava työntekijän mahdollisuudet työeläkelaitoksen ammatilliseen kuntoutukseen. Samoin on varmistettava se, että hän pääsee työllisyydenhoidon työkyvyn tuen palveluihin.

Osasairausvapaa on hyvä keino tukea työhön paluuta silloin, kun työntekijä selviytyy osasta työtehtäviään. Paluu osa-aikaiseen työhön on vapaaehtoinen järjestely ja siihen tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Työterveyslääkäri tai muu työolosuhteet tunteva lääkäri arvioi järjestelyn sopivuuden ja varmistaa, ettei osa-aikainen työ vaaranna työntekijän terveyttä eikä toipumista.

Osasairauspäivärahajakson aikana työntekijän työaika on 40–60 % normaalista työajasta. Työnantaja, työntekijä ja työterveyslääkäri sopivat työn ja sairausloman suhteesta (40/60 %, 50/50 % tai 60/40 %). Jakson aikana työnantaja maksaa työntekijälle 40–60 % tämän palkasta ja Kela maksaa osasairauspäivärahaa 50 % normaalista sairauspäivärahasta. Työntekijä voi saada osasairauspäivärahaa, vaikka olisi saanut jo enimmäisajan sairauspäivärahaa.

Työjärjestely voi kestää yhtäjaksoisesti 12–150 arkipäivää, mukaan lukien lauantait. Osasairauspäivärahan edellytyksenä on ollut, että henkilö aloittaa osa-aikaisen työskentelyn oltuaan ensin sairauspäivärahan omavastuuajan poissa työstään. Lakimuutoksen 1.1.2023 myötä omavastuuaika voi kulua ja näin osa-aikaisen työn aloittaminen on mahdollista jo sairauspäivärahan omavastuuajalla. 

Tutkimusten mukaan työntekijät palaavat osasairauspäivärahalta työhön nopeammin kuin kokoaikaiselta sairauspoissaololta. Näyttöä on myös siitä, että monissa sairauksissa (esim. mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet) työ kuntouttaa ja edistää työntekijän toipumista. Osasairauspäivärahan aikana työntekijä pysyy työyhteisön ja työhön liittyvien verkostojen jäsenenä ja saa niiltä myös tukea. Työntekijän tulot ovat osasairauspäivärahan aikana monilla paremmat kuin kokoaikaisella sairauspäivärahalla.

Osasairauspäivärahalla työskentelevän työtehtävät voivat olla samoja kuin normaalisti, mutta hänen työaikaansa voidaan lyhentää. Työtehtävät voidaan räätälöidä työntekijän terveydentilan mukaisesti. Tässä voidaan hyödyntää työpaikan työn muokkauksen mallia. Voit tutustua työn muokkauksen toimintamalliin osiossa 5 Muokkaa työtä. Osasairausvapaalla ollut työntekijä palaa etuusjakson jälkeen entiseen kokoaikaiseen työhönsä.

Miten haetaan?

Kun työtehtävistä ja työajoista on yhdessä sovittu, työntekijä voi hakea osasairauspäivärahaa Kelan verkkosivuilla. Sivujen kautta voi lähettää hakemuksen ja sen liitteeksi kirjoitetun lääkärinlausunto B:n. Myös työnantaja voi lähettää osa-aikatyön tiedot Kelaan työnantajien asiointipalvelussa. Toinen vaihtoehto on tulostaa ja täyttää sairauspäivärahahakemus ja postittaa se Kelaan.

Kelan sivuilla olevalla laskurilla (www.kela.fi/laskurit) voi selvittää, miten osasairausloma vaikuttaa tulotasoon.

Esimerkki

Yliopistossa opettajana ja tutkijana työskentelevä Tiina on toipumassa nivelreuman takia tehdystä olkapääleikkauksesta ja on siksi työkyvytön. Hän suunnittelee esihenkilönsä kanssa osa-aikatyötä siten, että tekisi vain tutkimustyöhönsä liittyviä tehtäviään, kuten artikkelien lukemista ja kirjoittamista, ja lyhentäisi työaikaansa 50 %:lla. Työterveyslääkäri arvioi, onko hänen mahdollista palata työhön osasairauspäivärahan turvin ja voiko leikkauksesta toipuminen vaarantua.

Työntekijällä voi olla oikeus työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen, mikäli hänellä on sairaus tai vamma, joka voi lähivuosina aiheuttaa todennäköisen uhan työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. 

Yleisin ammatillisen kuntoutuksen muoto on työkokeilu. Muita ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat työhönvalmennus, oppisopimuskoulutus tai muu uudelleenkouluttautuminen sekä elinkeinotuki yrittäjiksi ryhtyville. Lisäksi on hyvä muistaa, että työeläkelaitokset tarjoavat ohjausta kuntoutussuunnitelman laatimiseen, mikäli suunnan hakemisessa tarvitaan apua. 

Työkokeilu voi auttaa työntekijää palaamaan sairauspoissaolon jälkeen kevennetysti takaisin omaan työhönsä tai se voi mahdollistaa hänen siirtymisensä uusiin, työntekijän terveydentilalle paremmin soveltuviin tehtäviin. 

Ennen työkokeilua on hyvä pitää työhön paluu -keskustelu tai työterveysneuvottelu työntekijän kanssa. Työkokeilu voidaan järjestää joko omalla tai jollakin toisella työpaikalla. Kuntoutuksen suunnittelun on voinut tehdä myös työeläkelaitoksen valitsema kuntoutuksen palveluntuottaja, jolloin se otetaan mukaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön. Yhteistyöneuvottelussa sovitaan työhön paluun ajankohdasta, työtehtävistä ja muista työehdoista (työaika, mahdollinen palkka, mahdolliset koulupäivät, työntekopaikka ym.). Neuvottelussa sovitaan myös työssä suoriutumisen seurannan tavoista ja aikatauluista. 

Mikäli työtä muokataan, sovitetaan työn muokkauksen vaikutukset työprosessiin ja muihin työntekijöihin. Työn uudelleenorganisointi on esihenkilön vastuulla. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa myös työyhteisölle tiedottamisesta. Voit tutustua työn muokkauksen toimintamalliin osiossa 5 Muokkaa työtä.  

Päivittäinen työaika voi työkokeilun aikana vaihdella 4–8 tunnin välillä ja sitä voidaan pidentää työkokeilun aikana asteittain. Työkokeilun tuntimäärä ei vaikuta kuntoutusetuuden määrään. Usein pelkkä työajan alentaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös työn muokkauksen keinoja. 

Työkokeilun kesto on yleensä 3 kuukautta, mutta perustelluista syistä sitä voidaan jatkaa. Jos kysymyksessä ovat työtehtävät, jotka vaativat uusien taitojen opettelua, työkokeilu voi jatkua työhönvalmennuksena, johon voidaan liittää lisä- tai täydennyskoulutusta.  

Esihenkilö tai työkokeilun ohjaaja seuraa työkokeilun sujumista työpaikalla. Työterveyshuolto puolestaan seuraa työntekijän terveydentilaa ja työkykyä. Mikäli työkokeilun aikana näyttää siltä, että työntekijä voi jatkaa työssään vain osa-aikaisesti, voi hän selvittää oikeutensa osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. 

Työkokeilun aikana pidetään seurantapalavereja yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Työkokeilun jälkeistä aikaa koskevat suunnitelmat valmistellaan ja sovitaan työkokeilun aikana. 

Työkokeilu voi työpaikan käytännön mukaisesti olla joko palkallinen tai palkaton. Jos työkokeilu on palkallinen, maksaa työnantaja työntekijälle palkkaa, ja eläkevakuuttaja maksaa työnantajalle kuntoutusetuuden palkkaa vastaavalta osalta. Palkattomassa työkokeilussa eläkevakuuttaja maksaa kuntoutusetuuden suoraan työntekijälle: tällöin työnantaja ei maksa palkkaa. 

Miten haet?

Työeläkelaitoksilla on verkkosivuillaan sähköiset asiointipalvelut, joiden kautta hakemus ammatilliseen kuntoutukseen tehdään. Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto B terveydentilasta ja ammatillisen kuntoutuksen tarpeesta. Lisäksi hakemukseen on hyvä liittää muistio työpaikan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyöneuvottelusta. 

Hakemuksessa ei välttämättä tarvitse olla tarkkaa suunnitelmaa ammatillisen kuntoutuksen muodosta. Tällöin työeläkelaitokselta voi saada niin sanotun ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätöksen, joka on voimassa 9 kuukautta. Tämä antaa aikaa hyvän ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman tekemiselle. Jos suunnitelma on jo valmis, se kirjoitetaan hakemukseen. 

Työeläkelaitoksen myönteisen kuntoutuksen oikeuspäätöksen yhteydessä annetaan myös arvio työntekijän henkilökohtaisesta kuntoutusrahan määrästä. Usein määrän tietäminen etukäteen motivoi ja rohkaisee suunnitelmien edistämiseen. 

Työeläkelaitosten lisäksi työkokeilua järjestävät myös Kela, tapaturma- ja liikennevakuuttajat sekä työterveyshuollot. Lisäksi TE-toimisto järjestää työkokeiluja työttömille työnhakijoille (Taulukko 4).

Taulukko 4.

Työterveyshuollon päätöksellä toteutettava työkokeilu

Työterveyshuoltolain 12 §:n perusteella voidaan käynnistää työterveyshuollon päätöksellä toteutettava työkokeilu. Sen edellytyksenä on, että työntekijällä on työterveyshuollossa todettuja työkykyongelmia ja arvioitu kuntoutuksen tarve, mutta ei oikeutta työeläkelaitoksen ammatilliseen kuntoutukseen. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja osallistuu merkittävästi työkykyä tukevan varhaiskuntoutuksen kustannuksiin. 

Työterveyshuollon työkokeilu soveltuu hyvin esimerkiksi sairauslomalta palaavalle työntekijälle tai nuorille työntekijöille, joilla ei vielä työhistoriansa takia ole oikeutta työeläkelaitoksen kuntoutukseen. Työkokeiluun voidaan kuitenkin ryhtyä ilman, että työntekijällä olisi merkittäviä sairauspoissaoloja: riittää, kun henkilöllä on terveyteen liittyvä rajoite, joka merkittävästi haittaa hänen selviytymistään työtehtävissä.

Työterveyshuollon työkokeilu edellyttää, että henkilön tavallisia työtehtäviä on merkittävässä määrin muokattu hänen terveydentilalleen soveltuvammiksi tai hän kokeilee kokonaan uusia tehtäviä. Työkokeilupäivän tulee matkoineen kestää vähintään 4h ja se voi kestää 45 arkipäivää. 

Työkokeilu suunnitellaan, päätetään ja toteutetaan yhteistoiminnassa työterveyshuollon, työpaikan ja työntekijän kanssa. Neuvotteluissa sovitaan työtehtävistä, työajasta, perehdytyksestä ja työkokeilun seurannasta ja ne kirjataan suunnitelmaan. Työterveyshuolto toteaa työkykyongelman, kuvaa ne ja arvioi kuntoutuksen tarpeen. Työkokeilun aloittamiseen ei tarvita lääkärinlausuntoa B:tä, vaan työterveyshuolto tekee työkokeilun aloittamisesta ilmoituksen Kelaan lomakkeella KU114. Työntekijä hakee kuntoutuksen ajalle kuntoutusrahapäätöksen lomakkeella KU 112, jonka perusteella Kela maksaa kuntoutusrahan työnantajalle. Työntekijä saa työkokeilun ajalta palkkaa. 

Esimerkki

Ritva työskentelee päivittäistavarakaupan kassalla. Työ on vuosien myötä muuttunut paljon, ja Ritvan työpaikka on siirtynyt ympärivuorokautiseen aukioloon. Yötyö on alkanut kuormittaa Ritvan jaksamista merkittävästi. Työterveyshuolto, esihenkilö ja Ritva sopivatkin työterveyshuollon työkokeilun toteuttamisesta päivittäistavarakaupan palvelutiskillä, joka ei ole avoinna ympärivuorokautisesti. Yhteistyöneuvottelussa sovittiin työkokeilun aloittamisesta, kestosta ja perehdytyksestä. Työterveyshuollon sosiaalialan asiantuntija lähetti päätöksestä Kelaan lomakkeen KU 114, jonka perusteella Kela maksoi työnantajalle kuntoutusrahan. Työterveyshoitaja seurasi kokeilun etenemistä. Työkokeilun päätteeksi pidettiin yhteisneuvottelu jossa sovittiin Ritvan työllistymisestä palvelutiskille. Työnantajalla oli lisäksi tarjota organisaation täydennyskoulutusta palvelutiskillä työskentelyyn. 

Lue lisää Janita Julkusen blogeista:

Työkokeilu mahdollisti asteittaisen työhön paluun

Mielenterveyden tukeminen on koko työyhteisön asia

Osakuntoutustuki on määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke. Osakuntoutustukea voi hakea, jos työkyky ei riitä kokoaikaiseen työhön tai paluu kokoaikaiseen työhön ei sairauspoissaolon jälkeen onnistu. Osakuntoutustuki myönnetään, mikäli arvioidaan, että henkilön työkyky on palautettavissa hoidon ja kuntoutuksen avulla. Osakuntoutustuen tavoitteena onkin ennen kaikkea tukea työntekijää palaamaan joustavammin täysiaikaiseen työhön. 

Osakuntoutustukea voidaan myöntää työkokeilun jatkoksi, mikäli paluu kokoaikaiseen työhön ei ole henkilön työkyvystä johtuen ollut tälle mahdollista. Osakuntoutustuki on myös keino sopeuttaa työntekijän työtehtäviä tämän terveydentilalle soveltuviksi. Jos työntekijällä on krooninen sairaus, osakuntoutustuen avulla on mahdollista säilyttää työelämäyhteys ja antaa samalla aikaa ja tilaa terveydentilan hoitoon ja kuntoutukseen. Osakuntoutustuen aikana hyödynnetään työpaikan työn muokkauksen malleja. 

Osakuntoutustuella työskennellessä työterveyshuollon ja esihenkilön seuranta ja tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä ja auttavat työntekijää kuntoutumisessa. Jos työntekijä terveydentila sen sallii, osakuntoutustuella on mahdollista nostaa työaikaa vähitellen samalla tavoin kuin työkokeilussa. Ansiorajakin voi tapauskohtaisesti ylittyä ja osakuntoutustuen maksatus jatkua, mutta näistä tilanteista täytyy neuvotella työeläkelaitoksen kanssa. 

Osakuntoutustuki voi toimia työntekijän tukena toipumisvaiheessa, jolloin se mahdollistaa työkokeilua pidemmän asteittaisen työhön paluun. Toisaalta, jos henkilön sairaus on pysyvä, tuki mahdollistaa työelämässä jatkamisen: etenevissä sairauksissa se saattaa siirtää täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen ajankohtaa. 

Osakuntoutustuella ollessa ansiot saavat olla enintään 60 % työkyvyttömyyttä edeltäneestä ansiotasosta. Osakuntoutustuen määrä on puolet kuntoutustuen määrästä. 

Esimerkki

Kansainvälisen taloushallinnon yrityksen kirjanpito-osastolla työskentelevä Matti oli sairastunut masennukseen. Hän oli jo toipumassa sairaudestaan, mutta koki edelleen jaksamisensa ja keskittymiskykynsä alentuneiksi. Työeläkelaitos oli tukenut työkokeilua Matin omalla työpaikalla. Työkokeilun tulos oli, että Matin terveydentila ei vielä riittänyt kokoaikaiseen työskentelyyn. Työeläkelaitos olikin myöntänyt Matille osakuntoutustuen 10 kuukauden ajalle. Työterveysneuvottelussa sovittiin Matin osa-aikaisesta työskentelyssä omalla osastollaan, mutta mukautetulla työnkuvalla ja osittaisella työajalla. Yhteistyöhön otettiin mukaan myös työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen asiantuntija. Matti ja esihenkilö sopivat yhdessä työn organisoinnista ja työyhteisölle tiedottamisesta. Työterveyshuollon sovittiin seuraavan Matin vointia aktiivisesti.

Osatyökyvyttömyyseläke on toistaiseksi voimassa oleva päätös. Sitä voidaan hakea, kun työntekijä on kokoaikatyössä, hänen työkykynsä on alentunut vähintään 40 % ja osittaisen työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden. 

Työpaikalla tuetaan työntekijän työkykyä varhaisen tuen ja työn muokkauksen keinoin. Mikäli tämän työkyky ei kuitenkaan riitä, työterveyshuollossa tehdään terveydentilan ja työkyvyn selvittely. Lääkäri kirjoittaa osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemista varten B-lausunnon. Työntekijä hakee työeläkelaitoksesta ennakkopäätöksen eläkkeestä. Työnantaja tekee hakemukseen selvityksen työssä jatkamisesta. 

Osatyökyvyttömyyseläkkeestä tehdään ennakkopäätös, johon on laskettu myös osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä. Samalla työntekijä saa tiedon siitä, miten paljon voi saada palkkaa eläkkeen lisäksi. Päätös on voimassa 9 kuukautta. Tämä aika kannattaa hyödyntää, kun suunnitellaan työntekijän terveydentilalle parhaiten soveltuvaa työnkuvaa. 

Jos työntekijä tekee osatyökyvyttömyyseläkkeellä töitä, saa hän eläkkeen lisäksi palkkaa. Osatyökyvyttömyyseläke jatkuu siihen asti, kunnes työntekijä alkaa saada vanhuuseläkettä. 

Esimerkki

Kansainvälisen taloushallinnon yrityksen kirjanpito-osastolla työskentelevä Matti oli sairastunut masennukseen. Toipumisvaiheessa työeläkelaitos oli tukenut työkokeilua Matin omalla työpaikalla. Matin terveydentilan ei kuitenkaan arvioitu vielä riittävän kokoaikaiseen työskentelyyn. Työeläkelaitos myönsi Matille osakuntoutustuen. Matti jatkoi työskentelyä muokatulla työnkuvalla ja vähennetyllä työajalla. Työterveyshuolto seurasi Matin työkykyä aktiivisesti koko osakuntoutustuella työskentelyn ajan. Pyrkimykset lisätä työaikaa vaikuttivat Matin terveydentilaan negatiivisesti, ja hänelle kertyi sairauspoissaoloja. Työterveyshuollossa tehtiin terveydentilan ja työkyvyn selvitys. Myös hoito- ja kuntoutusverkostoa konsultoitiin. Lääkäri päätyi kirjoittamaan B-lausunnon osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemista varten. Työnantaja teki hakemukseen selvityksen Matin mahdollisuuksista jatkaa työssä. Matti sai osatyökyvyttömyyseläkepäätöksen, ja pystyi jatkamaan työssä osa-aikaisesti.

Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Kuntoutustukea voi hakea, mikäli työkyvyttömyys jatkuu sairauspäivärahan enimmäiskauden (300 pv) jälkeen. Kuntoutustuen määrä lasketaan työntekijän ansioiden perusteella. Kuntoutustuen henkilökohtaisen määrän työntekijä voi tarkistaa työeläkelaitokselta.

Kuntoutustuen päättymisen jälkeen tarkoituksena on palata takaisin työelämään hoidon ja kuntoutuksen avulla. Konkreettinen työhön paluun suunnittelu on hyvä tehdä työterveysneuvottelussa työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon, ja se kannattaa aloittaa kuntoutustukijakson aikana. Työstä poissaoloa ei kannata turhaan pitkittää, sillä tutkimukset osoittavat, että mitä pidempään työntekijä on kuntoutustuella, sitä suurempi eläköitymisen riski hänellä on.

Tavanomaisempaa kuitenkin on, että työhön paluu kuntoutustukijakson jälkeen tapahtuu työkokeilun avulla. Työkokeilun ajalta työntekijälle maksetaan kuntoutusrahaa, joka on 33 % kuntoutustukea suurempi. Arvioidun kuntoutusrahan määrän voi tarkistaa omalta eläkevakuutusyhtiöltä. Jos työntekijä saa työkokeilun ajalta palkkaa, kuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle palkkaa vastaavalta osalta.

Mikäli kuntoutustuen jatkamisen kriteerit eivät täyty, mutta työnantajalla ei ole osoittaa työntekijälle hänen työkyvylleen sopivaa työtä, tulee työntekijän ilmoittautua TE-toimistoon työssä olevaksi työnhakijaksi saadakseen työttömyysturvaa. Tällöin työnantajan tulee kirjoittaa työntekijälle todistus siitä, että työpaikalla ei ole tarjota työntekijän terveydentilalle soveltuvaa työtä. Työsuhde voi silti olla voimassa ja työterveysyhteistyö jatkua. Tällaisissa tapauksissa on ensiarvoisen tärkeätä pitää aktiivisesti yhteyttä työeläkelaitokseen, jotta väylä takaisin työelämään löytyisi ammatillisen kuntoutuksen avulla.

Vammaisen henkilön siirtyminen työelämään voi tarkoittaa työllistymistä uuteen työpaikkaan tai paluuta takaisin omalle työpaikalle sairauspoissaolon jälkeen. Vammainen henkilö voi palata työelämään myös jättämällä työkyvyttömyyseläkkeensä lepäämään.

Työllistyminen avoimille työmarkkinoille voi tapahtua tuetun työllistymisen menetelmien avulla. Tuettu työllistyminen tarkoittaa, että henkilö saa apua esimerkiksi työhönvalmentajalta työn hakemiseen, työn aloittamiseen ja työssä suoriutumiseen.

Vammainen henkilö on oikeutettu saamaan työttömänä työnhakijana samat TE-palvelut kuin muutkin työnhakijat. Vammaisen henkilön TE-palvelujen työllistymisen edistämisen tärkeitä keinoja ovat erityisesti palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, todistus suurtyönantajalle ja työhönvalmentajan palvelut.

Vammaisen henkilön työllistyminen

Vammainen henkilö voi tarvita työllistyessään työn muokkausta. Työnantaja voi saada TE-toimistosta työolosuhteiden järjestelytukea työpaikan ulkoisissa olosuhteissa tehtäviin muutoksiin. Muutokset voivat tarkoittaa esteettömiä tiloja ja saavutettavia palveluita, säädettäviä työpisteitä tai työtä helpottavia työ- ja apuvälineitä, ja ne ovat tärkeitä erityisesti liikunta- ja aistivammaisille työntekijöille. Työ voi edellyttää myös erilaisia teknologiaratkaisuja kuten tietokoneohjelmia, sovelluksia, asetuksia tai digitaalisia palveluja.

Vammainen työntekijä voi tarvita työssään toisen henkilön apua. Työnantaja voikin saada työolosuhteiden järjestelytukea myös silloin, kun toinen työntekijä auttaa vammaista työntekijää säännöllisesti jossakin työtehtävässä. TE-palveluista työntekijä voi saada työhönvalmentajan apua. Puhevammaiset työntekijät voivat saada työhön Kelan tulkkipalvelua. Lisäksi asuinkunta voi vammaispalvelulain perusteella myöntää vammaiselle työntekijälle henkilökohtaisen avustajan, joka auttaa tätä työssä.

Vammainen työntekijä voi saada asuinkunnaltaan vammaispalvelulain perusteella tukea myös työmatkojen kulkemiseen. Tämä tarkoittaa vamman tai sairauden vaatimia auton muutostöitä tai mahdollisuutta käyttää taksia työmatkoilla.

Apuvälineet

Kela voi myöntää henkilökohtaisia apuvälineitä työhön tai opiskeluun, jos henkilön sairaus tai vamma niitä edellyttää. Sellaisia ovat esimerkiksi näkövammaisten lukutelevisio, pistenäyttö, isokokoinen näyttö tai tietokone.

Henkilö voi saada julkisesta terveydenhuollosta kuten terveyskeskuksesta tai sairaalasta apuvälineitä, jotka eivät liity työhön tai opiskeluun. Tällaisia ovat esimerkiksi liikkumisen apuvälineet, joita henkilö käyttää myös työmatkoilla ja työpaikalla.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja terapiat

Vammainen henkilö saa työkykynsä tukemiseksi usein myös vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja terapiaa. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on Kelan kustantamaa kuntoutusta alle 65-vuotiaille.  Sitä varten tarvitaan aina kuntoutussuunnitelma. Kuntoutus pyrkii siihen, että ihminen pystyy sairaudesta tai vammasta huolimatta tekemään työtä tai selviytyy toiminnoistaan aiempaa paremmin. Kuntoutuksen tavoitteet liittyvät näin suoriutumiseen ja osallistumiseen eivätkä ole hoidollisia. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen keinoja ovat mm. eri terapiat, moniammatillinen kuntoutus sekä sopeutumisvalmennus.

Vammainen työntekijä voi saada Kelan järjestämää fysio-, toiminta- ja puheterapiaa sekä neuropsykologista kuntoutusta. Terapiat voivat olla yksilö- tai ryhmäterapioita ja niiden tavoitteena on edistää henkilön työ- ja opiskelukykyä sekä tukea opintojen edistymistä, työelämään siirtymistä, työssä jatkamista ja työhön paluuta. Kela myöntää kuntoutussuunnitelman perusteella terapioita yleensä yhdeksi ja korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.