Työterveysyhteistyön aloittaminen
Sisällysluettelo
Työterveysyhteistyöhön valmistautuminen ja aloittamisvaiheessa huomioitavat asiat
Työterveysyhteistyö alkaa, kun työnantaja järjestää työterveyspalvelut henkilöstölleen tai vaihtaa työterveyshuollon palveluntuottajaa.
Työterveysyhteistyön tulee aina perustua työpaikan tarpeisiin.
Toiminnan tarvelähtöisyydellä tarkoitetaan yhdessä havaittujen ja todennettujen työpaikan terveys- ja työkykyriskien asettamista yhteisen toiminnan pohjaksi ja sisältöä ohjaavaksi perustaksi. Tällöin vältetään työpaikkaa hyödyttämättömät toimintatavat ja palvelusisällöt sekä säästetään työterveyshuollon resursseja sellaiseen toimintaan, joka aidosti tukee työpaikkaa ja sen tarpeita.
Tarvittavien palvelujen perusteleminen – kuin myös tarpeettomien (mahdollisesti työpaikan tärkeiksi kokemien) palvelujen poisjättämisen perusteleminen vaatii työterveyshuollon toimijoilta sekä ammattitaitoa että myös aitoa, yksilöllistä asiakkaan kohtaamista. Tarvelähtöisyys ja yksilöllisyys toiminnassa voi tarkoittaa myös työterveyshuollon palveluntarjoajan normaalikonseptista poikkeavien toimintatapojen hyväksymistä tai ehdottamista asiakkaalle. Tarpeet voivat myös edellyttää Kelan korvauksen ulkopuolisia palveluita.
Toiminta käynnistetään muodostamalla yhteinen käsitys työpaikan ja sen henkilöstön tilanteesta sekä terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvistä tekijöistä. Yhteinen käsitys luo pohjan tarvelähtöiselle, tavoitteelliselle ja suunnitellulle toiminnalle, jonka vaikuttavuutta myös jatkossa seurataan ja arvioidaan.
Toimivan työterveysyhteistyön ytimen muodostavat:
- yhteiset tavoitteet ja sovitut toimintatavat
- selkeät vastuut ja roolijaot
- sujuva tiedonkulku
- säännöllinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus eri toimijoiden kesken
Työterveysyhteistyötä aloitettaessa on tärkeää sopia yhteistyön tavoista, erilaisista tapaamisista ja foorumeista sekä siitä, ketkä työterveysyhteistyöhön osallistuvat. Työterveysyhteistyöhön osallistuvat työterveyshuollon puolelta työpaikalle nimetyt vastuuhenkilöt, kuten työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Työpaikan puolelta työterveysyhteistyöhön osallistuvat useimmiten henkilöstöhallinnon, johdon, työsuojelun ja työntekijöiden edustajat.
Tiedon jakaminen työterveysyhteistyön osapuolten kesken on tärkeää.
Tiedonhallintaan ja tiedon jakamiseen liittyvistä asioista kannattaa sopia jo työterveysyhteistyön alkuvaiheessa. Jo ennen ensimmäistä tapaamista on hyvä pohtia, mitä tietoja kannattaa kerätä, mihin tietoon tulisi tutustua etukäteen ja mitä tietoa itse tapaamisessa on tarpeen olla käytettävissä.
Työpaikan ja työterveyshuollon toimijoiden on tärkeää sopia siitä, mitä työterveysyhteistyöllä tavoitellaan ja millä konkreettisilla keinoilla tavoitteisiin pyritään. On hyvä käydä avointa keskustelua siitä, mitä lisäarvoa yhteistyöstä on odotettavissa ja miten sitä arvioidaan.
Yhteistyöhön valmistautumiseen kuuluu myös realiteettien mielessä pitäminen molempien osapuolten toimijoiden kesken: Mikä on työpaikalle mahdollista juuri nyt, näillä resursseilla ja toimijoilla? Mikä on oleellista? Entä mitkä ovat työterveyshuollon palveluntuottajan resurssit ja toimintamahdollisuudet? Alussa voidaan myös yhdessä pohtia mistä olisi tärkeintä aloittaa. Molempien osapuolten kannattaa lähteä työterveysyhteistyöhön avoimella mielellä, hyvässä ja avoimessa vuorovaikutuksessa yhteistyökumppanin kanssa.
Ensimmäinen tapaaminen
Ensimmäisessä tapaamisessa on tärkeää varmistaa, että molemmilla osapuolilla on selkeä käsitys siitä, minkälaisia erityispiirteitä työ pitää sisällään ja miten ne vaikuttavat käytännön yhteistyön ja toiminnan suunnitteluun. Työterveysyhteistyön avulla saavutettavat hyödyt tulevat parhaiten ymmärretyksi, kun molemmille osapuolille on selvää mistä yhteistyössä on kyse ja mitä sillä tavoitellaan.
Katso Työterveysyhteistyön keinoin parempaan työkykyjohtamiseen -oppimateriaalista, miten voit hyödyntää tietoa työterveysyhteistyössä: Tiedon hyödyntäminen työterveysyhteistyössä | Työterveyslaitos (ttl.fi)