Työkyvyn tuen keinot

Työkyvyn tuen keinot -osion opiskeltuasi tunnet palvelujärjestelmän eri toimijoiden vastuulla olevat työkyvyn ja työllistymisen tuen keinot ja niihin liittyvät taloudelliset etuudet. Lisäksi osaat hyödyntää niitä asiakkaan työkyvyn ja työllistymisen tukemisessa.
Sisällysluettelo
Kuvituskuva

Asiakkaan ja palvelujärjestelmän näkökulma

Tässä osiossa käsitellään työkyvyn ja työllistymisen tuen keinoja ja etuuksia ensin asiakkaan ja sen jälkeen palvelujärjestelmän näkökulmasta.

Asiakkaan tarvitsemat työkyvyn tuen keinot ja etuudet perustuvat hänelle tehtyyn palvelutarpeen tunnistamiseen ja arviointiin sekä hänen asettamiinsa tavoitteisiin. Ne on kirjattu asiakkaan työkyvyn tuen suunnitelmaan. Työkyvyn tuen keinot ja etuudet, jotka voivat toteutua joko samanaikaisesti rinnakkain tai eri aikaan peräkkäin, auttavat asiakasta pääsemään kohti omia tavoitteitaan.

Alussa kuvataan neljä erilaista palvelupolkua:

  1. Näkövammaisen Tiinan palvelupolku
  2. Liikuntavammaisen Veeran palvelupolku
  3. Mielenterveyskuntoutuja Ellin palvelupolku
  4. Taunon tuetun työllistymisen palvelupolku

Ammattilaisten pitää tuntea työkyvyn tuen palvelujärjestelmä, eri toimijoiden roolit ja vastuut sekä työkyvyn tuen keinot ja etuudet. Tämä auttaa ammattilaisia valitsemaan asiakkaan kanssa juuri hänen tarpeitaan vastaavat keinot ja etuudet sekä sovittamaan niitä yhteen.

Osion lopussa esitellään palvelujärjestelmässä eri toimijoiden vastuulla olevat työkyvyn ja työllistymisen tuen keinot ja etuudet. Osa keinoista on monen eri toimijan vastuulla kuten esimerkiksi työkokeilu ja työhönvalmennus.

Tapauskuvaukset

Näkövammaisen Tiinan palvelupolku

Tiina on 26-vuotias ammattikorkeakoulusta valmistunut tradenomi, jolla on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto.

Tiinalla on näkövamma, jonka takia hän sai tradenomiopintojensa aikana Kelan kuntoutusrahaa. Hän käyttää liikkuessaan valkoista keppiä ja tietokoneella työskennellessään näkemisen apuvälineitä. Niitä ovat ruudunlukuohjelma, suurennusohjelma ja lukutelevisio. Ruudunlukuohjelma muuttaa ruudulla olevan tekstin ääneksi, suurennusohjelma suurentaa ruudulla olevaa tekstiä ja lukutelevisio suurentaa paperilla olevan tekstin näytölle.

Valmistuttuaan Tiina ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Työkykykoordinaattori ohjasi ja neuvoi häntä työnhakuuun liittyvissä asioissa ja kertoi, että työnantaja voi hänet palkatessaan saada TE-toimistosta palkkatukea ja työolosuhteiden järjestelytukea.

Tiina haki avoinna olevaa vakuutusmyyjän paikkaa, joka vastasi hänen koulutustaan. Työpaikkahakemuksessa hän ei maininnut näkövammastaan, jotta pääsisi työpaikkahaastatteluun. Haastattelussa hän kertoi osaamisensa ja koulutuksensa lisäksi myös näkövammastaan sekä Kelan kustantamista näkemisen apuvälineistä. Hän kertoi myös työnantajan mahdollisuudesta saada palkkatukea ja työolosuhteiden järjestelytukea sekä Näkövammaisten liiton työelämäpalveluista, jotka auttavat apuvälineiden liittämisessä osaksi työpaikan tietoteknistä ympäristöä.

Toimistotyöntekijä kuvituskuva

 

Tiina sai työpaikan. Hän antoi työnantajalle luvan kertoa itsestään koko työyhteisölle. Esihenkilö perehdytti hänet ja hoiti yhteistyön Näkövammaisten liiton kanssa. Hän teki normaalia työaikaa ja hyödynsi työpaikan työaikajoustoja.

Työtä organisoitiin siten, että kokousten esityslistat ja aineistot päätettiin jakaa kaikille etukäteen. Näin Tiina pystyi kuuntelemaan aineistot etukäteen ruudunlukuohjelmalla. Lisäksi sovittiin, että tarvittaessa työkaveri lukee ääneen kokousten diaesitykset. Myös työpaikan kulkuväylien esteettömyyttä parannettiin.

Tiinan palvelupolku kuvattuna ammatillisten opintojen tuen, entisen työn, työllistymisen tuen sekä uuden työn tuen kautta.

Kuva 1. Näkövammaisen Tiinan palvelupolku.

Liikuntavammaisen Veeran palvelupolku

Veera on 27-vuotias kuva-artesaani. Hänellä on pienenä diagnosoitu CP-vamma, jonka takia kehon oikea puoli on halvaantunut (hemiplegia). Lisäksi hänellä on myöhemmin diagnostisoitu laaja-alainen oppimisen vaikeus ja epilepsia.

Veeran vamma rajoittaa eniten hänen oikean kätensä toimintaa, mikä aiheuttaa monia käytännön ongelmia. Oikeaa kättään ja jalkaansa on korjattu leikkauksella. Käden spastisuutta hoidetaan pistoksilla neljän kuukauden välein ja hän saa Kelan kustantamaa fysioterapiaa.

Peruskoulun hän kävi mukautetun opetussuunnitelman mukaan. Peruskoulun jälkeen hän suoritti ammattiopistossa vuoden kestäneen koulutuksen ”Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus”.

Veeran haaveena on aina ollut päiväkotityö. Hän sai isoäidiltään vinkin sosiaali- ja terveysalan avustajakoulutuksesta Keskuspuiston Ammattiopistossa. Hän pääsi opiskelemaan kolmen vuoden koulutukseen ja sai opiskelun ajalta Kelan kuntoutusrahaa.

Veeran mielestä opiskelu uudessa kaupungissa 17 -vuotiaana oli hyvä mahdollisuus itsenäistyä, vaikka vanhemmat jännittivätkin hänen pärjäämistään. Opinnot sujuivat hyvin ja opettajat kannustivat häntä eteenpäin. Koulutuksen jälkeen opettajat kertoivat mahdollisuudesta hakea eläkettä. Hän päätti kuitenkin hakea työtä ja jätti eläkkeen hakematta.

Valmistuttuaan ammattiopistosta hän oli kuusi kuukautta työkokeilussa päiväkodissa avustajan tehtävissä. Työn suunnittelussa huomioitiin hänen oikean kätensä toiminta. Hän sai työkokeilusta hyvää palautetta, mutta se ei kuitenkaan johtanut työsuhteeseen.

Päiväkoti kuvituskuva

 

Seuraavaksi Veera suoritti kuvallisen ilmaisun perustutkinnon (kuva-artisaani) Bovallius-ammattiopstossa. Sen jälkeen hän oli työkokeiluissa koulun iltapäiväkerhoissa ja kuvataidepainotteisessa päiväkodissa. Taidepäiväkodissa lupailtiin palkkatuettua työtä, mutta se peruuntui päiväkodin yt-neuvottelujen ja koronan takia. Veera pääsi Kelan myöntämään ammatilliseen kuntoutusselvitykseen, jota toteutti kuntoutuksen palveluntuottaja. Hän sai oman ohjaajan, joka auttoi työnhaussa ja työllistymisessä.

Veeran mukaan hän oppii asiat muita hitaammin, mutta oppii kuitenkin. Häntä on aina kannustettu elämässä eteenpäin. Erityisesti häntä ovat tukeneet vanhemmat, ala-asteen opettaja, lääkäri, fysioterapeutti ja opettaja. Hänestä tuntuu, että kaikki eivät kuitenkaan usko hänen kykyihinsä. Veera sanoo kaikesta huolimatta olevansa tyytyväinen elämäänsä. Hän asuu omassa asunnossaan, saa kaupungin myöntämää avustajapalvelua 2-4 h viikossa ja harrastaa laulamista ja maalaamista. Hänen haaveenaan on edelleen pysyvä työpaikka.

Veeran palvelupolku kuvattu ammatillisten opintojen tuen, entisen työn, työllistymisen tuen sekä uuden työn tuen kautta.

Kuva 2. Liikuntavammaisen Veeran palvelupolku.

Mielenterveyskuntoutuja Ellin palvelupolku

Ellillä oli vakituinen työ asiantuntijana mainosalalla ja ammattikorkeakoulututkinto. Työ oli vaativaa ja nopeatempoista, mikä aiheutti hänelle maniakausia. Tällöin hän oli erityisen luova. Maniat johtivat kuitenkin masennukseen ja hän jäi pitkälle sairauslomalle ensimmäisen kerran 32 -vuotiaana. Lyhyempiä sairauspoissaoloja hänellä oli ollut 20 -vuotiaasta asti.

Elli ei tiedostanut omaa sairauttaan. Hän ihmetteli, miksi hän ei jaksa työssään samoin kuin muut. Hän hakeutui lääkäriin vain masennuskausina, mutta pahan uupumuksen iskiessä hän hakeutui työterveyslääkäriin. Hän sai kuuden kuukauden sairausloman sekä lähetteen erikoissairaanhoitoon, jossa diagnosoitiin kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Kuvituskuva

 

Toivuttuaan Elli palasi töihin entiselle työpaikalleen työkokeilun kautta. Hänen työtehtäviään muokattiin, jotta hän voisi palata asteittain töihin. Työterveysneuvotteluissa hänen työkykyään seurattiin ja arvioitiin yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa. Työ oli hänelle kuitenkin liian kuormittavaa ja hän alkoi masentua uudelleen. Hänen työhönpaluun mahdollisuuksiaan arvioitiin edelleen nykyiseen työhön. Hän päätti kuitenkin irtisanoutua työstään.

Elli jatkoi toipumistaan sairauslomalla. Kun 300 päivän sairauspäivärahakausi päättyi, hän haki määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä työeläkevakuutusyhtiöstä. Erikoissairaanhoidossa Elli ohjattiin oireenhallintaryhmään ja hänelle haettiin Kelan kuntoutuspsykoterapiaa. Lisäksi hänelle löytyi sopiva lääkitys ja mieliala alkoi tasoittua.

Elli oli vuoden kuntoutustuella eli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Sen jälkeen hän haki ammatillisen kuntoutuksen päätöstä eläkevakuutusyhtiöltä. Puoltavan päätöksen jälkeen hän sai itselleen työhönvalmentajan eläkevakuutusyhtiön palveluntuottajan kautta. Työhönvalmentaja auttoi häntä kirkastamaan omia tavoitteitaan ja laatimaan työllistymissuunnitelman.

Elli löysi työkokeilupaikan markkinoinnin ja viestinnän parista. Hän oli työkokeilussa kuusi kuukautta, jonka aikana hänellä oli edelleen kognitiivisia haasteita ja sairausjaksoja. Työkokeilun jälkeen Elli pohti työhönvalmentajansa kanssa mahdollisuutta opiskella uuteen ammattiin.

Elli oli vähitellen alkanut kiinnostua terveyden edistämisestä, joten hän suoritti muutaman kurssin avoimessa ammattikorkeakoulussa. Hän otti selvää eri opiskeluvaihtoehdoista ja mietti, että hänelle sopisi jokin käytännönläheinen ja rauhallinen työ ihmisten parissa. Työn pitäisi olla säännöllistä päivätyötä, jossa voisi itse säädellä työtahtia.

Elli pääsi osteopaattikoulutukseen ammattikorkeakouluun. Työeläkevakuutusyhtiö lähti tukemaan uudelleenkoulutusta ammatillisena kuntoutuksena ja hän valmistui osteopaatiksi 3,5 vuoden jälkeen. Työharjoitteluissa hänelle oli herännyt ajatus yrittäjäksi ryhtymisestä, joten hän teki myös yrittäjyyttä tukevia opintojaksoja.

Valmistuttuaan hän perusti toiminimen ja vuokrasi yhdessä opiskelijakaverinsa kanssa liiketilat. Hänen vointinsa aaltoili vielä jonkin verran. Hän haki elinkeinotukea yrityksen perustamista varten ja sai tietää, että hänellä olisi oikeus myös yrittäjän työkokeiluun. Hän aloitti työt toiminimellä työkokeilijana omassa yrityksessään. Työkokeilun ajalta hän sai kuntoutusrahaa ja elinkeinotukea työvälineiden kuten hoitopöydän hankkimiseen.

Elli koki tehneensä oikean valinnan ja nautti työstään. Yrityksen alkutaipaleella hänellä oli edelleen vaikeuksia jaksamisessa. Työkokeilun jälkeen hänelle myönnettiin osatyökyvyttömyyseläke. Hän työskenteli yrityksessään vuoden osa-aikaisesti ja jaksoi hyvin, joten hän päätti jättää osatyökyvyttömyyseläkkeensä lepäämään. Ellin elämä on tasapainossa ja oireet pysyvät hallinnassa sopivan lääkityksen, päivittäisten rutiinien ja terveellisten elämäntapojen avulla.

Ellin palvelupolku kuvattu ammatillisten opintojen tuen, entisen työn, työllistymisen tuen ja uuden työn tuen kautta.

Kuva 3. Mielenterveyskuntoutuja Ellin palvelupolku.

Taunon tuetun työllistymisen palvelupolku

Tauno on 48-vuotias kirvesmies, joka on käynyt peruskoulun ja suorittanut ammattikoulussa rakennusalan perustutkinnon. Koulun jälkeen Tauno työllistyi isoon rakennusyritykseen. Työ oli fyysisesti raskasta ja kuormitti etenkin tuki- ja liikuntaelimistöä.

Taunon työsuhteet olivat lyhyitä ja katkonaisia. Hänellä oli jo nuorena tuki- ja liikuntaelinvaivoja kuten olkapäiden ja polvien kipuja. Työ sujui särkylääkkeiden avulla eikä hän juurikaan käynyt lääkärissä. Vähitellen hän alkoi lääkitä itseään myös alkoholilla etenkin viikonloppuisin. Alkoholinkäyttö lisääntyi vähitellen, mieliala laski ja harrastukset jäivät.

Taloudellisen taantuman aikaan Tauno tuli irtisanotuksi työstään. Hän ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon ja haki ansiosidonnaista työttömyysturvaa. TE-toimistossa hänelle tarjottiin työvoimapoliittisia kursseja, jotta hän olisi voinut päivittää osaamistaan ja hakea kevyempää työtä. Kurssit kuitenkin keskeytyivät hänen tuki- ja liikuntaelinvaivojensa takia, joten hänet ohjattiin terveydenhuoltoon.

Lääkäri kirjoitti hänelle sairauslomaa ja ohjasi terveyskeskuksen fysioterapeutille. Fysioterapeutin ohjaus ja omaehtoinen kuntoutus ei kuitenkaan auttanut, joten hänelle suunniteltiin olkapää- ja polvileikkausta. Hänelle suositeltiin Kelan lääkinnällistä kuntoutuskurssia, mutta hän ei ollut motivoitunut siihen. Hän halusi odotella rauhassa ja katsoa, millainen apu leikkauksista olisi. Hän haki Kelasta sairauspäivärahaa ja asumistukea vuokrakuluihin. Toimeentulo oli niukkaa ja elämänhallinta alkoi vähitellen lipsua.

Raksa kuvituskuva

 

Taunon olkapää ja polvi leikattiin erikoissairaanhoidossa ja hän sai kuntoutusta. Kun sairauspäivärahakausi (300 päivää) tuli täyteen, hänelle haettiin kuntoutustukea. Se kuitenkin hylättiin, joten hän valitti päätöksestä. Hän hakeutui uudelleen TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi työttömyysturvan saamista varten. Hän ilmoitti olevansa sairas ja ettei kykene mihinkään työhön.

Kuntoutustuen muutoshakemusta ei hyväksytty, joten hän haki Kelalta toimeentulotukea työttömyysturvan ja asumistuen lisäksi. Kela teki hänen tilanteestaan ilmoituksen aikuissosiaalityöhön, jossa hän selvitti mahdollisuuksiaan työelämään yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Yhteistyössä kunnan työllisyydenhoidon kanssa hän aloitti kuntouttavan työtoiminnan, jotta saisi päiviinsä sisältöä ja rytmiä.

Taunon tilanne edellytti sosiaalityön, perusterveydenhuollon, Kelan ja TE-toimiston yhteistyötä. Vähitellen Taunon kuntoutus eteni ja hänen vointinsa ja elämänhallintansa parantuivat. Hän mietti monialaisen ammattilaisverkostonsa kanssa, millaisia reittejä pitkin hän terveydentilansa huomioiden voisi päästä takaisin työelämään.

Tauno haki Kelan kuntoutuselvitykseen, jossa suositeltiin Kelan työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta (TEAK). Hän tarvitsi tukea uratavoitteensa kirkastamiseen sekä terveydentilalleen soveltuvan alan löytämiseen. Hänelle suositeltiin työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistämistä ja pitkäaikaista työkyvyn tukea.

Kuntoutuksessa Taunolle laadittiin ammatillinen kuntoutussuunnitelma. Sen mukaan hän aloitti työkokeilun rakennustarvikemyyjänä. Työkokeilu kesti kuusi kuukautta ja Kela maksoi sen ajalta kuntoutusrahaa. Tauno sopeutui hyvin uuteen työyhteisöönsä ja hänen päivärytminsä palautui. Työkokeilun jälkeen alkoi Kelan työhönvalmennus, johon sisältyi työssä olemista painottavia kaupan alan opintoja. Hän sai työpaikan yrityksestä. Työllistymisen jälkeen Tauno tapasi työhönvalmentajaa Kelan kuntoutuksen seurantakäynneillä. Näin Tauno sai vielä tukea työllistymisensä alkuvaiheeseen. Työ antoi merkitystä elämään ja Tauno alkoi tehdä myös muita elämäntapamuutoksia hyvinvointinsa lisäämiseksi.

Taunon palvelupolku kuvattu ammatillisten opintojen tuen, entisen työn, työllistymisen tuen sekä uuden työn tuen kautta.

Kuva 4. Taunon tuetun työllistymisen palvelupolku.

Millaisia työkyvyn tuen keinoja palvelujärjestelmä tarjoaa?

Seuraavaksi tässä osiossa esitellään työkyvyn tuen keinoja ja etuuksia palvelujärjestelmän näkökulmasta. Jos klikkaat kuvassa olevia toimijoita + -merkistä, näet eri toimijoiden tarjoamat työkyvyn tuen keinot.

Työkokeilun ja työhönvalmennuksen järjestäjätahot

Klikkaa tästä nähdäksesi taulukot, joissa on kuvattu työkokeilun järjestäjätahot (Taulukko 1) sekä työhönvalmennuksen järjestäjätahot (Taulukko 2).

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut

Tulevaisuuden sote-keskukset ovat laaja-alaisia ja ne vastaavat perustason palveluista. Palvelujen painopiste siirtyy erikoissairaanhoidosta perustasolle ja ehkäisevään työhön. Sosiaalihuollon roolia painotetaan aiempaa vahvemmin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa kehitetään siten, että asiakasta palvelevat moniammatilliset tiimit. Sote-keskuksessa työskentelevien ammattilaisten tukena ovat erikoistason konsultaatiot sekä digitalisaatiota hyödyntävät uudet toimintamallit.

Lue halutessasi lisää sote-uudistuksesta: www.soteuudistus.fi

Sosiaalihuollon palvelut

Sosiaalihuollon palveluja ovat aikuissosiaalityö, kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja vammaispalvelut.

Aikuissosiaalityö. Aikuissosiaalityön alueita ovat arkielämän hallinta, asuminen ja asunnottomuus, köyhyys ja toimeentulo-ongelmat, päihde- ja mielenterveysongelmat, syrjäytyminen ja osallisuus, työttömyyden yksilölliset seuraukset ja yksinäisyys. Aikuissosiaalityössä käytetään erilaisia työmenetelmiä, kuten yksilö- ja ryhmätyötä, psykososiaalisia menetelmiä, palveluohjausta ja yhteisöllisiä menetelmiä.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa pidempään työttömänä olleen asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Kyseessä ei ole työsuhde, vaan tavoitteena on totuttautua työelämän pelisääntöihin. Kuntouttavan työtoiminnan sisällön määrittelyä tarkennettiin uudella lailla vuoden 2021 alussa. Kuntouttavaan työtoimintaan sisältyy aina henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu sekä työttömyysturvalain mukainen työllistymistä edistävä palvelu. Sitä toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa.

Vammaispalvelut. Vammaispalveluja ovat tuetun työllistymisen palvelut sekä henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut. Tuettu työllistyminen on työllistymisen tukimenetelmä, jonka tavoitteena on työnhakijan työllistyminen normaaliin palkkatyöhön. Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksella tarkoitetaan työllistymistä palkkatyöhön. Yksi tuetun työllistymisen menetelmä on työkokeilu. Vammaispalveluihin sisältyvä henkilökohtainen apu tarkoittaa mahdollisuutta saada henkilökohtainen avustaja. Vammaispalvelulain perusteella kunta voi myöntää henkilölle kuljetuspalveluja kuten mahdollisuutta käyttää taksia työmatkoilla, saada omaan autoon muutostöitä tai saada taloudellista tukea auton hankkimiseen.

Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea, jotta asiakkaan sosiaalinen toimintakyky vahvistuisi, hän ei syrjäytyisi ja hänen osallisuutensa vahvistuisi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen, 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan, 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin, 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Sosiaalisen kuntouksen asiakkaat tarvitsevat usein monenlaisia palveluja. Kunta vastaa sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä. Lisäksi kolmannen sektorin toimijat ja monet hankkeet järjestävät sosiaalisen kuntoutuksen palveluja.

Tutustu aikuissosiaalityöhön alla olevasta videosta. Video on Vantaan kaupungin ja Laurea ammattikorkeakoulun yhteistyötä vuodelta 2016.

Aikuissosiaalityö

Perusterveydenhuollon palvelut

Työttömän terveystarkastuksella tuetaan työttömän työ- ja toimintakykyä, ehkäistään sairauksia sekä edistetään mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveystarkastuksessa kartoitetaan ja tuetaan henkilön terveydentilaa sekä selvitetään hänen kuntoutustarvettaan. Asiakas voi saada lähetteen laboratoriokokeisiin tai hänet voidaan ohjata lääkärille tai muiden ammattilaisten palveluihin. Terveystarkastuksen perusteella asiakkaalle voidaan laatia suunnitelma, jos hänellä on hoidon, palvelujen tai tuen tarvetta. Jokaisella työttömällä on oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen. Se voi olla ensimmäinen askel kohti työllistymistä.

Sote-keskuksessa toimii myös monialainen työkyvyn tuen tiimi, johon voi kuulua esimerkiksi lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä ja työkykykoordinaattori tai asiakasohjaaja. Työkyvyn tuen tiimissä tunnistetaan työikäisten työkyvyn tuen tarve ja laaditaan työkyvyn tuen suunnitelma. Asiakkaan työkyvyn tuen palvelukokonaisuus toteutuu tarvittaessa monialaisena yhteistyönä. Sote-keskusten asiakkaina ovat työterveyshuoltopalvelujen ulkopuolella olevat työikäiset kuten työttömät, yksinyrittäjät ja alustatyöntekijät.

Tutustu Tiina Jaakolan työhön ja siihen, miten hän huomioi työssään näkö- ja kuulovammansa. Videon kesto on 2:29 minuuttia.

Työkyky käyttöön - Tiina Jaakola

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto on osa perusterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuollon palvelut kuuluvat lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille. Kunta on tällä hetkellä velvollinen järjestämään omalla alueellaan sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille opiskeluterveydenhuollon heidän kotipaikastaan riippumatta.

Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on:

  1. valvoa oppilaitosten terveydellisiä oloja
  2. huolehtia opiskelijoiden terveydenhoidosta, sairaanhoidosta ja suun terveydenhuollosta.

Opiskeluterveydenhuollossa opiskelijoiden opiskelukykyä tukevia keinoja ovat esimerkiksi:

  1. terveystarkastukset
  2. terveysohjaus
  3. ryhmätoiminta
  4. tartuntatautien ehkäisy
  5. mielenterveys- ja päihdepalvelut
  6. kuntoutus.

Kunnan suostumuksella yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoito, sairaanhoito sekä suun terveydenhoito voidaan järjestää muullakin tavalla, jos se on sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä tapa. Opiskelija voi myös käyttää oman asuinkuntansa terveyden- ja sairaanhoidon palveluita sekä suun terveydenhuollon palveluita.

Kunta voi antaa korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) järjestettäväksi. Vuoden 2021 alusta YTHS:n palvelut kuuluvat yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoille.

Lue halutessasi lisää

Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2021.

Työterveyshuolto

Työterveyshuollon toimintatapa

Työterveyshuollon työkyvyn tuen palvelut ovat lakisääteisiä kaikille työsuhteessa oleville työikäisille työterveyshuollon asiakkaille. Jokaisen työnantajan, jolla on yksikin työntekijä, kuuluu järjestää lakisääteinen työterveyshuolto. Myös yrittäjät voivat halutessaan hankkia itselleen työterveyshuollon palvelut.

Työterveyshuolto on asiantuntija työkyvyn tukemisessa ja se on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on yhteys työpaikkaan. Työikäisen henkilön tukitoimet kannattaa keskittää työterveyshuoltoon, jos palvelu on käytettävissä.

Työnantajalla on velvollisuus järjestää taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto 6 kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä. Velvollisuus koskee työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Lisäksi edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta

Jos työpaikalla on toiminnassa työkyvyn tuen malli tai työkykyjohtamisen toiminta, työssä jatkamisen tukikeinoja mietitään jo varhain. Työpaikkojen käytännöt vaihtelevat kuitenkin vielä paljon. Tämä tuki puuttuu kokonaan muilta työikäisiltä, kuten yrittäjiltä, alustatyössä olevilta, itsensä työllistäjiltä ja työttömiltä.

Työterveyshuollot voivat vaikuttaa työoloihin ja altisteisiin vain hyvän työpaikkayhteistyön keinoin eli sopimisen, neuvonnan, ohjauksen ja perustelemisen avulla.

Työterveyshuollon sisältö

Työterveyshuollon antamat palvelut vaihtelevat laajuudeltaan. Työterveyshuolto kattaa aina ennaltaehkäisevän sekä työkykyä ja työterveyttä tukevan toiminnan. Tähän sisältyvät muun muassa:

  1. työkyvyn seurantaan ja tukeen liittyvät toimet
  2. työssä ilmenevien sairauden tai oireiden selvittäminen
  3. osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen edistäminen
  4. työpaikkaselvitykset
  5. terveystarkastukset.

Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon perustoiminto. Siinä kartoitetaan yhdessä työpaikan toimijoiden kanssa työn ja työolojen voimavaratekijät ja terveellisyys, turvallisuus/riskit ja altisteet ja niiden terveydellinen merkitys sekä tehdään toimenpide-ehdotuksia niiden parantamiseksi.

Työterveysneuvottelu on yksi työterveyshuollon keinoista tukea niin työnantajaa kuin työntekijääkin työkyvyn tuen prosessissa. Neuvottelussa ei yleensä käsitellä henkilön terveydentilaa koskevia asioita vaan painopiste on työntekijän työn ja hänen terveydentilan välisen tilanteen sopeuttamisessa.

Sairaanhoitopalvelujen järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista, joten osa työnantajista tarjoaa erittäin kattavat terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelut, osa vain lakisääteiset ilman sairaanhoitoa. Kysy, mitä asiakkaasi tietää työterveyshuoltonsa palveluista. Lisätietoa saat ottamalla yhteyttä asiakkaasi työterveyshuollon työterveyshoitajaan. Käytä hetki asian selvittämiseen.

Työterveyshuoltoon ohjaaminen on tärkeää muun muassa, jos:

  1. työ vaikuttaa oireisiin
  2. oireet vaikeuttavat työstä selviytymistä
  3. sairaus tai oireet edellyttävät perusteellisempaa työkyvyn arviointia ja/tai työhön paluun suunnittelua ja tukemista
  4. asiakkaalla on toistuvia sairauslomia
  5. sairausloma uhkaa pitkittyä (30/60/90/150vrk).

Asiakas kannattaa ohjata työterveyshuoltoon myös seuraavissa tilanteissa:

  1. raskaana olevan työrajoitteet
  2. työyhteisöongelmat, esimerkiksi ristiriitatilanteet työpaikalla
  3. työergonomiaan liittyvät pulmat
  4. työpaikan sisäilmasto-ongelmat
  5. ammattitautiepäily.

Lue halutessasi lisää

Työterveysneuvottelu - ratkaisuja työhön. Oppimisohjelma.

Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoidon tehtävänä on huolehtia hoidon porrastuksen mukaisesti erityistä osaamista vaativista tehtävistä:

  1. sairauksien ehkäisystä ja diagnosoimisesta
  2. hoidon suunnittelusta ja toteutuksesta
  3. kuntoutuksesta

Osatyökykyisen työttömän henkilön sairauksien tunnistaminen voi vaatia erikoissairaanhoidon osaamista. Henkilö voidaan lähettää erikoissairaanhoitoon perusterveydenhuollosta, työterveyshuollosta, opiskeluterveydenhuollosta tai yksityisestä terveydenhuollosta. Edellisten lisäksi henkilö voidaan lähettää erikoissairaanhoitoon päivystyksestä tai hänet voidaan siirtää erikoissairaanhoidon sisällä erikoisalalta toiselle. Kun potilas ei tarvitse enää erityistason hoitoa, hänet voidaan ohjata erikoissairaanhoidosta hoidon porrastuksen mukaisesti jatkohoitoon perusterveydenhuoltoon, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon.

Erikoissairaanhoidon palvelut ovat osa työkyvyn tuen palveluita ja ne toteutuvat usein muiden työkyvyn tuen palvelujen rinnalla. Esimerkiksi työkokeilussa olevalla henkilöllä voi ammatillisen kuntoutuksen aikana olla erityistä osaamista vaativa hoitoprosessi erikoissairaanhoidossa.

Erikoissairaanhoidon, yleisimmin psykiatrian tai kuntoutusyksiköiden toimesta saatetaan käynnistää hoitoneuvottelu asiakkaan hoito- tai kuntoutusprosessin tavoitteiden toteuttamiseksi ja yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi toimijoiden ja asiakkaan kesken.

Erikoissairaanhoito vastaa myös vaativaan apuvälinepalveluun liittyvistä apuvälineistä. Tällaisia ovat esimerkiksi näön ja kuulon apuvälineet työhön. Erikoissairaanhoidossa toimivat kuntoutusohjaajat voivat tulla myös työpaikalle arvioimaan henkilön apuvälinetarvetta hoidon ja kuntoutuksen porrastuksen mukaisesti.

ks. Taulukko 6. Apuvälinepalvelut.

Lue halutessasi lisää:

Töytäri O, Kanto-Ronkanen A. Apuvälineet ja ympäristön esteettömyys. Kirjassa: Autti-Rämö I ym.: Kuntoutuminen. Duodecim 2022. s 429-445.

Työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut)

Työllistymissuunnitelma. Työ- ja elinkeinopalveluissa (TE-palvelut) asiakkaalle laaditaan työllistymissuunnitelma, johon kirjataan asiakkaan tarvitsemat palvelut ja sovitut tehtävät. Suunnitelmassa voidaan sopia esimerkiksi työnhaun tavoitteista, asiakkaan omista toimista työllistymisen edistämiseksi, palvelutarpeesta ja TE-toimiston kanssa asioimisesta.

TE-palveluita ovat tieto- ja neuvontapalvelut, työnvälitys, osaamisen kehittämispalvelut ja yritystoiminnan käynnistämisen palvelut. Palvelut ovat harkinnanvaraisia ja niiden saamiseen vaikuttaa käytössä olevat määrärahat. Jos asiakkaan palvelutarve edellyttää muita kuin TE-palveluita, TE-toimiston on annettava asiakkaalle niistä tietoa ja ohjattava asiakasta näihin palveluihin. Tällaisia ovat esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen palvelut.

Ammatinvalinta- ja uraohjauksessa asiakas keskustelee psykologin kanssa kasvotusten, puhelimitse tai videon välityksellä. Psykologi auttaa asiakasta löytämään ratkaisuja ammatinvalintaa, työtä tai koulutusta koskeviin kysymyksiin. Keskusteluissa voidaan käsitellä osaamisen kehittämistä, koulutukseen tai työhön hakeutumista, opintojen sisältöä, ammattien vaatimuksia tai opintojen rahoitusta.

Ammatillisen työvoimakoulutuksen tavoitteena on, että asiakas suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osan. Asiakas voi suorittaa esimerkiksi lähihoitajan täydentävät opinnot. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alaisille oppivelvollisuuden suorittaneille aikuisille.

Lähete työttömien terveystarkastukseen. TE-toimistosta asiakas voi saada lähetteen työttömien terveystarkastukseen. Kunnan on järjestettävä terveysneuvontaa ja terveystarkastukset myös opiskeluhuollon ja työterveyshuollon ulkopuolella oleville nuorille ja työikäisille. TE-toimiston tehtävänä on tunnistaa ne työttömät työnhakijat, joiden työkykyä on syytä arvioida.

Työkyvyn arviointi ostopalveluna. TE-toimisto voi hankkia asiakkaalle ostopalveluna työkyvyn arvioinnin, jos hänen vammansa tai sairautensa voi vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin. Tällöin asiakkaan työ- ja toimintakykyä pitää selvittää suhteessa haettavaan ammattiin, suunniteltuun koulutukseen tai uuteen ammattiin.

Työkokeilu. Rekrytointiprosessi voi alkaa työkokeilulla, jossa selvitetään henkilön soveltumista työtehtäviin ja hänen osaamistaan. Työkokeilun aikana henkilö tekee työpaikalla normaaleja työsuhteeseen sisältyviä työtehtäviä. Työkokeilun ajalta ei makseta palkkaa, vaan henkilö saa korotettua työttömyysetuutta. Työkokeilu voi kestää korkeintaan kuusi kuukautta samalla työnantajalla. Työkokeilun aikana päivittäistä työaikaa lisätään vähitellen neljästä kahdeksaan tuntiin. Työkokeilua järjestävät myös työeläkelaitokset, tapaturma- ja liikennevakuuttajat, oppilaitokset ja työterveyshuollot. (ks. Taulukko 1. Työkokeilun järjestäjätahot.)

Työhönvalmentaja. TE-toimisto voi kustantaa työllistyvän avuksi työhönvalmentaja, jos osatyökykyinen henkilö tarvitsee tukea työn aloituksessa. Työhönvalmentaja voi auttaa etsimään ja räätälöimään sopivia työtehtäviä, perehdyttämään työhön tai arvioimaan tarvetta työn muokkaukseen. Työnantaja voi saada tukea samalle työllistyjälle vuoden ajan ja enintään 50 tuntia. (ks. Taulukko 2. Työhönvalmennuksen järjestäjätahot.)

Palkkatuki. Työnantaja voi hakea TE-toimistosta palkkatukea osatyökykyisen henkilön palkkaamiseen ennen työsuhteen alkamista. Palkkatuki on noin puolet palkkauksen kustannuksista. Työnantaja voi saada palkkatukea, jos henkilön on vaikea työllistyä esimerkiksi vamman tai sairauden takia. Palkkatukea voi saada toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen korkeintaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Työolosuhteiden järjestelytuki. Työnantaja voi saada TE-toimistolta työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikan muutostöitä. Tuki on enintään 4000 € henkilöä kohden. Työolosuhteiden järjestelytukea voi saada myös silloin, kun toinen työntekijä auttaa osatyökykyistä jossain työtehtävässä. Tällöin korvaus on enintään 20 euroa tunnissa, 20 tuntia kuukaudessa 18 kuukauden ajan. Yrittäjä ei voi hakea palkkatukea, mutta hän voi hakea elinkeinotukea omasta työeläkelaitoksestaan esimerkiksi työtä helpottavien työvälineiden tai koneiden hankkimiseen.

Todistus suurtyönantajalle. Asiakas voi pyytää TE-toimistosta todistuksen suurtyönantajalle siitä, että hänet on merkitty TE-toimiston asiakasrekisteriin osatyökykyisenä työnhakijana. Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi työssäolon viiden ensimmäisen vuoden aikana, hänen työkyvyttömyyseläkkeensä ei vaikuta työnantajan työeläkemaksuluokkaan.

Starttiraha. Aloittava yrittäjä voi hakea TE-toimistosta starttirahaa toiminnan käynnistämiseen. Starttiraha on harkinnanvarainen, joten sitä ei automaattisesti myönnetä aloittavalle yrittäjälle.

Lue halutessasi lisää:

Keinot käyttöön. Tukea työllistymiseen ja työssä jatkamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö 2019.

Linkit:

Oma-asiointi -palvelu

Työolosuhteiden järjestelytuki hakemus

Työkokeilu mahdollisti asteittaisen työhönpaluun

Lue Janita Julkusen kokemuksia työhönpaluusta työkokeilun avulla. Janita oli työkokeilussa Työterveyslaitoksella ja osallistui myös tämän koulutuksen sisällöntuotantoon. Lue myös työpaikkaohjaajien näkökulma työkokeiluun.

Katso video Annen työnhausta ja työllistymisestä. Videon kesto on 3:29 minuuttia.

Anne hakee töitä

Kela

Kelan tarjoamia työkyvyn ja työllistymisen tuen keinoja ovat kuntoutuspalvelut, terapiat, moniammatillinen yksilökuntoutus, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit, apuvälinepalvelut, työkokeilu, työhönvalmennus, ammatillinen koulutus tai uudelleenkoulutus ja tulkkipalvelu.

Kelan maksamia etuuksia ovat mm. sairauspäiväraha, kuntoutusraha, osakuntoutusraha, vammaistuki ja elinkeinotuki.

Kelan kuntoutuspalvelut sisältävät lääkinnällisen kuntoutuksen (työkykykuntoutus) sekä ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Kuntoutuspalvelut voivat olla joko yksilöllisiä tai ryhmässä toteutettavia palveluja. Yksilö- ja ryhmäkuntoutusta toteutetaan etäkuntoutuksena, avokuntoutuksena tai laitoskuntoutuksena. Asiakas voi saada kuntoutusta kotona, työpaikalla tai palveluntuottajan tiloissa.

Lääkinnällisen kuntoutuksen (työkykykuntoutuksen) palveluja ovat 1) kuntoutusneuvonta ja ohjaus, 2) toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi, 3) toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämisen liittyvät terapiat ja toimenpiteet, 4) apuvälinepalvelut, 5) sopeutumisvalmennus ja 6) kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa.

Ammatillista kuntoutusta Kela järjestää työikäisille työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikentymisen perusteella, sekä nuoren ammatillista kuntoutusta ilman diagnoosiperustetta toimintakyvyn olennaisen heikentymisen perusteella. Ammatillinen kuntoutus voi olla seuraavaa: 1) nuoren ammatillinen kuntoutus, 2) ammatillinen kuntoutusselvitys, 3) koulutus, 4) työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK), 5) työelämässä olevien KIILA-kuntoutus, 6) ammatilliset kuntoutuskurssit, 7) koulutuskokeilu, 8) työkokeilu, 9) apuvälineet ja 10) elinkeinotuki.

Sairauspäiväraha korvaa työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiomenetystä. Sairauspäivärahaa maksetaan A-lääkärintodistuksen perusteella 60 arkipäivää. Sen jälkeen tarvitaan B-lääkärintodistus. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivää eli noin vuoden ajan. Jos sairaus sen jälkeen edelleen estää ansiotyöhön osallistumisen, tulee hakea kuntoutustukea. Sen määräytymisen perusteet ovat erilaiset kuin sairauspäivärahan.

Kuntoutusrahaa voivat saada kuntoutukseen osallistuvat 16-67 -vuotiaat. Kuntoutusta voi myöntää Kela, työterveyshuolto, kunta tai kuntayhtymä. Kuntoutusrahaa voi saada myös koulutuksen ja sopeutumisvalmennuksen aikana. Jos henkilö saa palkkaa kuntoutusajalta, Kela maksaa kuntoutusrahan työnantajalle. Jos kuntoutusraha on suurempi kuin palkka, erotus maksetaan kuntoutujalle.

Taulukko 3. Työntekijän ja työnhakijan sekä työnantajan etuuksia.
Etuuden hakija Etuus Etuuden myöntäjä
Työntekijä, työnhakija

Kuntoutusraha

Osakuntoutusraha

Vammaistuki

Elinkeinotuki, yritystuki

Kela

Kela

Kela

Kela, työeläkevakuuttajat, tapaturma- ja liikennevakuuttajat

Työnantaja

Palkkatuki

Työolosuhteiden järjestelytuki

Kuntalisä

Kuntoutusraha (oppisopimus)

TE-palvelut

TE-palvelut

Kunta

Työttömyyskassa tai työeläkevakuuttaja

Osakuntoutusraha maksetaan, jos työaikaa on kuntoutukseen osallistumisen takia vähennetty vähintään 40 %. Osakuntoutusraha voidaan maksaa myös työnantajalle, jos työnantaja maksaa työntekijälle palkaa kuntoutuksen ajalta.

Elinkeinotuki tai yritystuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta oman yrityksen perustamista, muuttamista tai ammatin harjoittamista varten. Olemassa olevan yritystoiminnan muutosta voidaan tukea korvaamalla työskentelyä helpottavien apuvälineiden hankkimiskustannuksia. Elinkeinotukea myöntävät työeläkelaitokset ja Kela. Tapaturma-ja liikennevakuutusyhtiöt myöntävät vastaavaa etuutta yritystuen nimellä.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on Kelan kustantamaa kuntoutusta alle 65-vuotiaille. Kuntoutus pyrkii siihen, että ihminen pystyy sairaudesta tai vammasta huolimatta tekemään työtä tai selviytyy toiminnoistaan aiempaa paremmin. Kuntoutuksen tavoitteet liittyvät näin suoriutumiseen ja osallistumiseen eivätkä ne ole hoidollisia. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakeminen Kelasta edellyttää, että hakijalla on julkisessa terveydenhuollossa toimivan lääkärin tekemä kuntoutussuunnitelma. Kuntoutus voi olla moniammatillista yksilökuntoutusta kuntoutuslaitoksessa, erilaisia terapioita tai kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Asiakas voi itse valita kuntoutuksen palveluntuottajan Kelan kilpailuttamista palveluntuottajista.

Kelan järjestämä terapia voi tarkoittaa fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Neuropsykologinen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on kehityksellisiä häiriöitä tai oppimisvaikeuksia. Neuropsykologista kuntoutusta tarvitsevat myös henkilöt, joilla on ollut aivoverenkiertohäiriöitä tai aivovamma. Terapiat voivat olla yksilö- tai ryhmäterapioita. Niiden tavoitteena on edistää henkilön työ- ja opiskelukykyä sekä tukea opintojen edistymistä, työelämään siirtymistä, työssä jatkamista ja työhönpaluuta. Kela myöntää kuntoutussuunnitelman perusteella terapioita yleensä vuodeksi ja korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Moniammatillinen yksilökuntoutus on Kelan järjestämää kuntoutusta kuntoutuslaitoksessa. Siihen voi päästä, jos sairaus on laaja-alainen ja siihen liittyy monia ongelmia. Kuntoutuksen tavoitteena on parantaa kuntoutujan suoriutumista työssä, opiskelussa tai arjessa. Kuntoutus on sekä yksilöllistä että ryhmämuotoista ja se kestää korkeintaan 15 päivää.

Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja Kela järjestää työikäisille ja heidän läheisilleen. Kurssit ovat ryhmämuotoisia ja ne voivat olla sairausryhmä- tai ammattikohtaisia. Kursseilla osallistujat saavat tietoa sairaudestaan tai vammastaan, vertaistukea ja neuvoja työhönsä tai jokapäiväiseen elämäänsä. Tavoitteena on auttaa osallistujia sopeutumaan sairauden tai vamman tuomiin muutoksiin sekä kuntoutumaan. Kurssit ovat osallistujille maksuttomia ja niiden ajalta he voivat saada kuntoutusrahaa ja korvausta matkakuluista.

Apuvälineet. Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaikeavammaisille työssä tai opiskelussa sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset kalliit ja vaativat apuvälineet.

Taulukko 4. Apuvälinepalvelut.
Apuvälinepalvelujen järjestäjä Apuvälinepalvelu Lainsäädäntö

Perusterveydenhuolto

Erikoissairaanhoito

Jokapäiväiseen elämään liittyvät apuvälineet

Vaativaan apuvälinepalveluun liittyvät apuvälineet

Terveydenhuoltolaki 1326/2010
STM:n asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/2011
Sosiaalipalvelut Vammaispalveluna voidaan korvata mm. auton apuvälineet ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä asunnonmuutostöitä

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987

Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista 759/1987

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977

Kela Ammatillisena kuntoutuksena vaikeavammaisille työssä tai opiskelussa sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset kalliit ja vaativat apuvälineet

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista 566/2005

Asetus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 646/2005

Sosiaalipalvelut Vammaispalveluna voidaan korvata mm. auton apuvälineet Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987
Opetustoimi Opetukseen liittyvät apuvälineet

Perusopetuslaki 628/1998

Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998

Työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) Työolosuhteiden järjestelytuella voidaan korvata vajaakuntoisen henkilön tarvitsemia työkoneita, työvälineitä tai työmenetelmiä tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi. Vn asetus julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista 1346/2002
Liikenne- ja tapaturmavakuutus Vakuutuslaitos korvaa vahingoittuneille vamman tai sairauden aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi tarpeelliset välineet Laki tapaturmavakuutuksen perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 495/2015

 

Taulukko 5. Näkövammaisten apuvälineet.
Myöntäjä Apuväline Miten auttaa
Sosiaali- ja terveyskeskus

Suurennuslasit

Sanelin

Valkoinen keppi

Matkapuhelimen ruudunlukuohjelma

Suurentaa tekstiä

Tallentaa puhetta

Auttaa liikkumisessa

Lukee tekstin ääneen matkapuhelimen ruudulta

Erikoissairaanhoito

Kalliit optiset apuvälineet kuten erityislukulasit ja kiikarilasit

Tietotekniset apuvälineet ja -ohjelmat

Opaskoira

Suurentavat luettavaa tekstiä

Mahdollistavat tietokoneella työskentelyn

Opastaa liikkumisessa

Kela

Tietotekniset apuvälineet ja -ohjelmat, kuten näytön varsi ja erikoisnäppäimistöt, sekä suurennus-, ruudunluku- ja puhesyntetisaattoriohjelmat

Pistekirjoitustulostin

Pistenäyttö näppäimistön edessä

Daisy-kuuntelulaite

Mahdollistavat tietokoneella työskentelyn

Tulostaa tekstin pistekirjoituksena paperille

Mahdollistaa tietokoneen näytöllä olevan tekstin lukemisen pistekirjoituksena

Mahdollistaa äänikirjojen kuuntelun

Työkokeilu on Kelan työllistymistä tukevaa ammatillista kuntoutusta. Se on keino selvittää ammatinvalinnan vaihtoehtoja tai tukea työntekijän työhönpaluuta. Työkokeilua voidaan käyttää, kun työntekijä palaa töihin sairausloman jälkeen tai jos hänelle etsitään uutta paremmin soveltuvaa työtä työkyvyn mahdollisen heikentymisen takia. Työkokeilu voidaan järjestää joko omalla tai jollakin toisella työpaikalla. (ks. Taulukko 1. Työkokeilun järjestäjätahot.)

Työhönvalmennus on osa työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta (TEAK). Työhönvalmennus soveltuu henkilölle, joka tarvitsee tukea työllistymisessä. Työhönvalmennuksen tavoitteena on tukea kuntoutujan työskentelyä työpaikalla, työssä onnistumista, työyhteisöön kiinnittymistä ja ammatillista kehittymistä. Työhönvalmennus kestää 60-180 päivää. Työhönvalmennusta haetaan Kelasta ammatillisen kuntoutuksen hakulomakkeella ja lisäksi tarvitaan lääkärin B-lausunto kuntoutusta varten. (ks. Taulukko 2. Työhönvalmennuksen järjestäjätahot.)

Työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistelmä. Kelan työllistymistä edistävänä kuntoutuksena voidaan järjestää myös työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistelmää. Yhdistelmä soveltuu hyvin henkilölle, joka tarvitsee paljon tukea ammatillisen tavoitteen täsmentämiseen sekä työkykyä vastaavien alojen ja työnkuvan löytämiseen. Työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistelmä alkaa työkokeilulla, minkä aikana etsitään sopivia uravaihtoehtoja. Tämän jälkeen kuntoutus jatkuu työhönvalmennuksena, jolloin haetaan työpaikkaa sopivalta ammattialalta siirryttäessä palkkatyöhön. Työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistelmä kestää 6-26 kuukautta.

Koulutus ammatillisena kuntoutuksena. Kela voi tukea ammatillisena kuntoutuksena toisen asteen tai korkea-asteen perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta. Koulutus voi olla yleissivistävää koulutusta (esimerkiksi lukio), ammatillista peruskoulutusta, ammatillisesti valmentavaa koulutusta tai ammatillista uudelleen- ja jatkokoulutusta. Asiakkaan pitää itse hankkia koulutuspaikka. Kuntoutusta voi hakea vasta sen jälkeen, kun koulutuspaikka on ensin varmistunut. Kuntoutustarpeesta ja koulutuksen sopivuudesta tarvitaan lääkärin B-lausunto. Koulutuksen ajalta voi saada kuntoutusrahaa.

Kelan tulkkipalvelu tarjoaa viittomakielen tulkkausta kuulo- ja puhevammaisille työelämässä.

16 vuotta täyttäneen vammaistuen tavoitteena on helpottaa 16 vuotta täyttäneen vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön jokapäiväistä elämää, työtä tai opiskelua. Vammaistuen tarve ja määrä arvioidaan yksilöllisesti.

Verkostotyö. Kela tekee verkostotyötä osallistumalla lakisääteiseen TYP-toimintaan TE-toimiston ja kunnan kanssa.

Lue halutessasi lisää:

Työkyvyn tukemisen ja kuntoutuksen työkalupakki (kela.fi)

Kelan etuuslaskurit

www.kela.fi, kuntoutusvaihtoehdot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimintamalli, joka palvelee pidempään työttömänä olleita työnhakijoita. Henkilö voi ohjautua palveluun joko TE-toimiston, kunnan tai Kelan kautta.

TYP:ssä selvitetään työttömän henkilön tarvitsemia palveluja työllistymisen edistämiseksi. Palvelussa asiakkaalle laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma, joka voi sisältää julkisia työvoimapalveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntoutuspalveluja. Monialainen yhteispalvelu tarjoaa työnhakijalle palveluja yhden luukun periaatteella ja sitä on tarjolla jokaisen TE-toimiston alueella.

Lue halutessasi lisää

Elinikäistä osallistumista vai elämää työ edellä. Työikäisten monialaisten palveluiden yhteensovittaminen ja vaikuttavuuden arviointi. Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta. Loppuraportti, 2020. Sivut 57-89.  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162412

Hallinnan rajoilla: Monialainen koordinaatio vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä. Väitöskirja 2018.  https://helda.helsinki.fi/handle/10138/233917

Kuntoutuspalvelut

Kuntoutuspalveluja tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat. Kuntoutuspalveluiden järjestämisvelvoite on sosiaali- ja terveydenhuollolla, Kelalla, työeläkelaitoksilla ja vahinkovakuuttajilla. Lisäksi kaikkia TE-palveluja voidaan käyttää ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksessa. Yksityiset ammatinharjoittajat tuottavat erilaisia yksilöterapiapalveluja. Myös terveys- ja vammaisjärjestöjen kautta tarjotaan lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta, joka on yksityistä palvelutuotantoa.

Kuntoutuksen työnjako

  1. Terveydenhuollolla (perusterveydenhuolto, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito) ja Kelalla on vastuu lääkinnällisestä kuntoutuksesta
  2. Liikenne- ja tapaturmavakuutuksella on lakisääteinen vastuu omista asiakkaistaan
  3. Työeläkejärjestelmällä on päävastuu työelämässä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta, jonka avulla tuetaan työhön paluuta tai työssä jatkamista
  4. Kela järjestää ammatillista kuntoutusta työelämään kiinnittymättömille henkilöille. Sen avulla tuetaan työelämään pääsyä, työhön paluuta ja työssä jatkamista.
  5. Työ- ja elinkeinohallinto tukee niiden henkilöiden työllistymistä, joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä
  6. Kuntien sosiaalihuolto vastaa sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalisesta kuntoutuksesta.

Niillä työnantajilla, jotka työllistävät yli 20 työntekijää, on lain mukaan velvollisuus tunnistaa työntekijöiden kuntoutustarve.

Kuntoutukseen hakemista on yksinkertaistettu ja nopeutettu sähköisillä palveluilla. Kuntoutukseen pääseminen nopeutuu, jos asiakas saa jo lääkärin vastaanotolla päätöksen tarpeitaan vastaavasta kuntoutuksesta tai hän voi hakea kuntoutusta ilman diagnoosia ja lääkärin B-lausuntoa. Pitkäaikaissairas tarvitsee kuntoutussuunnitelman, jos hän hakee kuntoutusta kuten vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, ammatillista kuntoutusta tai kuntoutustukea.

Koulutuspalvelut

Koulutuspalveluilla tarkoitetaan tässä:

  1. toisen asteen ammatillista peruskoulutusta
  2. ammatillista täydennyskoulutusta
  3. korkeakoulutusta
  4. työvoimakoulutusta
  5. oppisopimuskoulutusta
  6. työpaikkakoulutusta.

​​​Koulutuspalveluja tuottavat toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot, yksityiset koulutuspalvelujen tuottajat, oppisopimustoimisto ja työpaikat.

Koulutus lisää henkilön osaamista ja työllistymisen mahdollisuuksia. Koulutuksen keinoja ovat myös opinto-ohjaus, osatutkinto ja opinnollistaminen. Oppilaitoksissa järjestetään myös ammatillista uudelleenkoulutusta, työvoimakoulutusta tai koulutuskokeilua, jotka ovat kuntoutuksen tai TE-palvelujen keinoja.

Opinto-ohjaus. Opiskelijalla on oikeus saada tarpeensa mukaista henkilökohtaista opinto-ohjausta. Ohjaus on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa, joka edesauttaa opintojen etenemistä ja uravalintoja. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa opiskella, suunnitella opintonsa ja sitoutua niihin. Opinto-ohjaaja rohkaisee opiskelijaa hakemaan tukea, jos hänellä on opiskeluun liittyviä vaikeuksia.

Osatutkinto tarkoittaa ammatillisen tutkinnon osaa, joka voidaan suorittaa koko tutkinnon sijaan. Ammatilliset tutkinnot muodostuvat tutkinnon osista, joiden määrä vaihtelee tutkinnoittain. Ammatillinen työvoimakoulutus johtaa yleensä osatutkintoon. Osatutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona ja siihen voi valmentautua käymällä palkkatuetussa työssä, työkokeilussa tai osallistumalla kuntouttavaan työtoimintaan.

Opinnollistaminen tarkoittaa, että tutkinnon edellyttämää osaamista hankitaan tekemällä työtä. Työssä hankittu osaaminen tunnistetaan, arvioidaan ja hyväksytään opintopisteiksi. Yksi tai useampi opintojakso voidaan opinnollistaa. Opinnollistaminen soveltuu sekä työsopimukselliseen työsuhteeseen että vapaaehtoistyöhön.

Koulutuskokeiluja järjestetään oppilaitoksissa osana kuntoutusta tai työvoimapalveluja.

Lue halutessasi lisää

Digitalisaatio uudistaa oppimista. Työterveyslääkäri 2016; 34(3): 26-28.

Ohjausta opintoihin ja elämään – opintojen ohjaus oppilaitoksessa. Opetushallitus 2004.

Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus, Tallinna 2014.

Järjestöjen palvelut

Järjestöillä tarkoitetaan tässä kaikkia sosiaali- ja terveysalan toimijoita kuten yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka voivat olla valtakunnallisia, piiri- tai paikallisyhdistyksiä tai valtakunnallisiin yhdistyksiin kuulumattomia toimijoita.

Järjestöjen tehtävänä on:

  1. vaikuttaa yleisiin asenteisiin mm. työelämää kohtaan
  2. tuottaa työelämään ja työkyvyn tukeen liittyvää viestintämateriaalia
  3. tarjota työelämään liittyvää koulutus- ja asiantuntijapalvelua
  4. laatia lausuntoja lainsäädännön valmisteluun ja vaikuttaa näin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Järjestöt tarjoavat työkyvyn tuen palveluja sekä asiakkailleen että työnantajille ja työterveyshuolloille. Järjestöjen tarjoamia työkyvyn tuen keinoja ovat:

  1. ohjaus ja neuvonta
  2. työelämäpalvelut
  3. vertaistuki
  4. kokemusasiantuntijoiden koulutus.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on linjannut sopeutumisvalmennustoiminnan osalta, että vuoden 2021 alusta lähtien sopeutumisvalmennus -termistä luovutaan STEAn avustuskohteiden käyttötarkoitusteksteissä. STEA:n avustuksilla rahoitettu toiminta ei voi korvata julkisen sektorin vastuulle kuuluvia tehtäviä ja nykymuotoisena päällekkäisyydet Kelan järjestämän kurssitoiminnan osalta ovat olemassa.

Järjestöjen asiakkailleen tarjoama ohjaus ja neuvonta painottuu tietyn sairaus- tai vammaryhmän työkyvyn tuen keinoihin, taloudellisiin etuuksiin ja työnhaun tukeen. Järjestöt tarjoavat työkyvyn tukeen liittyvää ohjausta ja neuvontaa myös työnantajille ja työterveyshuolloille. Järjestöissä toimivat työelämäasiantuntijat ja työkykykoordinaattorit voivat tarvittaessa osallistua asiakkaan työterveysneuvotteluun. Joidenkin järjestöjen palveluihin kuuluu myös tuki työpaikalle. Esimerkiksi Näkövammaisten liitolla on palvelu, jossa he käyvät työpaikalla ja auttavat näkövammaisen tarvitsemissa työn ja työympäristön muokkauksissa sekä apuvälineiden liittämisessä osaksi työpaikan tietoteknistä ympäristöä.

Järjestöt tarjoavat myös lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta yksityisenä palvelutuotantona sekä alueellisia sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan palveluita.

Katso video työkyvyn tuen keinoista työpaikalla, kun työntekijällä on MS-tauti. Videon kesto on 3:25 minuuttia.

MS ja työkyvyn tukeminen

Työpaikan keinot

Työpaikan työkyvyn tuen keinoja ovat esimerkiksi työkykyjohtaminen ja työn muokkaus.

Työkykyjohtaminen on suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista toimintaa, joka sisältää sekä ennakoivia toimenpiteitä että työssä jatkamista ja työhönpaluuta tukevia toimia. Niiden tavoitteena on:

  1. tunnistaa ja vahvistaa työntekijöiden ja työyhteisöjen voimavaratekijöitä
  2. ennakoida työkykyä, terveyttä ja työturvallisuutta uhkaavia riskejä
  3. tukea työntekijän työssä jatkamista ja työhönpaluuta.

Työpaikalla moni toimija tukee työntekijän työhyvinvointia ja työkykyä. Organisaation johto, henkilöstöhallinto (HR) ja työsuojelu ovat keskeisiä toimijoita. Heidän strategisia yhteistyökumppaneitaan työkykyjohtamisessa ovat työterveyshuolto, työeläkelaitokset, Kela ja kuntoutuspalvelut.

Työterveyshuollolla on koordinoiva rooli. Sen tehtävänä on koota yhteen eri toimijoilta saatua tietoa sekä edistää tavoitteellista yhteistyötä erityisesti työnantajien, työntekijöiden ja työterveyshuollon välillä hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan.

Työn muokkaus on työantajan, ja työpaikalla erityisesti esihenkilöiden vastuulla oleva tehtävä osana työkykyjohtamista. Työn muokkaus tarkoittaa niitä toimia, joilla työ saadaan vastaamaan työntekijän työ- ja toimintakykyä. Näin työn vaatimukset ja työntekijän ominaisuudet ovat keskenään tasapainossa.

Työnantaja on työturvallisuuslain mukaan vastuussa kaikkien työntekijöiden terveellisistä ja turvallisista työolosuhteista. Työpaikan johto tekee strategiset linjaukset myös siitä, miten tärkeää työn muokkaus on työpaikalla, millaisia työura- ja talousvaikutuksia sillä tavoitellaan ja millaisia panostuksia siihen voidaan käyttää.

Työn muokkaus voi olla tarpeen silloin, kun työntekijä aloittaa uudessa työssä, työntekijän tilanne muuttuu työssä ollessa tai hän palaa työhön poissaolon jälkeen. Työntekijä voi tarvita työn muokkausta esimerkiksi sairauden, vamman, elämäntilanteen, kielen tai uskonnon perusteella. Työn muokkauksen tarve voi olla joko väliaikaista tai pysyvää.

Työn muokkauksen toimintamalli auttaa työpaikan johtoa ja esihenkilöitä ennakoimaan tulevia tilanteita sekä toimimaan niissä johdonmukaisesti ja tasapuolisesti. Työn muokkauksen toimintamalli sisältää kuusi vaihetta:

  1. Havaitse tarve
  2. Kerää tietoa
  3. Selvitä vaihtoehtoja
  4. Valitse ratkaisut
  5. Toteuta ratkaisut
  6. Seuraa ja arvioi

Työn muokkauksen tarve voidaan tunnistaa joko työntekijän työpaikalla tai työkyvyn tuen palveluissa. Työntekijä voi tehdä aloitteen työn muokkauksesta itse tai aloite voi tulla esihenkilöltä, työyhteisöltä, työterveyshuollolta, kuntoutuksen palveluntuottajalta tai muilta palveluntuottajilta.

Työn muokkauksen keinoja ovat työaikajärjestelyt, työn organisointi, työympäristön muutokset, teknologiaratkaisut, avun saaminen ja työmatkan kulkemista helpottavat ratkaisut. Kasainvälisesti eniten hyödynnetään työaikajärjestelyjä.

Taulukko 6. Työn muokkauksen kohteet ja keinot.
Työn muokkauksen kohde Työn muokkauksen keinoja
Työaikajärjestelyt
  • työaikajoustot
  • työajan lyhentäminen
  • työn tauottaminen
  • etätyömahdollisuus
Työn organisointi
  • työprosessien muuttaminen 
  • työtehtävien rajaaminen
  • työn keventäminen ja työtapojen muuttaminen
  • työnjaon muuttaminen
  • työntekijöiden roolien ja vastuiden muuttaminen 
  • työnkuvan muuttaminen
Työympäristö
  • työpaikan ja työtilojen esteettömyyden parantaminen
  • työpisteiden ergonomian parantaminen
  • ergonomisten ja käytettävien työvälineiden hankkiminen
  • työpaikan toimintatapojen ja sosiaalisen ympäristön kehittäminen
Teknologiset ratkaisut ja apuvälineet
  • digitaalisten laitteiden ja aineistojen hyödyntäminen
  • tietokoneohjelmien ja käyttöasetusten hyödyntäminen
  • apuvälineiden hankkiminen esim. muistin tai tarkkaavaisuuden tueksi
Avun saaminen
  • esihenkilön tai työkaverien apu 
  • työhönvalmentajan tai työvalmentajan tuki
  • henkilökohtaisen avustajan palvelut
  • tulkkipalvelu
Työmatkaliikkumisen
ratkaisut
  • kuljetuspalvelu kuten oikeus käyttää taksia
  • oman auton muutostyöt
  • auton pysäköintipaikka työpaikalla

Tutkimusten mukaan työn muokkaus tukee työssä jatkamista etenkin silloin, kun työntekijällä on jokin vamma, tuki- ja liikuntaelinsairaus, mielenterveyden häiriö tai syöpä. Työn muokkaus tukee myös ikääntyneitä jatkamaan työssään.

Työn muokkauksesta on hyötyä työntekijälle, työnantajalle ja koko yhteiskunalle. Työntekijä voi jatkaa työssä ja saada työstä palkkaa. Työnantaja hyötyy, kun vältetään sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvia kustannuksia. Yhteiskunta hyötyy, kun työikäisten osaaminen on käytössä ja kertyy verotuloja.

Jukka Tolosen mukaan tarvitaan oma tahto ja halu palata takaisin työelämään. Katso video Jukan vakavan sairastumisen jälkeisestä työhönpaluusta. Videon kesto on 2:45 minuuttia.

Työkyky käyttöön - Jukka Tolonen

Työeläkevakuuttajien palvelut

Työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytyksenä on työkyvyttömyyden uhka, joka todennäköisesti toteutuisi lähitulevaisuudessa ilman kuntoutustoimenpiteitä. Myös työttömällä henkilöllä voi olla oikeus työeläkevakuuttajan ammatilliseen kuntoutukseen. Työeläkekuntoutuksen edellytyksenä on:

  1. vakiintunut työelämäsuhde
  2. työkyvyttömyys, sellainen diagnosoitu sairaus, joka lähivuosina aiheuttaa uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle
  3. vakuutetulla on ansiotyöstä kertyneitä ansioita vähintään (36 820,43 euroa, vuoden 2021 taso) viimeisen viiden kalenterivuoden ajalta
  4. vakuutettu on alle alimman vanhuuseläkeikänsä
  5. vakuutetulla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella.

Neuvonta ja ohjaus ovat työeläkekuntoutuksen keskeisiä keinoja.

Työkokeilu voidaan työeläkevakuuttajan järjestämänä toteuttaa työntekijän omalla työpaikalla joko aikaisemmissa työtehtävissä tai muokatussa työssä. Työkokeilu edellyttää yleensä työn muokkausta kuten työajan lyhentämistä tai työn keventämistä. Työkokeilun avulla henkilö voi kokeilla käytännössä työtehtävien soveltuvuutta sekä mahdollisuutta palata työhön kevennetysti. Työkokeilu voidaan toteuttaa myös uudessa työpaikassa ja uusissa tehtävissä. Työkokeilu edellyttää hyvää suunnittelua ja seurantaa. Se vaatii myös hyvää yhteistyötä työkokeilijan, työpaikan edustajien, työterveyshuollon, työeläkevakuuttajan ja mahdollisen kuntoutuksen palveluntuottajan kanssa. (ks. Taulukko 1. Työkokeilun järjestäjätahot.)

Työkokeilu voi jatkua työhönvalmennuksena joko työntekijän omalla työpaikalla tai uudessa työpaikassa. Työhönvalmennuksen aikana työntekoon on mahdollista yhdistää kursseja tai osatutkintoja, jotta henkilö oppii uusissa työtehtävissä tarvittavat taidot. (ks. Taulukko 2. Työhönvalmennuksen järjestäjätahot.)

Työeläkevakuuttaja voi myöntää ammatillisena kuntoutuksena koulutusta, jos henkilön terveydentila ei mahdollista palaamista omaan työhön. Kun suunnitellaan koulutusta, kannattaa hyödyntää kuntoutujan osaamista ja aiempaa työkokemusta. Myös täysin uudelle alalle kouluttautuminen on mahdollista. Ammatillisena kuntoutuksena voidaan myöntää opintoja, joissa suoritetaan jokin osatutkinto tai kokonaan uusi tutkinto. Opintojen tulee johtaa tutkintoon, olla päätoimisia ja maksuttomia. Lisäksi uuden koulutuksen myötä hankitun ammatin tulee olla terveydentilalle soveltuva. Jos kyseessä on oppisopimus, kuntoutuja saa palkkaa ja kuntoutusraha maksetaan työnantajalle.

Työeläkevakuuttaja voi myöntää elinkeinotukea yrityksen aloittamiseen tai jatkamiseen, kun yleiset ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset täyttyvät. Elinkeinotuki on taloudellista tukea, jonka avulla voi hankkia työntekoa helpottavia työ- ja apuvälineitä, työkoneita ja laitteita. Jos kuntoutuja ryhtyy ensimmäistä kertaa yrittäjäksi, hän voi saada tukea myös yrittäjäkurssiin. Elinkeinotukea voi saada, jos yrityksellä on hyvät toimintaedellytykset. Siihen tarvitaan yleensä ulkopuolisen arvioijan lausunto. Elinkeinotukea voi saada:

  1. uuden yritystoiminnan aloittamiseen
  2. yritystoiminnan muokkaamiseen terveydentilalle soveltuvaksi
  3. ammatinharjoittamiseen.

Elinkeinotuen määrä vaihtelee hakijan tarpeen ja tilanteen mukaan. Elinkeinotuki tai yritystuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta oman yrityksen perustamista, muuttamista tai ammatin harjoittamista varten. Olemassa olevan yritystoiminnan muutosta voidaan tukea korvaamalla työskentelyä helpottavien apuvälineiden hankkimista. Työeläkelaitokset ja Kela myöntävät elinkeinotukea ja vastaavaa yritystukea myöntävät tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt.

Ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätös tarkoittaa, että asiakkaalla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen vaikka hänellä ei vielä olisikaan valmista kuntoutussuunnitelmaa. Ennakkopäätöstä voi hakea omasta työeläkevakuutusyhtiöstä samalla tavalla kuin hakisi ammatillista kuntoutusta. Ennakkopäätös on voimassa yhdeksän kuukautta, jonka aikana asiakkaalle voidaan laatia kuntoutussuunnitelma. Ennakkopäätöksessä on myös laskettu kuntoutusraha, jonka kuntoutuja saa ammatillisen kuntoutuksen aikana.

Työelämästä tulevalle kuntoutujalle maksetaan kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa. Sen määrä on henkilön laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla.

Lue halutessasi lisää

Liukko J. Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuuden kehittäminen ja työkykyajattelu: Työeläkelaitosten asiantuntijoiden haastatteluihin perustuva tutkimus. Kuntoutus 2021;44(4):18-30.

Tapaturma- ja liikennevakuuttajat

Jos kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta, vakuutusyhtiö järjestää kuntoutuksen. Tapaturmavakuutus vastaa tapaturmissa vammautuneiden ja ammattitautiin sairastuneiden kuntoutuksen korvaamisesta ja liikennevakuutus liikennevahingossa vammautuneiden kuntoutuksen korvaamisesta.

Tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen korvaama kuntoutus on aina ensisijaista suhteessa muuhin kuntoutukseen. Kuntoutuksen toteutuksesta vastaa Vakuutuskuntoutus ry (VKK) sekä vakuutusyhtiöt.

Tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen korvaamaa ammatillista kuntoutusta ovat:

  1. kuntoutusselvittelyt
  2. työkokeilu ja koulutuskokeilu
  3. työhönvalmennus (entisessä tai uudessa työssä)
  4. koulutus
  5. laina ja avustus elinkeinotoiminnan tukemiseksi
  6. apuvälineet ja laitteet työpaikalle
  7. avustus tai koroton laina työmatkalla tarvittavan kulkuneuvon hankkimiseksi
  8. opiskelukustannukset
  9. ammattitautitutkimus.

ks. Taulukko 1. Työkokeilun järjestäjätahot ja Taulukko 2. Työhönvalmennuksen järjestäjätahot.

Liikenne- ja tapaturmavakuutuksesta korvataan myös lääketieteellinen yksityinen hoito, jos se nopeuttaa kuntoutusta. Tapaturmavakuutus ja liikennevakuutus korvaa myös ansionmenetyksen. Yritystuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta oman yrityksen perustamista, muuttamista tai ammatin harjoittamista varten. Olemassa olevan yritystoiminnan muutosta voidaan tukea korvaamalla työskentelyä helpottavien apuvälineiden hankkimiskustannuksia.

Itsearviointi

Arvioi omaa osaamistasi seuraavan tehtävän avulla. Itsearviointitehtävä löytyy myös Työkyvyn tuki -koulutuksen tehtäväkirjasta liitteestä 1. Taulukossa on työkyvyn ja työllistymisen tuen keinoja ja etuuksia. Valitse kunkin keinon kohdalta se numero, joka parhaiten kuvaa osaamistasi tällä hetkellä (1=erittäin huono, 2=huono, 3=ei huono eikä hyvä, 4=hyvä, 5=erittäin hyvä). Voit tallentaa täyttämäsi lomakkeen lopuksi itsellesi talteen.