Vanhustyön vatupassi

Eettinen kuormitus on merkittävä vanhustyön työhyvinvointia koetteleva tekijä. Vanhustyön vatupassi tarjoaa esihenkilöille ja johdolle konkreettisia ja vanhustyön arjessa toimivia ratkaisuja eettisen kuormituksen hallintaan ja eettisen työkulttuurin luomiseen. Näiden seurauksena syntyy parempaa työhyvinvointia ja pitkällä tähtäimellä myös vetovoimaa vanhustyöhön.

Päämääränä eettisempi työkulttuuri

Vanhustyön vatupassi lisää eettistä osaamista ja edistää eettistä työkulttuuria. Ne näkyvät työyksikön arjessa eettisen kuormituksen parempana hallintana ja työhyvinvointina. Ne edistävät myös alan pito- ja vetovoimaa.

Vatupassi tarjoaa:

Ymmärrystä siitä, miksi eettisestä kuormituksesta pitää puhua ja miksi siihen pitää puuttua.
Tietoa eettisestä kuormituksesta, sen synnystä ja seurauksista sekä keinoja käsitellä ja parantaa oman työyhteisön eettisen kuormituksen nykytilannetta.
Toimintamalleja ja konkreettisia keinoja, joiden avulla työyhteisöt voivat kehittää omaa toimintaansa: aloittaa varmasti onnistuvista pienistä asioista, arvioida, suunnitella, toteuttaa ja oppia.

Esihenkilö vastaa työn organisoinnista ja on avainasemassa siinä, että eettisesti haastavat tilanteet nostetaan työyksikössä avoimeen keskusteluun ja niiden ratkaisumahdollisuuksia pohditaan yhdessä, turvallisessa ilmapiirissä.

Miksi eettiseen kuormitukseen puuttuminen on tärkeää?

Eettisen kuormituksen vähentäminen hyödyttää kaikkia: vanhustyön työntekijöitä, työyksiköitä, asiakkaita, organisaatioita ja koko alaa.

Työntekijä kohtaa vanhustyössä monenlaista kuormitusta. Fyysisen ja kognitiivisen kuormituksen lisäksi työssä on psykososiaalista eli psyykkistä, sosiaalista ja eettistä kuormitusta.

Eettinen kuormitus heikentää jo yksistään työntekijöiden jaksamista ja työkykyä. Se voi johtaa stressiin ja uupumiseen. Erityisen haitallista se kuitenkin on työkyvylle silloin, kun sitä esiintyy yhtä aikaa muiden psykososiaalisten kuormitustekijöiden kanssa. Tämä on vanhustyössä yleistä.

Eettinen kuormitus luo työyksikössä myös usein eripuraa. Kun työyksikön eettiset periaatteet on yhdessä sovittu, ei työyksikössä tarvitse kyräillä tai kytätä. Kun eettisiä pulmatilanteita vielä käsitellään yhdessä, kaikki oppivat.

On tärkeää, että työyksiköissä on turvallinen ilmapiiri, jossa kokemuksia työn eettisestä kuormituksesta voidaan jakaa avoimesti.

Työhyvinvointikyselyt ovat hyvä tapa mitata eettisen kuormituksen yleisyyttä. Kyselyiden purkutilaisuuksissa voidaan pureutua siihen, missä tilanteissa työntekijät kuormitusta kokevat.

Kun työntekijällä on eettistä osaamista ja työyksikön eettisistä periaatteista on sovittu, työntekijä voi kohdistaa voimavaransa itse työn tekemiseen. Lisäksi hänellä on paremmat keinot hallita eettisesti haastavia tilanteita, joita vanhustyössä väistämättä tulee esiin. Työn laatu ja asiakastyytyväisyys paranevat.

Kun eettisen kuormituksen vähentäminen otetaan osaksi työhyvinvoinnin suunnitelmallista kehittämistä, voidaan

pidentää työuria
houkutella uusia työntekijöitä alalle
vähentää poissaoloja ja työkyvyttömyyttä
parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Eettisen kuormituksen vähentäminen on osa työnantajan työsuojeluvelvoitteen toteuttamista.

Jotta eettiseen kuormitukseen voidaan puuttua, täytyy työyhteisöjen saada tietoa, kuinka usein ja missä tilanteissa eettistä kuormitusta koetaan. Tässä hyvänä välineenä ovat työhyvinvointikyselyt.

Aloita: Eettinen kuormitus ja sen hallinta -opas

Mallin ensimmäisessä osiossa opit määrittelemään eettisen kuormituksen ja ymmärrät, mistä se aiheutuu. Saat askelmerkit eettisesti hyvin toimivan työyksikön rakentamiseen ja työkaluja sen ylläpitämiseen.

Eettiseen kuormitukseen puuttuminen vaatii rohkeutta ja avoimuutta, mikä voi tuntua yksin vaikealta. Materiaalia voi hyvin työstää esihenkilökollegan tai oman työyksikön työntekijän kanssa. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Työyksikössä voidaan edetä askel askeleelta omaan tahtiin.

Siirry oppaaseen

Mitä seuraavaksi?

Kun olet käynyt läpi Eettinen kuormitus ja sen hallinta -oppaan ja sen tehtävät, on aika ottaa seuraava askel.

Tarjoamme avuksesi kolme konkreettista keinoa, joilla voit kehittää omaa ja työyksikkösi eettistä osaamista ja eettistä työkulttuuria: kokeileva kehittäminen, valmentava johtaminen ja mentorointi. Suosittelemme, että tutustut näihin itsellesi tärkeimmältä tai helpoimmalta tuntuvassa järjestyksessä.

Kokeileva kehittäminen

Kokeileva kehittäminen on toimiva tapa parantaa työpaikan vallitsevaa tilannetta. Se tukee työntekijälähtöistä kehittämistä ja antaa uskoa asioiden muuttumiseen, joten se sopii hyvin työkaluksi matkalla kohti eettisempää ja vastuullisempaa toimintakulttuuria.

Selkeiden ohjeiden ja esimerkkien avulla opas johdattelee työyksikkösi kuusikohtaisen kehittämispolun alusta loppuun: kokeilun tarpeen tunnistamisesta aina uuden käytännön seurantaan.

Siirry oppaaseen

Valmentava johtaminen

Valmentava johtaminen on hyvä pohja koko työyksikön eettiselle toimintakulttuurille. Neuvojen ja käskyjen sijaan siinä painottuu kyseleminen, kuunteleminen ja kannustaminen. Työntekijät kokevat vähemmän stressiä ja kyynisyyttä, enemmän työn imua ja iloa.

Saat oppaasta hyvän yleiskuvan valmentavasta johtamisesta ja neljä helposti käyttöön otettavaa valmentavan johtamisen toimintamallia.

Siirry oppaaseen

Mentorointi

Työuran eri vaiheessa voimme kokea eettisesti kuormittavat tilanteet eri tavoin. Mentorointi on hyvä tapa päästä peilaamaan omia toimintatapojasi vertaisesi kanssa. Asioiden yhdessä jäsentäminen vahvistaa omia voimavarojasi ja lisää hallintakeinoja eettisesti kuormittaviin tilanteisiin.

Opas johdattelee sinut mentorointiprosessin läpi sekä tarjoaa tehtäviä ja vinkkejä mentorointitapaamisiin.

Siirry oppaaseen

Matkan varrella ja lopuksi: Arviointi

Arviointia on tärkeää tehdä jo kehittämisen aikana. Silloin arvioidaan kehittämistyön toteuttamista. Kehittämistoimenpiteiden jälkiarviointi tuo esiin myös kehittämisen vaikutukset. Se tekee muutoksen näkyväksi.

Arviointikysymykset

Onko kaikilla työyhteisön jäsenillä ollut mahdollisuus osallistua?
Kuinka suuri osa työyhteisön jäsenistä on osallistunut kehittämistyöhön?
Miten yhteinen kehittäminen on onnistunut?
Mitä opimme tehdystä kehittämistyöstä?
Mitä vaikutuksia ja vaikuttavuutta toiminnalla on ollut?
Teimmekö oikeita asioita ja teimmekö niitä riittävästi suhteessa hyvään tavoitteeseen? Olemmeko hyvinvoiva ja keskusteleva työyhteisö, joka kehittää yhdessä työhyvinvointia? Tuottaako tehty kehittämistoiminta työhyvinvointia vanhustyöhön?

Apua ja tukea arviointiin

Vaikutusten arvioinnissa on tärkeää tarkastella tilannetta ja muutoksia niissä mittareissa, joihin kehittämistyö kohdistuu. Mitä kuuluu? -työhyvinvointikysely auttaa vaikutusten arvioimisessa seuraavissa mittareissa:

eettisesti kuormittavien tilanteiden arvioiminen
valmentava johtamisen toteutuminen
oikeudenmukaiseen päätöksenteko
työyhteisön psykologinen turvallisuus

Lisäksi voitte tarkastella kyselyn tuloksia ikä- ja ammattiryhmittäin.

Työyhteisön sisällä on tärkeää arvioida:

Miten toimintaa kehittävissä kokeiluissa on edistytty?
Millaisia vaikutuksia niillä on saatu aikaan?

Sekä onnistumisista että epäonnistumista on hyvä keskustella.

Kehittävän arvioinnin päätarkoitus on oppia yhdessä sekä keksiä keinoja, miten onnistunutta kokeilua voisi lähteä levittämään muille.

Ohjeita kehittävän arvioinnin organisointiin löytyy Kokeileva kehittäminen -oppaan Arvioi yhdessä -osiosta.

Ladattavat materiaalit ja webinaaritallenteet

Haluatteko lähestyä eettisen kuormituksen hallintaa vähän kevyemmin? Teimme tueksenne vuosikellon, jonka avulla pääsette työyksikössä helposti ja nopeasti liikkeelle ja kiinni olennaisimpaan.

Vanhustyön vatupassin vuosikello.pdf

Vanhustyön vatupassia esittelivät tutkimusprofessori Jaana Laitinen ja johtava tutkija Eveliina Saari Työterveyslaitoksesta. Kommenttipuheenvuoron pitivät palveluesihenkilö Arja Kurkivuori-Kejonen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta Keskustelussa olivat mukana erityisasiantuntija Anna Haverinen Hyvil Oy:stä ja lehtori Minna-Maria Behm LAB-ammattikorkeakoulusta. Webinaari kestää tunnin verran.

Vanhustyön vatupassi on laadittu syksyllä 2022 Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä veto) -hankkeessa, joka toteuttaa kansallista ikäohjelmaa. Hanketta rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos.

Mallia ovat olleet toteuttamassa Työterveyslaitoksesta Tiina Koivisto, Jaana Laitinen, Eveliina Korkiakangas, Kirsikka Selander, Risto Nikunlaakso, Maria Paavolainen, Nina Olin, Eveliina Saari, Vilja Levonius ja Mari Koivunen. Valmentavan johtamisen oppaan sisältö on toteutettu LAB-ammattikorkeakoulussa ja Vastavuoroisen mentoroinnin juliste Karelia-ammattikorkeakoulussa.

Mallia on pilotoinut yli 100 vanhustyön ammattilaista ja asiantuntijaa. Kiitos heistä jokaiselle.

Kiitos, kun olet mukana toteuttamassa Vanhustyön vatupassia ja sitä kautta edistämässä suomalaisen vanhustyön hyvinvointia ja hyvää hoivaa. Antoisaa matkaa!

Kysy lisää tai anna palautetta

Jäikö joku askarruttamaan tai kaipaisitko jostain lisätietoa? Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy. Otamme mielellämme vastaan myös palautetta ja parannusehdotuksia.