Teknologia ja hyvinvointi

Digitalisaatio muuttaa työn tekemisen tapoja eri toimialoilla ja tehtävissä. Digitalisaation vaikutukset työhön ja työhyvinvointiin eivät ole kuitenkaan suoraviivaisia. Niihin vaikuttaa tapa, jolla uusia teknologioita otetaan käyttöön ja sovelletaan. Digitalisaatio ei ole puhtaasti teknologinen vaan ennen kaikkea sosiotekninen muutos, jonka yhteydessä on tärkeää tukea ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja toimijuutta.
Lähikuva käsistä kannettavan tietokoneen äärellä.
Sisällysluettelo

Tekoäly ja robotiikka

Tekoälyllä tarkoitetaan yleisesti tietokonetta tai tietokoneohjelmaa, joka kykenee älykkäänä pidettäviin toimintoihin. Tekoälyn kehitystä ovat viime vuosina edistäneet koneiden laskentatehon kasvu, tietoliikenneyhteyksien nopeutuminen, digitaalisessa muodossa olevan datan määrän lisääntyminen ja koneoppimisalgoritmien kehittyminen. 

Nykyisille tekoälysovelluksille on kuitenkin tyypillistä, että ne kykenevät suorittamaan vain ennalta määrättyjä ja suhteellisen kapeita tehtäviä siihen ohjelmoidun logiikan perusteella. Ihmisen kaltaiseen itsenäiseen ajatteluun ei tekoäly vielä pysty.  

Uudet tekoälyratkaisut näyttäytyvät työelämässä usein erilaisina robotteina. Niiden kirjo ulottuu perinteisistä teollisuusroboteista virtuaalisessa maailmassa toimiviin laitteisiin, kuten hakukoneisiin, keskusteleviin chattibotteihin, sosiaalisiin robotteihin ja itseohjautuviin kulkuvälineisiin. Robotit toimivat tehtävän mukaan joko ihmisen työpanosta korvaavissa tai ihmisen kykyjä ja älykkyyttä avustavissa tai laajentavissa rooleissa.  

Suurin hyöty roboteista ja muista työelämän tekoälyratkaisuista saadaan silloin, kun ne toimivat ihmisen ”tukiälynä” edistäen ihmisen oman osaamisen ja luovuuden hyödyntämistä työssä.

Esineiden internet

Esineiden internetillä (IoT, Internet of Things) tarkoitetaan fyysisiä ja digitaalisia laitteita, jotka ovat yhteydessä internetiin ja samalla keräävät ja jakavat tietoa. Laitteilla on antureihin, ohjelmistoihin ja tietoliikenneyhteyteen perustuva kyky aistia ympäristöään. Ne viestivät ja toimivat aistimansa datan perusteella älykkäästi. 

Internetiin kytkeytyvien laitteiden määrä kasvaa nopeasti. Tämän vaikutuksia työelämässä ja koko yhteiskunnassa voi verrata internetin tai matkapuhelinten tuloon.    

Esineiden internet koskee vastedes lähes kaikkia sähköä käyttäviä laitteita, joiden tieto on siirrettävissä eteenpäin. Tämä luo edellytyksiä monien toimintojen automatisoinnille ja auttaa esimerkiksi kehittämään uudenlaisia palveluja, integroimaan prosesseja yhä paremmin toisiinsa tai tukemaan ihmisiä heidän jokapäiväisissä toiminnoissaan. 

Esineiden internetiä voidaan hyödyntää riski- ja vaaratilanteiden ennakoinnissa. Samalla entistä tärkeämmiksi nousevat erilaiset tietoturvaan ja -suojaan liittyvät kysymykset.

Lisätty ja virtuaalinen todellisuus

Digitaaliset maailmat sulautuvat todellisuuteen eli reaalimaailmaan entistä aidomman tuntuisesti erilaisten päätelaitteiden kautta. 

Lisätyssä todellisuudessa (Augmented Reality, AR) reaalimaailmaan tuodaan yksittäisiä digitaalisia elementtejä. Virtuaalisessa todellisuudessa (Virtual Reality, VR) sen sijaan laitteiden avulla käyttäjälle luodaan kokonaan keinotekoinen digitaalinen näkymä. 

Lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden sovelluksia on käytössä eri toimialoilla esimerkiksi koulutuksessa, etäläsnäolossa, huoltotehtävissä ja simulaatioissa.  

AR- ja VR-sovellusten avulla on monissa tehtävissä mahdollista kehittää uudenlaisia oppimisratkaisuja. Työntekijöiden altistumista haitallisille tai vaarallisille työympäristöille voidaan vähentää. Tehtävien sisältämää fyysistä, psyykkistä tai kognitiivista kuormitusta voidaan pienentää. Kognitiivinen kuormitus liittyy esimerkiksi ihmisen tarkkaavaisuuteen, muistiin sekä havainto- ja ajattelukykyyn. 

Samalla on pidettävä huolta siitä, ettei työntekijöiden ymmärrys ja tuntuma reaalimaailman prosesseista katoa sovellusten avulla. Laitteiden käytettävyyttä ja tietoturvaa koskevan osaamisen merkitys kasvaa myös työturvallisuus- ja työhyvinvointikysymyksenä.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Tuomo Alasoini

Tuomo Alasoini

tutkimusprofessori
Sähköpostiosoite
tuomo.alasoini [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2577

Avainsanat

teknologia
tekoäly
Työelämän muutos
Työhyvinvointi ja työkyky