Työterveysyhteistyön aloittaminen
Sisällysluettelo
Työterveysyhteistyöhön valmistautuminen ja aloittamisvaiheessa huomioitavat asiat
Työterveysyhteistyö alkaa, kun työnantaja järjestää työterveyspalvelut henkilöstölleen tai vaihtaa työterveyshuollon palveluntuottajaa.
Työterveysyhteistyön tulee aina perustua työpaikan tarpeisiin.
Toiminnan tarvelähtöisyydellä tarkoitetaan yhdessä havaittujen ja todennettujen työpaikan terveys- ja työkykyriskien asettamista yhteisen toiminnan pohjaksi ja sisältöä ohjaavaksi perustaksi. Tällöin vältetään työpaikkaa hyödyttämättömät toimintatavat ja palvelusisällöt sekä säästetään työterveyshuollon resursseja sellaiseen toimintaan, joka aidosti tukee työpaikkaa ja sen tarpeita.
Tarvittavien palvelujen perusteleminen – kuin myös tarpeettomien (mahdollisesti työpaikan tärkeiksi kokemien) palvelujen poisjättämisen perusteleminen vaatii työterveyshuollon toimijoilta sekä ammattitaitoa että myös aitoa, yksilöllistä asiakkaan kohtaamista. Tarvelähtöisyys ja yksilöllisyys toiminnassa voi tarkoittaa myös työterveyshuollon palveluntarjoajan normaalikonseptista poikkeavien toimintatapojen hyväksymistä tai ehdottamista asiakkaalle. Tarpeet voivat myös edellyttää Kelan korvauksen ulkopuolisia palveluita.
Toiminta käynnistetään muodostamalla yhteinen käsitys työpaikan ja sen henkilöstön tilanteesta sekä terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvistä tekijöistä. Yhteinen käsitys luo pohjan tarvelähtöiselle, tavoitteelliselle ja suunnitellulle toiminnalle, jonka vaikuttavuutta myös jatkossa seurataan ja arvioidaan.
Toimivan työterveysyhteistyön ytimen muodostavat:
- yhteiset tavoitteet ja sovitut toimintatavat
- selkeät vastuut ja roolijaot
- sujuva tiedonkulku
- säännöllinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus eri toimijoiden kesken
Työterveysyhteistyötä aloitettaessa on tärkeää sopia yhteistyön tavoista, erilaisista tapaamisista ja foorumeista sekä siitä, ketkä työterveysyhteistyöhön osallistuvat. Työterveysyhteistyöhön osallistuvat työterveyshuollon puolelta työpaikalle nimetyt vastuuhenkilöt, kuten työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Työpaikan puolelta työterveysyhteistyöhön osallistuvat useimmiten henkilöstöhallinnon, johdon, työsuojelun ja työntekijöiden edustajat.
Tiedon jakaminen työterveysyhteistyön osapuolten kesken on tärkeää.
Jo ennen ensimmäistä tapaamista on hyvä pohtia, mitä tietoja kannattaa kerätä, mihin tietoon tulisi tutustua etukäteen ja mitä tietoa itse tapaamisessa on tarpeen olla käytettävissä. Tiedonhallintaan ja tiedon jakamiseen liittyvistä asioista kannattaa sopia jo työterveysyhteistyön alkuvaiheessa.
Työpaikan ja työterveyshuollon toimijoiden on tärkeää yhdessä sopia jo alkuvaiheessa siitä, mitä työterveysyhteistyöllä tavoitellaan ja millä konkreettisilla keinoilla tavoitteisiin pyritään. On hyvä käydä avointa keskustelua siitä, mitä lisäarvoa työterveysyhteistyöstä on odotettavissa ja miten sitä arvioidaan.
Yhteistyöhön valmistautumiseen kuuluu myös realiteettien mielessä pitäminen molempien osapuolten toimijoiden kesken: Mikä on työpaikalle mahdollista juuri nyt, näillä resursseilla ja toimijoilla? Mikä on oleellista? Entä mitkä ovat työterveyshuollon palveluntuottajan resurssit ja toimintamahdollisuudet? Alussa voidaan myös yhdessä pohtia mistä olisi tärkeintä aloittaa. Molempien osapuolten kannattaa lähteä työterveysyhteistyöhön avoimella mielellä, hyvässä ja avoimessa vuorovaikutuksessa yhteistyökumppanin kanssa. On tärkeä myös varmistaa yhteinen ymmärrys siitä mistä on sovittu ja mitä työterveysyhteistyöllä tavoitellaan.
Ensimmäinen tapaaminen
Ensimmäisessä tapaamisessa on tärkeää varmistaa, että molemmilla osapuolilla on selkeä käsitys siitä, minkälaisia erityispiirteitä työ pitää sisällään ja miten ne vaikuttavat käytännön yhteistyön ja toiminnan suunnitteluun. Työterveysyhteistyön avulla saavutettavat hyödyt tulevat parhaiten ymmärretyksi, kun molemmille osapuolille on selvää mistä yhteistyössä on kyse ja mitä sillä tavoitellaan.
Lisätietoa: Tiedon hyödyntäminen työterveysyhteistyössä | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Työterveysyhteistyön aloittaminen, kun kyseessä on pieni työpaikka
|
Pienten työpaikkojen työterveysyhteistyön aloittamisen ytimessä ovat:
Työterveysyhteistyöhön lähdetään avoimesti ja luottamuksellisesti. Vinkki: Jos olet ollut aikaisemmin tyytymätön johonkin edellisen palveluntuottajan toimintatapaan tai työterveysyhteistyötä koskevaan asiaan, tuo rohkeasti toiveesi ja kehittämisehdotuksesi esille! |
Valmistautuminen
Valmistautuminen työterveysyhteistyön aloittamiseen hyödyttää molempia yhteistyön osapuolia ja säästää aikaa sekä rahaa olennaisten asioiden käsittelyyn. Tarpeellista tietoa kannattaa kerätä jo etukäteen, jakaa se tarvittaessa toiselle osapuolelle ja perehtyä tietoihin ennen varsinaista tapaamista. Työpaikan toimija voi kysyä työterveyshuollolta, mitä tietoja olisi hyvä olla saatavilla, mihin kannattaa perehtyä ja mitä tietoa olisi hyödyllistä jakaa.
Ensimmäinen tapaaminen
Ensimmäisessä tapaamisessa tärkeintä on varmistaa, että molemmilla osapuolilla on selkeä käsitys siitä, minkälaisia erityispiirteitä työ pitää sisällään ja mitä se tarkoittaa käytännön toiminnan suunnittelussa. Työpaikan toimijan on myös tärkeää tietää, mitä käytännön hyötyä työterveyshuollosta on ja mitä työterveysyhteistyöllä on saavutettavissa.
Ensimmäisessä tapaamisessa yhteinen keskustelu voidaan käynnistää myös erilaisin kysymyksin, joiden pohjalta voidaan lähteä yhteistyössä liikkeelle. Työterveyshuollon toimija voi kysyä työpaikan toimijoilta, mitä he tietävät työterveyshuollosta ja mitä tietoa he toivovat työterveyshuollolta saavansa yhteistyötä varten. Näin varmistetaan, että erilaiset odotukset on yhdessä läpikäyty ja että niihin voidaan vastata yhteistyön edetessä.
Vinkki: Alkuvaiheessa vähemmän voi olla enemmän. Lähtekää liikkeelle työterveysyhteistyössä muutamista työpaikalle tärkeimmistä tavoitteista ja asioista. Kun tullaan tutuiksi, voidaan yhteistyön tarkastelua ja tavoitteita laajentaa tarpeiden ja resurssien mukaan.
Vinkki työterveystoimijalle: Tule tutuksi työpaikalle ja varmista, että olet ymmärtänyt työpaikan tarpeet ja resurssit työterveysyhteistyöhön. Ole helposti lähestyttävä, työpaikan asioista aidosti kiinnostunut ja avoin asiakaslähtöisille, mahdollisesti uusillekin toimintatavoille.