Hyvät käytännöt ja toimintamallit
1. IPS-toimintamalli
IPS-toimintamalli (IPS, Individual Placement and Support) on näyttöön perustuva työhönvalmennuksen malli, joka on osoitettu vaikuttavaksi keinoksi tukea osatyökykyisten työllistymistä, työhönpaluuta ja työssäpysymistä.
Toimintamalli on kehitetty vaikeita mielenterveyshäiriöitä sairastavien henkilöiden työllistymisen edistämiseksi integroimalla työllistymisen tuki osaksi psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta. IPS-toimintamalli on osa tuetun työllistymisen (Supported Employment, SE) palveluita, joissa valmennus ja kuntoutus tapahtuvat pääosin työpaikalla.
Tuettu työllistyminen tarkoittaa työllistymisen tapaa, jossa kuntoutuja työllistyy avoimille työmarkkinoille palkkatyösuhteeseen ja hänen työssäoloaan tuetaan intensiivisesti. Kuntoutujaa tuetaan sekä työn aloituksessa että työn ylläpitämisessä ja vakiinnuttamisessa. Työhönvalmentajat tukevat sekä kuntoutujaa että tarvittaessa myös työnantajaa ja koko työyhteisöä.
IPS-toimintamalli on todettu tuloksekkaaksi myös muiden vaikeasti työllistyvien ihmisten työllistämisessä. Työhönvalmennus voidaan nähdä tässä kuntoutuksen jatkumona, jossa kehitetään erityisesti työelämätaitoja. Mallissa nähdään tärkeänä huomioida asiakkaan omat työhön liittyvät toiveet ja tavoitteet. Ennen lopullista työhön sijoittumista voidaan kokeilla useampiakin työtehtäviä.
Lue halutessasi lisää: Uusinta tutkimustietoa ja videoita IPS-toimintamallista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla: IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishanke - THL.
2. Ura-avain on kahvilatyöpaja kehitysvammaisille
Ura-avain on osallisuutta lisäävä työpajamalli kehitysvammaisille. Sen tarkoituksena on löytää kehitysvammaisille töitä yrityksistä. Esimerkiksi Helsingissä sijaitsevan kahvilatyöpajan (IPI Kulmakuppila) tavoitteena on, että kehitysvammaiset henkilöt ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja saavat valmiuksia työelämään. Tämä työpajamalli oli mukana Sitran Ratkaisu 100 -innovaatiokilpailussa vuonna 2018 ja pääsi kilpailussa finaaliin.
Toimintamallissa ohjaaja on aina mukana auttamassa kehitysvammaista tämän työpaikalla. Ohjaajia kutsutaan erityisjoukoiksi ja heidän tehtävänään on etsiä yhteistyökumppaneita yrityksistä. Yritykselle toimintamalli on riskitön, selkeä ja helppo. Erikoisjoukot vastaavat kokonaispaketista, vastuista ja hallinnollisista töistä. He räätälöivät palvelun yhdessä yrityksen kanssa, ja yritykselle tulee kuluksi vain se summa, jolla he ovat sopineet palvelua ostavansa. Samalla yritys toteuttaa yhteiskuntavastuutaan.
Monen kehitysvammaisen toiveena on ns. "oikea työpaikka". Sopivia töitä ovat esimerkiksi kahvilatyö, siivous ja kunnossapitotyö, puutarhan ja pihan hoito sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen. Ohjaajat tukevat myös kehitysvammaisia yrittäjiä kuten muusikoita ja taiteilijoita. Tutkimusten ja käytännön kokemusten perusteella tiedetään, että kehitysvammaiset ovat sitoutuneita työhönsä ja luovat positiivista ilmapiiriä työyhteisöön.
Kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille lisäävät tutkimusten mukaan ammatillinen koulutus ja siihen liittyvä työharjoittelu sekä tuettu työ. Tuettu työ tarkoittaa, että työvalmentaja auttaa kehitysvammaista henkilöä työpaikan etsimisessä, työelämävalmiuksien kehittämisessä, työelämään siirtymisessä ja tarvittaessa työuran aikana. Lisäksi työvalmentaja voi opastaa työnantajaa työllistämiseen ja mahdollisiin työjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä.
Suomen työikäisistä kehitysvammaisista henkilöistä kuitenkin vain kolme prosenttia on palkkatyössä, kun vastaava luku Iso-Britanniassa on 5–11 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 10 prosenttia. Avoimille työmarkkinoille työllistyminen on myös yhteiskunnan kannalta hyvä ratkaisu, sillä yrityksen maksaessa palkan julkiset menot vähenevät. Samalla työpaikkojen monimuotoisuutta tehdään näkyväksi osaksi yhteiskuntaa.
Podcast: IPI Kulmakuppila
Kahvila IPI Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marja Visti-Koskinen kertoo, miten tehdään näkyväksi kehitysvammaisten työntekijöiden osaamista ja pyöritetään viihtyisää kahvilaa. Podcastin pituus on 18:25 minuuttia.
Podcastin sisällön tekstimuodossa löydät alla olevasta tiedostosta.
Kahvilatyöpajassa tehdään töitä tosissaan
3. Työkyvyn tuen verkosto ja konsultaatiomalli
"Työkykyisempi Stadi" -hankkeen tavoitteena oli kehittää sisältöjä tulevaisuuden sote-keskuksen palveluihin työttömille ja osatyökykyisille. Hankkeessa pilotoitiin työkyvyn tuen palveluja yhdessä Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskuksessa. Sinne perustettiin Työkyvyn tuen verkosto (työkyvyn tuen tiimi), johon kuuluu terveys- ja hyvinvointikeskuksen, työllisyyspalvelujen ja Kelan asiantuntijoita.
Työkyvyn tuen verkosto tarjoaa työkyvyn tuen erityisosaamista, joka tarkoittaa konsultaatiomahdollisuutta, tukea ja osaamisen vahvistamista. Ammattilaiset voivat konsultoida moniammatillista verkostoa asiakkaan työkykyyn liittyvissä asioissa. Työkyvyn tuen verkosto kokoontuu viikoittain, ja on vapaasti henkilöstön konsultoitavissa. Erillistä lähetettä ei tarvita.
Työkykykoordinaattori voi tarvittaessa toimia työparina asiakkaan sote-yhteyshenkilölle (asiakasvastaava) ja auttaa asiakkaan verkoston eli omatiimin rakentamisessa. Työkyvyn tuen prosesseja ja asiantuntijuutta pyritään edistämään ja vahvistamaan ammattilaisten moniammatillista ja monialaista yhteistyötä.
Kuva 1. Työkyvyn tuen verkosto Työkykyisempi Stadi -hankkeessa.
Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskuksen sekä työllisyyspalveluiden ammattilaisille kehitettiin anonyymi konsultaatiomalli, jolla vahvistetaan heidän osaamistaan. Ammattilaiset voivat konsultoida työkyvyn tuen verkostoa asiakkaiden työkykyyn liittyvissä asioissa.
Anonyymien live-konsultaatioiden lisäksi on mahdollista käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmää (Apotti), suojattua sähköpostia tai puhelua, jolloin voidaan konsultoida henkilötietoja käyttämällä. Työkykykoordinaattori voi myös tarvittaessa osallistua asiakastyöhön ja olla siinä hetken ammattilaisen tukena.
Anonyymi konsultaatio etenee seuraavasti:
- Perehdy asiakkaan tietoihin ennen konsultaatiota.
- Kerro, kuka olet ja mitä palvelua edustat.
- Esittele kysymys tai tilanne, johon tarvitset työkyvyn tuen verkoston tukea. Esitä mahdollinen konsultaatiokysymys.
- Kerro asiakkaan tilanteesta mahdollisuuksien mukaan: ikä ja sosiaalinen tilanne, työllisyystilanne, koulutustausta ja työhistoria, konsultaation kannalta oleelliset terveystiedot.
- Keskustele asiakkaan kanssa konsultaation annista.
- Kirjaa konsultaation vastaus asiakkaan tietoihin. Vastuu päätöksistä on konsultoivalla taholla.
Työkyvyn tuen verkosto tukee Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskuksen ydinprosesseja tarjoamalla työkyvyn tuen erityisosaamista. Tavoitteena on, että peruspalvelut pystyvät näin vastaamaan nykyistä tehokkaammin ja vaikuttavammin asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeisiin.
Lue halutessasi lisää
Helsinki: Työkykyisempi Stadi -hanke | Innokylä (innokyla.fi)
4. Yrityksen osaajiksi palkataan autismikirjon henkilöitä
Unicuksen toimitusjohtaja Jukka Mikkonen kertoo heidän yrityksensä tavasta rekrytoida osaajiksi autismikirjon henkilöitä. Videon kesto on 6:42 minuuttia.
Lahjakkuudet esiin sopivilla käytännöillä
Seuraavalla videolla Jukka Mikkonen kertoo monimuotoisesta työelämästä ja sen merkityksestä. Videon kesto on 2:45 minuuttia.
Työelämä hyötyy monimuotoisuudesta
5. Saattaen Vaihtaen -toimintamalli
Työikäisen monialaista palvelua kehitettiin Satakunnassa Sataduunia -hankkeessa, jota rahoitti Euroopan Sosiaalirahasto vuosina 2019–2022. Toimintamalli on tarkoitettu nivelvaiheeseen, jossa työikäinen jää työttömäksi terveydellisten syiden takia ja työterveyshuollon palvelut päättyvät. Toimintamallin tavoitteena on turvata työikäisen työkyvyn tuen palveluiden jatkuminen. Siirtyminen palvelusta toiseen voi aiheuttaa katkoksia työkyvyn tuen palveluihin ja hankaloittaa toimeentuloa.
Toimintamallin keskiössä on ”siirtopalaveri” eli työkyvyn tuen neuvottelu. Siihen osallistuvat työttömäksi jäävä henkilö, kaupungin työkykykoordinaattori ja sairaalan työkykysuunnittelija. Tapaamisessa he sopivat yhdessä, miten ja minne henkilö siirtyy peruspalveluiden asiakkaaksi ja kuka hänen palveluitaan koordinoi. Lisäksi palaverissa varmistetaan, että henkilön työnhaku käynnistyy. Palaverissa laaditaan lisäksi työkyvyn tuen suunnitelma ja sovitaan, miten tarvittavat tiedot siirretään.
Työkyvyn tuen neuvottelun periaatteita ja sisältö
Työttömäksi jäävän henkilön tilanne käydään läpi hänen toivomastaan näkökulmasta. Keskustelun aiheina voivat olla:
- valmius palata työhön
- oma arvio työkyvystä
- työkykypistemäärä
- resurssit ja rajoitteet
- osaaminen, koulutus ja työkokemus.
Kuva 2. Saattaen – Vaihtaen -toimintamalli.
6. Työkyvyn tukitiedon siirto työterveyshuollosta peruspalveluihin
Hyvinvointialueilla on vastuu palveluiden yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 10§). Tähän liittyy myös työterveyshuollon toiminnallinen integraatio osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää. On tärkeää, että työikäisten palvelupolut ovat sujuvia, ja tieto työkyvyn tuesta ja keinoista liikkuu tietosuojalainsäädännön mukaisesti.
Uusi toimintamalli on kehitetty taitekohtaan, jossa työntekijä jää työttömäksi ja siirtyy työterveyshuollon palveluista sote-keskuksen ja työllisyyspalveluiden asiakkaaksi. Toimintamallin avulla pyritään varmistamaan, että työntekijän työkyvyn tukea koskeva tieto siirtyy, eikä palveluihin tule katkosta.
Toimintamalli sisältää lomakkeita, jotka täytetään työterveyshuollossa. Lomakkeet voidaan siirtää sote-keskuksen työkyvyn tuen tiimille ja työllisyydenhoitoon asiakkaan luvalla tai hänen välityksellään. Tiedon siirrossa voi hyödyntää Kelan lomaketta Y100. Ensimmäinen lomake käsittelee asiakkaan ammatillista osaamista. Toinen lomake on työterveyshuollon laatima yhteenveto asiakkaan tarvitsemista työkyvyn tuen toimista.
Ohessa lomakkeet suomeksi ja ruotsiksi.
7. Työkyvyn tuen suunnitelma
Hallituksen Työkykyohjelmassa (2019–2023) kehitettiin työkyvyn tukea sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Hankkeiden yksi tehtävä oli laatia asiakkaalle työkyvyn tuen suunnitelma. Sen sisältöä tai rakennetta ei määritelty, mutta suunnitelma piti yhteensovittaa asiakkaan muihin suunnitelmiin.
Suunnitelmia koskevan tutkimuksen mukaan ammattialaan, työllistymiseen ja työnhakuun liittyvät tavoitteet oli kuvattu varsin yleisellä tasolla. Suunnitelmissa painottui asiakkaan ohjaaminen sairaanhoidon palveluihin ja työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Aiheesta tehdyn raportin mukaan kaikissa työikäisten palveluissa tulisi ottaa puheeksi asiakkaan työkyky ja työ. Suunnittelussa on hyvä vahvistaa asiakkaan oman tavoitteen, ammatillisen kuntoutumisen tuen sekä koordinaation ja seurannan kirjaamista. Lisäksi tulisi kiinnittää enemmän huomiota palveluiden ja etuuksien ennakointiin, suunnitteluun ja yhteensovittamiseen sekä näiden kirjaamiseen. Jatkossa on myös tärkeä sopia työkyvyn tuen suunnitelmien säilyttämisestä ja käyttöoikeuksista.
Lue halutessasi lisää:
Vuorento M, Hakumäki L, Unkila K, Ahola E, Poutanen J, Juvonen-Posti P (2023) Työ ja työurat työkyvyn tuen suunnitelmissa. Teoksessa Peppi Saikku, Matti Joensuu, Vilja Männistö-Inkinen, Joonas Poutanen (toim.) Täällä ei sanota, että ei kuulu meille”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2/2023. Vantaa. https://www.julkari.fi/handle/10024/146472.