Vastuullinen työkyvyn tuki – TYÖOTE

Tavoitteet
Työikäisen terveydenhuoltoa järjestää Suomessa moni toimija, eikä yhteistyö aina välttämättä toimi optimaalisesti työikäisen työkyvyn parhaaksi. Parantamalla erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä on mahdollista tehostaa työntekijän hoito-, kuntoutus- ja työhön paluun prosessia.
Hankkeessa muodostettavassa TYÖOTE-toimintamallissa työterveyshuolto ottaa koordinointivastuun erikoissairaanhoidossa tai sote-keskuksessa hoidetusta potilaasta ja huolehtii jatkotoimista, jotta työntekijä voi palata mahdollisimman pikaisesti työkykyisenä töihin. Näin työterveyshuollon osaaminen työkykyasioissa saadaan nykykäytäntöä nopeammin ja systemaattisemmin julkisen terveydenhuollon hyödynnettäväksi.
TYÖOTE-malli koskee työssä olevia, joilla on järjestetty työterveyshuolto. Heille suunnatun palvelu- ja kuntoutusjärjestelmän kehittäminen vapauttaa julkisia resursseja niille, joilta työterveyshuolto puuttuu. TYÖOTE-toimintamallin toimivuus mitataan hankkeessa tehtävillä auditoinneilla.

Kuva: TYÖOTE-toimintamalli. Erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon rooli suhteessa työikäisen työhön paluuseen tai työkyvyttömäksi toteamiseen. Kuvio muokattu alun perin Suomen Lääkärilehdessä 2019;74(17)1048-1051 julkaistusta kuvasta. Lähete työkyvyn arvioimiseksi ja tukemiseksi voidaan tehdä riippumatta potilaan työterveyshuoltosopimuksen laajuudesta.
Aineistot ja menetelmät
Kolme vuotta kestävässä hankkeessa Työterveyslaitos levittää Keski-Suomessa käytössä olevan toimintavan kaikkiin Suomen sairaanhoitopiireihin. Toimintamallissa potilas ohjataan julkisesta terveydenhuollosta työterveyshuoltoon aktiivisia työkyvyn arviointi- ja työkyvyn tukitoimia varten. Työterveyshuollon tuella myös työpaikat tulevat mukaan tukemaan työntekijän kuntoutumista. Tämä geneerinen toimintamalli viritetään kunkin alueen ominaispiirteisiin sopivaksi.
Tulokset ja vaikuttavuus
Hankkeessa tehtävistä toimenpiteistä hyötyvät yhteiskunnassa kaikki.
Työntekijä
- Sovitut työkyvyn arviointikäynnit ja kontrollit työterveyshuollossa
- Yksilöllinen työhön paluu ja tarvittavat tukitoimet käytössä
- Pysyvän työkyvyttömyyden riski vähenee
Sairaala ja sote-keskus
- Keskittyvät ydintoimintaansa: työkyvyn arviointi, työkyvyn tukeminen ja työhön paluun järjestelyt ovat sovittuna työterveyshuoltoon
- Sairaala- tai tk-lääkäri ei yleensä tunne potilaan työtä, joten hänen ei tarvitse myöskään arvioida pidempiaikaista työkykyä
- Alle kahden kuukauden mittainen sairausloma ei edellytä lääkärin B-lausuntoa
- Sairaala ja sote-keskus saavat täysipainoisen tuen Työterveyslaitoksen kehittäjiltä uuden toimintamallin perustamiseen
Työterveyshuolto
- Tieto työterveyshuoltoon ajoissa -> työkyvyn arviointi, työkyvyn tuen ja työhön paluun järjestelyt ehditään hyvin aikatauluttaa ja sopia
- Työterveyshuollon osaaminen tulee nykyistä tehokkaammin käyttöön
- Työterveyshuolto saa täysipainoisen tuen Työterveyslaitoksen kehittäjiltä uuden toimintamallin perustamiseen
Työnantaja
- Osa työntekijöistä palaa työhön aiemmin kuin vanhalla toimintatavalla
- Sijaistarve vähenee
- Tuottavuus kasvaa
- Yhteistyö työterveyshuollon kanssa tiivistyy
Yhteiskunta
Kun työkykyinen tekijä on työssä
- Verotulot kasvavat
- Sairauspäiväkulut vähenevät
- Työllisyys paranee
TYÖOTE-toimintamallin eteneminen Suomessa

(Tilanne marraskuussa 2022.)
Kysy hankkeesta

Hanna Hakulinen

Pauliina Kangas
Rahoittajat ja yhteistyötahot
Valtiovarainministeriö koordinoi hanketta osana kustannusvaikuttavuustyötä. Hanketta johtaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Toimintamallin valtakunnallisesta levittämisestä ja hankkeen viestinnästä vastaa Työterveyslaitos.
Syntyvien toimintamallien laatu ja toimivuus varmistetaan auditoinnein. Hankkeeseen liittyy myös Itä-Suomen yliopiston vastuulla oleva vaikuttavuustutkimus.
TYÖOTE-hanke jatkaa OTE7- (ns. Keski-Suomen malli) ja TYÖKE-hankkeissa aloitettua ja vaikuttavaksi havaittua työtä.
