Kestävä kehitys työelämässä

Kestävyysmurros tarkoittaa laajaa ja monialaista prosessia kohti ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa, joka turvaa hyvinvoinnin nykyisille ja tuleville sukupolville. Se edellyttää vuoropuhelua eri toimijoiden välillä sekä kestävien ratkaisujen löytämistä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. On tärkeää ymmärtää, että kestävyyden eri osa-alueita ei voi edistää toisistaan erillään, vaan ne on otettava huomioon kaikessa toiminnassa yhtäaikaisesti ja toisiinsa vaikuttavina tekijöinä.

Työpaikoilla on keskeinen rooli kestävyysmurroksen toteuttamisessa. Tähän on useita syitä:

• Resurssien hallinta ja käyttö: Työpaikoilla tehdään jatkuvasti päätöksiä, jotka vaikuttavat ympäristöön, ihmisiin ja talouteen. Valinnoillaan ne voivat edistää energian, materiaalien ja muiden resurssien kestävää käyttöä sekä ihmisten hyvinvointia.
• Rakenteet ja toimintatavat: Työpaikat toimivat linkkinä yksilöiden ja yhteiskunnan välillä, esimerkiksi työturvallisuuden, työterveyden ja henkilöstöhallinnon rakenteiden kautta. Työpaikat muuttavat yhteiskunnalliset päätökset käytännön toiminnaksi.
• Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Suurilla organisaatioilla on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus. Kun työpaikat sitoutuvat kestävään kehitykseen, ne voivat vaikuttaa yhteiskunnallisiin muutoksiin ja toimia suunnannäyttäjinä.
• Verkostot ja yhteistyö: Yritykset, julkinen sektori ja tutkimuslaitokset ovat usein verkostoituneet keskenään ja voivat edistää kestävyysmurrosta yhdessä. Yhteistyö mahdollistaa vaikuttavampien ratkaisujen kehittämisen.
• Innovaatiot ja kehitys: Työpaikat  ovat keskeisiä innovaatioiden ja uusien teknologioiden kehittäjiä. Ne voivat kehittää ympäristöystävällisiä palveluita, tuotteita ja tuotantoprosesseja.
• Vaikutus asenteisiin ja kulttuuriin: Työpaikkojen kulttuuri ja arvot vaikuttavat työntekijöiden asenteisiin ja käyttäytymiseen. Työpaikat voivat kannustaa työntekijöitään tekemään kestävämpiä valintoja sekä työssä että muussa elämässä.
• Työntekijöiden hyvinvointi: Työpaikat voivat edistää työntekijöiden hyvinvointia monin tavoin. Hyvinvointiin vaikuttavat mm. työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu, yhteisöllisyys, mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, turvalliset työolosuhteet, kehittymismahdollisuudet ja oikeudenmukainen palkkaus.

Kestävyysmurroksen toteuttaminen edellyttää työpaikoilta ymmärrystä siitä, mitä kestävyys tarkoittaa juuri heidän toimintaympäristössään, sekä keskustelua siitä, miten kestävyys näkyy työpaikan arjessa – ja miten se ohjaa käytännön toimia ja valintoja.

Ekologinen kestävyys tarkoittaa luonnonvarojen ja ekosysteemien vastuullista käyttöä ja suojelua siten, että ympäristön elinkelpoisuus ja uusiutumiskyky säilyvät. Sen keskiössä ovat luonnonvarojen kestävä käyttö, monimuotoisuuden turvaaminen, ympäristön pilaantumisen ehkäisy ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Esimerkkejä, miten työpaikat voivat edistää ekologisesti vastuullista työelämää: 

• Energiankulutus ja uusiutuva energia:  Toimitilojen käytön tehostaminen, talo- ja tietoteknisten järjestelmien energiatehokkuuden parantaminen sekä kulutuksen seuranta auttavat vähentämään ympäristökuormitusta. Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin pienentää hiilijalanjälkeä ja tukee kestävää energiantuotantoa.
• Jätteiden vähentäminen ja kierrätys: Työpaikat voivat vähentää luonnonvarojen kulutusta, kun ne minimoivat hukkaa, korjaavat vanhaa, lisäävät yhteiskäyttöä ja suosivat uudelleenkäytettäviä tuotteita ja materiaaleja. Lisäksi on tärkeää, että käytöstä poistettavat materiaalit lajitellaan ja kierrätetään asianmukaisesti.
• Kestävät kuljetukset: Organisaatiot voivat kannustaa työntekijöitään käyttämään julkista liikennettä, pyöräilemään, kävelemään tai hyödyntämään kimppakyytejä. Yritykset voivat optimoida logistiikkaketjunsa ja siten vähentää kuljetusten ympäristövaikutuksia.
• Vastuullinen hankinta: Organisaatiot voivat suosia  sellaisten toimittajien tuotteita ja palveluita, jotka noudattavat kestävän kehityksen periaatteita ja vähentävät ympäristövaikutuksiaan.

Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhteiskunnan kykyä tarjota olosuhteet, joissa kaikki voivat elää turvallista, oikeudenmukaista ja laadukasta elämää. Se korostaa ihmisten hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä sekä pyrkimystä vähentää eriarvoisuutta ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta.

Esimerkkejä, miten työpaikat voivat edistää sosiaalisesti vastuullista työelämää:

• Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus: Työpaikat voivat luoda monimuotoisen ja inklusiivisen työympäristön, jossa eri taustoista tulevat työntekijät tuntevat olonsa tervetulleiksi ja arvostetuiksi. Työantajan tulee varmistaa, että työntekijöillä on tasapuoliset mahdollisuudet kehittyä, oppia ja edetä urallaan.
• Turvallinen työympäristö: Työpaikkojen tulee tarjota turvallinen ja terveellinen työympäristö, jossa työntekijät voivat työskennellä ilman pelkoa fyysisistä tai psyykkisistä terveysriskeistä.
• Yhteisöllisyys ja yhteistyö: Tiimityötä ja yhteisöllisyyttä korostavilla työpaikoilla työntekijät tuntevat kuuluvansa joukkoon ja voivat toimia yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
• Työelämän ja muun elämän tasapaino: Esimerkiksi joustavat työaikajärjestelyt ja etätyömahdollisuudet voivat tukea työn ja muun elämän tasapainottamista. 

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa vastuullista taloudellista toimintaa, joka tukee pitkän aikavälin hyvinvointia ja kilpailukykyä vahingoittamatta ympäristöä tai yhteiskuntaa. Talouden ja toiminnan tulee pysyä luonnon kantokyvyn asettamissa rajoissa. Taloudellinen kestävyys korostaa vakaata kehitystä ja resurssien tehokasta käyttöä sekä pyrkii edistämään työllisyyttä ja vähentämään taloudellista eriarvoisuutta.

Esimerkkejä, miten työpaikat voivat edistää taloudellisesti vastuullista työelämää:

• Vastuullinen taloudenpito: Organisaatiot voivat huolehtia taloudellisesta vakaudesta pitkällä aikavälillä esimerkiksi riskienhallinnan, strategisen suunnittelun ja vastuullisten investointien avulla.
• Kestävä liiketoimintamalli: Organisaation liiketoiminta on kestävää, kun se huomioi  taloudellisen kannattavuuden ohella ympäristölliset ja sosiaaliset näkökohdat. Työpaikkojen ja toimialojen tulee oppia tunnistamaan, miten niiden liiketoiminta pysyy luonnon kantokyvyn rajoissa. Kestävän liiketoimintamallin piirteitä ovat mm. koko arvoketjun vastuullisuus, asiakaslähtöisyys ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointi. 
• Resurssitehokkuus: Optimoimalla energian, veden ja raaka-aineiden käyttöä työpaikat voivat samanaikaisesti säästää kustannuksia ja vähentää ympäristövaikutuksia.