Työterveysyhteistyön aloittaminen

Ingressitekstiä
Sisällysluettelo

Työterveysyhteistyöhön valmistautuminen ja yhteistyön aloittamisvaiheessa huomioitavat asiat

Yhteistyö alkaa siinä vaiheessa, kun työnantaja järjestää työterveyspalvelut henkilöstölleen tai vaihtaa työterveyshuollon palveluntuottajaa. Yhteistyön tulee aina perustua työpaikan tarpeisiin. Toiminta käynnistetään muodostamalla yhteinen käsitys työpaikan ja sen henkilöstön tilanteesta, sekä terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvistä tekijöistä. Yhteinen käsitys luo pohjan tarvelähtöiselle, tavoitteelliselle ja suunnitellulle toiminnalle, jonka vaikuttavuutta myös jatkossa seurataan ja arvioidaan.

Toimivan yhteistyön ytimen muodostavat:

  • yhteiset tavoitteet ja sovitut toimintatavat
  • selkeät vastuut ja roolijaot
  • sujuva tiedonkulku
  • säännöllinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus eri toimijoiden ja ammattilaisten kesken 

Yhteistyötä aloitettaessa on tärkeää sopia yhteistyön tavoista, erilaisista tapaamista ja yhteistyöhön liittyvistä foorumeista sekä siitä, ketkä yhteistyöhön osallistuvat sekä työpaikan että työterveyshuollon puolelta. Työterveyshuollossa toimii useita työterveyden ja työturvallisuuden ammattilaisia, jotka toteuttavat tätä yhteistyötä ja tukevat työpaikkaa toiminnallaan. Työterveysyhteistyön ytimessä toimivat työpaikalle nimetyt vastuuhenkilöt, joita ovat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Työpaikan puolelta yhteistyöhön osallistuvat useimmiten henkilöstöhallinto, johto, työsuojelu ja työntekijöiden edustaja.

Yhteistyötä aloitettaessa on tärkeää jakaa ja saada monipuolisesti tietoa yhteistyön pohjaksi molempien yhteistyön osapuolten kesken. Jo ennen ensimmäistä tapaamista kannattaa pohtia, mitä tietoja kannattaa kerätä tapaamisen pohjaksi, mihin olisi hyvä tutustua jo etukäteen, ja mitä tietoa itse tapaamisessa olisi hyvä olla mahdollisesti käytettävissä.

Työpaikan ja työterveyshuollon toimijoiden on tärkeää yhdessä sopia jo aloitusvaiheessa siitä, mitä työterveysyhteistyöllä tavoitellaan ja millä konkreettisilla keinoilla tavoitteisiin pyritään. Avointa keskustelua siitä, mitä lisäarvoa yhteistyöstä on odotettavissa, on hyvä käydä. Työpaikan ja työterveyshuollon toimijoiden tulee yhdessä sopia, myös yhteistyön käytännön toteutuksesta ja yhteistyössä määriteltyjen tavoitteiden säännöllisestä arvioinnista. 

Yhteistyöhön valmistautumiseen kuuluu myös arjen realiteettien mielessä pitäminen molempien osapuolten toimijoiden kesken: mikä on työpaikalle mahdollista juuri näillä resursseilla ja toimijoilla? Mikä on oleellista? Entä mitkä ovat työterveyshuollon palveluntuottajan resurssit ja toimintamahdollisuudet? Alussa voidaan myös yhdessä pohtia, mistä olisi tärkeintä aloittaa. Molempien osapuolten kannattaa lähteä yhteistyöhön avoimella mielellä, ja toteuttaa sitä hyvässä ja avoimessa vuorovaikutuksessa yhteistyökumppanin kanssa. On tärkeä myös varmistaa yhteinen ymmärrys siitä, mitä on sovittu, ja mitä työterveysyhteistyöllä tavoitellaan. Osalle työpaikan toimijoista työterveyshuollon toiminta voi olla vierasta. Tämän vuoksi työterveyshuollon toimijoiden kannattaa valmistautua kertomaan, mikä on työterveyshuollon tehtävä ja millaista tukea työterveyshuolto voi tarjota työpaikan työhyvinvoinnin ja työkyvyn tueksi.

Lisätietoa: Tiedon hyödyntäminen työterveysyhteistyössä | Työterveyslaitos (ttl.fi

Yhteistyön aloittaminen, kun kyseessä on pientyöpaikka

Yhteistyöhön ja sen aloittamiseen kannattaa valmistautua myös silloin, kun kyseessä on pientyöpaikka. Kuten isommillakin työpaikoilla, yhteistyön aloittamisen ytimessä ovat työpaikan tarpeet, yhdessä sovitut tavoitteet ja toimintatavat, selkeät vastuut eri toimijoiden kesken, sekä yhteydenpidon ja tiedonkulun sujuvuuden varmistaminen. Yhteistyöhön lähdetään avoimesti ja luottamuksellisesti.

 Vinkki: Jos olet ollut aikaisemmin tyytymätön johonkin edellisen palveluntuottajan toimintatapaan tai yhteistyötä koskevaan asiaan, tuo rohkeasti toiveesi ja kehittämisehdotuksesi esille!

Valmistautuminen

Valmistautuminen yhteistyön aloittamiseen hyödyttää molempia yhteistyön osapuolia, ja säästää aikaa (sekä rahaa) olennaisten asioiden käsittelyyn. Tarpeellista tietoa kannattaa kerätä jo etukäteen, jakaa se tarvittaessa toiselle yhteistyön osapuolelle ja perehtyä tietoihin ennen varsinaista tapaamista. Työterveyshuollolta voi tiedustella, mitä tietoja olisi hyvä olla etukäteen saatavilla, mihin kannattaa perehtyä etukäteen ja mitä tietoa olisi hyödyllistä jakaa.

Ensimmäinen tapaaminen

Ensimmäisessä tapaamisessa tärkeintä on varmistua siitä, että molemmilla osapuolilla on selkeä käsitys siitä, minkälaisia erityispiirteitä työ pitää sisällään ja mitä se tarkoittaa käytännön toiminnan suunnittelussa.  Pienyrittäjän on myös tärkeää saada tietää, mitä käytännön hyötyä työterveyshuollosta on, ja mitä yhteistyöllä on saavutettavissa.

Ensimmäisessä tapaamisessa (esimerkiksi, jos valmistautumista ei ole ehditty tehdä tai mikäli siihen edetään nopealla aikataululla) yhteinen keskustelu voidaan käynnistää myös erilaisin kysymyksin, joiden pohjalta voidaan lähteä yhteistyössä liikkeelle. Työterveyshuollon palveluntuottaja voi kysyä työpaikan toimijoilta, mitä he tietävät työterveyshuollosta, ja mitä tietoa he toivovat työterveyshuollolta saavansa yhteistyötä varten. Näin varmistetaan, että erilaiset odotukset on yhdessä läpikäyty, ja että niihin voidaan yhteistyön edetessä vastata.

Vinkki: Alkuvaiheessa vähemmän voi olla enemmän. Lähtekää liikkeelle yhteistyössä muutamista työpaikalle tärkeimmistä tavoitteista ja asioista. Kun tullaan tutuiksi, voidaan yhteistyön tarkastelua ja tavoitteita laajentaa tarpeiden ja resurssien mukaan.

Vinkki: Työterveystoimija: Tule tutuksi työpaikalle ja varmista, että olet ymmärtänyt työpaikan tarpeet ja resurssit yhteistyöhön.  Ole helposti lähestyttävä, työpaikan asioista aidosti kiinnostunut ja avoin asiakaslähtöisille, mahdollisesti uusillekin toimintatavoille.